Tänä päivänä raportointi ja data-analytiikka ovat jo arkipäivää useimmissa organisaatioissa ja tiedolla johtaminen ulottuu johdon raportoinnista monenlaisiin työtehtäviin. Dataprojekteissa yhdistetään eri järjestelmistä data yhteen paikkaan, mikä mahdollistaa analysoinnin ja dataohjautuvan päätöksenteon. Solitan Mikko Puonnin väitöskirja todensi, että uusia kehitysmenetelmiä hyödyntämällä datakehityshankkeita voidaan nopeuttaa ja niihin kuluvaa aikaa vähentää.
Jatkuvan käyttöönoton menetelmä (jatkuva toimitus, continuous delivery) on alun perin kehitetty ohjelmistokehityksen tarpeisiin ratkaisemaan perinteisen toimitusmallin ongelmia. Suuri osa datakehityshankkeista toteutetaan kuitenkin edelleen perinteisellä projektimallilla, jossa alussa määritellään haluttu ratkaisu ja se toteutetaan peräkkäisissä työvaiheissa.
Jatkuvan käyttöönoton hyödyntämisen arkkitehtuuri tuo mittavia aikasäästöjä
Mikko Puonnin väitöskirja keskittyi lyhentämään aikaa, joka tarvitaan tiedolla johtamisen ratkaisujen käyttöönottoon. Tutkimuksessa selvitettiin toteutustyön automatisointia sekä sovellettiin jatkuvan käyttöönoton käytäntöjä tiedolla johtamisen ratkaisuihin. Tutkimuksessa olivat mukana DNA ja Fennia.
“Työni on hyvin käytännönläheinen. Ratkaisimme käytännön ongelmia teollisuudessa ja hyödynsimme ratkaisujen arviointiin tieteellistä tarkastelua.”, Mikko Puonti kertoo.
Väitöskirja hyödyntää Design Science Research -menetelmää. Menetelmässä arvioidaan seitsemän periaatteen avulla, miten hyvin tutkimusongelma, ratkaisu ja ratkaisun toimivuus toteutuvat käytännössä. Puonnin tutkimustyössä kehitettiin arkkitehtuuri, joka mahdollistaa jatkuvan käyttöönoton hyödyntämisen tiedolla johtamisen ratkaisuissa. Tiedolla johtamisen ratkaisun keskeinen osa on koota eri järjestelmien data yhteen keskitettyyn paikkaan, tietovarastoon. Tiedolla johtamisen ratkaisuissa tietovaraston toteutus on selkeästi työläin vaihe toteuttaa. Työn aikana toteutettiin työkalu tietovaraston toteutustyön automatisointiin.
“Saavutimme tilanteen, jossa kehittäjä teki tunnissa saman, mihin aiemmin meni kokonainen työpäivä.”, Puonti kiteyttää ja korostaa automatisoinnin suurta vaikutusta.
Organisaation laaja mukaan ottaminen tuo tyytyväisempiä käyttäjiä
Pelkkä automatisointi ei kuitenkaan lyhennä käyttöönottoa kuukausista päiviin. Muutoksessa on oltava mukana koko organisaatio, joka käyttää tiedolla johtamisen ratkaisua. Kehitysprosessi on erilainen, kun asioita otetaan käyttöön jatkuvasti. Aiemmin riitti, että projektin lopussa asiakas otti vastaan projektin ja teki hyväksyntätestauksen. Uudessa tavassa testaaminen on tuotava mukaan yhtenä kehitystyön vaiheena. Testaamalla varmistetaan, että käyttöönotettavat ratkaisut ovat toimivia.
“Oli mahtava nähdä miten paljon tyytyväisempiä raporttien käyttäjät ja niiden kehittäjät olivat. Jatkuva käyttöönotto poistaa stressaavat käyttökatkot. Raporttien käyttäjien ei tarvitse odottaa kuukausia, vaan heille voidaan kertoa tarkasti, milloin he saavat raportit käyttöön.”, Puonti listaa tutkimuksen hyviä saavutuksia.
Tutkimustyön tulokset hyödyttävät kaikkia tiedolla johtamisen kehitykseen osallistuvia. Raporttien käyttäjät saavat lyhyessä ajassa tarvitsemansa ominaisuudet käyttöön. Kehittäjät saavat heti kehitystyön jälkeen palautetta raporttien käyttäjiltä. Lisäksi tutkimustyössä havaittiin, että menetelmä tuottaa laadukkaampaa lopputulosta, kuten virheettömämpiä datan latauksia. Tiedolla johtamisen organisaatiot hyötyvät tutkimuksessa esitellystä toimintatavasta, sillä toteutettua ratkaisua on helpompi ylläpitää.
Mikko Puonti työskentelee Solitalla modernien analytiikkaratkaisujen parissa. Teknologia-, data- ja designyhtiö Solita on Pohjoismaiden suurimpia data-osaajien yhteisöjä. Puonti väitteli aiheesta Continuous Delivery in Data Warehousing julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa joulukuussa 2022.
Tutustu englanninkieliseen väitöskirjaan.
Lisätietoja
Solita, Connected Data, Mikko Puonti, Data Architect, [email protected]