News

Laaja tutkimus tekoälyn käytöstä töissä: Tekoäly­lukutaitoon panostettava Suomessa enemmän  

Published05 Feb 2026

Reading time 3 min

Peräti 76 prosenttia suomalaistyöntekijöistä uskoo tekoälyn muuttavan omaa työnkuvaansa viiden vuoden sisällä. Solitan ja Kantarin toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan odotusten ja toiminnan välillä on edelleen kuilu: Vaikka muutosta ennakoidaan, suuri osa ei näytä valmistautuvan siihen. Vain 9 prosenttia vastaajista pitää tekoälylukutaitoa oleellisena oman urankehityksensä kannalta. 42 prosenttia suomalaisvastaajista ei pitänyt tekoälylukutaidon kehittämistä työelämässä tärkeänä. 

Tulokset käyvät ilmi tuoreesta tekoäly- ja datayhtiö Solitan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa toteutetusta tutkimuksesta, johon vastasi yli 3000 toimistotyöntekijää. Suomessa Kantarin Solitalle toteuttamaan tutkimukseen vastasi 1042 tietotyötä tekevää vastaajaa. Tutkimuksen mukaan vain joka neljäs suomalainen (23 %) pitää AI-lukutaitoa tärkeänä, koska ilman sitä on riski jäädä jälkeen omaan työnkuvaan liittyvistä vaatimuksista. Tutkituista maista tanskalaiset arvostivat AI-lukutaitoa eniten (28 %).

Tekoälylukutaito tarkoittaa osaamista, jota ihminen tarvitsee tekoälyä hyödyntävien teknologioiden ymmärtämiseen, hyödyntämiseen ja kriittiseen arvioimiseen.

”Tutkimuksen mukaan tekoälyn tuoma voimakas muutos työelämään tiedostetaan, mutta sen vaikutusta omaan rooliin ei vielä hahmoteta. Tekoäly herättää selvästi monenlaisia tunteita ja ajatuksia työntekijöissä. Ihmiset ovat sisäistäneet, että tekoäly muuttaa monia asioita, mutta yksilötasolla on edelleen vaikea hahmottaa, millaisia vaikutukset omaan työhön käytännössä ovat. Johtajille tämä asettaa monenlaisia haasteita kehittää työntekijöiden motivaatiota ja tekoälylukutaitoa”, kertoo Solitan sisäisen tekoäly-yksikön johtaja Lasse Girs.

”Tulosten pohjalta voi pohtia, kokevatko suomalaiset työntekijät, että mekaaninen työkalujen osaaminen riittää. Ymmärrämmekö, että vinoumien, hallusinaatioiden, kustannushallinnan ja kestävyyden kannalta on tärkeää ymmärtää myös, mitä konepellin alla tapahtuu ja miksi tekoäly toimii niin kuin se toimii?”, Girs jatkaa. 

Johtajien tehtävä on innostaa tekoälylukutaidon kehittämiseen

Keskeinen osa tekoälylukutaitoa on kyky kriittisesti tarkastella tekoälyn tuottaman sisällön luotettavuutta ja alkuperää. Tutkimuksen mukaan suomalaisista peräti 61 % ei hahmota tai ole huomannut tekoälyn käytön muuttaneen omaa kriittistä ajatteluaan. Ruotsissa vastaava luku on 58 % ja Tanskassa 52 %. Kuitenkin lähes joka kolmas suomalainen (29 %) kertoo tekoälytyökalujen käytön kehittäneen omaa kriittistä ajattelua.

Yrityksissä on nyt tärkeää käydä laajaa keskustelua tekoälytyökalujen käytön mahdollisuuksista ja haasteista. Johtajien tärkeä tehtävä on innostaa työntekijöitä kehittämään omaa AI-lukutaitoaan sekä tuoda rakennetta viemällä tekoälyn hyödyntämisen suunnittelu yksilötasolta myös toimintojen ja liiketoimintaprosessien tasolle. Ilman kriittistä ajattelua, tekoälytaitoja sekä liiketoimintaprosesseihin sidottua hyödyntämistä yritykset eivät saa maksimaalista hyötyä nopeasti kehittyvistä tekoälytyökaluista”, kommentoi Solitan AI-liiketoimintaa johtava Mikael Ruohonen.

Kantarin Solitalle loppuvuonna 2025 toteuttamaan tutkimukseen vastasi yli 3000 toimisto- ja tietotyötä tekevää ihmistä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Yhteenveto tutkimustuloksista: Generatiivisen tekoälyn käyttö kasvaa vakaasti Suomessa

  • Jo 62 prosenttia suomalaisista tietotyöläisistä hyödyntää työssään tekoälyä.
  • Päivittäin tekoälytyökaluja työssään käyttää nyt 17 % suomalaisvastaajista. Vastaava luku Tanskassa on 24 % ja Ruotsissa 14 %. 
  • Ruotsissa ja Suomessa pääasiallinen motiivi tekoälytyökalujen hyödyntämiseen on tiedon lisääminen (Suomi 51 %, Ruotsi 48 %) sekä tuottavuuden lisääminen (Suomi 50 %, Ruotsi 56 %). Tekoälyn hyödyntämisessä etumatkalla olevassa Tanskassa tekoälyn käyttöä ajaa työn laadun parantaminen (66 %),
  • Luottamusansa: Kolmannes pohjoismaisista asiantuntijatyöntekijöistä uskoo generatiivisen tekoälyn parantaneen omaa kriittistä ajatteluaan. Vastaajat kuitenkin arvioivat tekoälyn parantaneen omaa ajatteluaan 2–4 kertaa todennäköisemmin kuin kollegoidensa kriittistä ajattelua, paljastaen näin merkittävän sokean pisteen.
  • Tulokuilu: Kaikissa kolmessa maassa suurituloiset käyttävät generatiivista tekoälyä enemmän kuin pienituloiset. Ruotsissa käyttöaste-ero suuri- ja pienituloisten välillä on jopa 36 prosenttiyksikköä. Suomessa erot suuri- ja pienituloisten tekoälykäytössä olivat selkeästi pienempiä.

Lue lisää

Lisätietoja

  • Solita, Lasse Girs, Head of AI Transformation, [email protected], +358 40 591 8106
  • Solita, Mikael Ruohonen, Head of AI, Analytics, and Agents, [email protected], +358 41 451 6808