Miten tehdään Suomi-sotesta dataohjautuva?

Hyvinvointialueiden tulee hyödyntää dataa ja teknologisia innovaatioita strategisesti, tuottaen arvoa suoraan potilaille, terveydenhuollon ammattilaisille ja päätöksentekijöille. 

Peräänkuulutamme valtakunnallista muutosta tiedolla johtamisesta tiedolla tekemiseen. 

Muutos toteutuu investoimalla älykkäisiin ratkaisuihin, jotka parantavat palveluiden laatua ja tuottavuutta. Tämän tueksi tarvitaan rahoitusta, jonka edellytyksenä tulee olla ratkaisujen kansallinen levitettävyys. Hyvinvointialueiden tulee luoda strateginen suunnitelma ja selkeä visio, jossa datan hyödyntämisen rooli on uudistettu tavoitteena vaikuttavuuden parantaminen ja resurssien käytön optimointi kohti parempia ja tehokkaampia palveluprosesseja.

Tehokkaampi toiminta saavutetaan kehittämällä hoitotyön arkeen datapohjaisia älykkäitä järjestelmiä, jotka mahdollistavat parempia ja nopeampia päätöksiä. Terveydenhuollon ammattilaisten osallistaminen ratkaisujen kehittämiseen yhteiskehittämisen ja ketterien menetelmien avulla tuottaa kustannustehokkaita ja toimivia ratkaisuja.

Organisaatiokulttuurin ja johtamisen muutoksessa dataohjautuvuus tulee olla läsnä kokonaisvaltaisesti. Terveydenhuollon ammattilaisten ja johdon koulutus datan käytössä ja tiedolla johtamisessa on avainasemassa, jotta hyödyt voidaan saavuttaa.

Yhtenäisten tietopohjien kehittämistä on jatkettava, ja standardoitujen tietomallien hyödyntäminen on keskeistä. Vaikuttavuustutkimuksessa tulee panostaa terveydenhuollon älykkäiden ratkaisujen kustannusvaikuttavuuden arviointiin ja parhaiden käytäntöjen tunnistamiseen. Näiden toimenpiteiden avulla hyvinvointialueet voivat saavuttaa merkittäviä parannuksia terveyspalveluiden laadussa ja vaikuttavuudessa, edistäen samalla datan ja teknologian tehokasta hyödyntämistä.

Voit ladata suosituksemme kokonaisuudessaan täältä.

Suosituksemme dataohjautuvuuteen

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä tarvitsee ratkaisuja, jotka eivät keskity ainoastaan kansallisen tason seurantaan, vaan vastaavat konkreettisesti hoitotyön ja hyvinvointialueiden operatiivisiin tarpeisiin. Datan ja teknologian tehokas hyödyntäminen voi mahdollistaa uusia tapoja parantaa terveyspalveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Kehittämällä yhtenäisiä tietopohjia, yhteiskehittämällä ratkaisuja ketterien menetelmien avulla ratkaisujen käyttäjien kanssa ja panostamalla hoitotyön arvoa tuottaviin ratkaisuihin hyvinvointialueet voivat saavuttaa merkittäviä parannuksia palveluiden laadussa ja vaikuttavuudessa.

Olemme pohtineet dilemmaa yhdessä Marja Kaurannan, Satu Matikaisen, Antti Brunnin ja Risto Kaikkosen kanssa. Näkemyksemme mukaan allaolevilla suosituksilla voidaan varmistaa, että hyvinvointialueet hyödyntävät dataa ja teknologisia innovaatioita strategisesti ja tuottavat arvoa suoraan potilaille, terveydenhuollon ammattilaisille ja päätöksentekijöille. Nämä suositukset tarjoavat pohjan datan hyödyntämisen laaja-alaiselle muutokselle, joka tukee tietopohjaista johtamista, tiedolla toimimista, yhteiskehittämistä ja jatkuvaa parantamista kaikilla tasoilla. 

1. Mahdollista muutos tiedolla johtamisesta tiedolla tekemiseen. Investoi älykkäät ratkaisut mahdollistavaan teknologiaan: organisaation datan on oltava hyödynnettävissä muuhunkin kuin raportointiin. Kehittämistoimien rahoitus on suunnattava suoraan älykkäisiin ratkaisuihin, jotka parantavat palveluiden laatua ja tuottavuutta. Kehittämistoimien rahoituksen ehtona tulisi olla niiden suora hyödynnettävyys kansallisella tasolla useissa eri organisaatioissa. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan kansallinen ’Case-kirjasto’. Tämä nopeuttaa kehitystä, adaptoitumista muutokseen ja poistaa tuottamattomien, kalliiden, pistemäisten omaan käyttöön kehitettyjen ratkaisujen kehittämisen. Tärkeintä on, että julkisella rahoituksella kehitetyt ratkaisut olisivat kaikkien julkisten organisaatioiden hyödynnettävissä ja jatkokehitettävissä.
2. Tehosta toimintaa kehittämällä hoitotyön arkeen datapohjaisia älykkäitä järjestelmiä. Data hyödynnetään arjen hoitotyössä konkreettisten älykkäiden ratkaisujen avulla. Esimerkiksi potilaskohtaisten riskinarviointien tai digitaalisen triage-palvelun tulee olla kiinteä osa hoitoprosesseja, jolloin hoitohenkilökunta voi tehdä parempia ja nopeampia päätöksiä. Dataa tulee käyttää enemmän toiminnan ennustamiseen kuin kuvailemiseen.
3. Osallista terveydenhuollon ammattilaiset kehittämään käytettäviä dataratkaisuja. Käyttäjien, kuten hoitohenkilökunnan, ja asiantuntijoiden aktiivinen osallistuminen ratkaisujen kehittämiseen yhteiskehittämisen ja ketterien menetelmien avulla tuottaa kustannustehokkaita ja toimivia ratkaisuja. Tämä yhteistyö tukee datan ammattilaisten ja hoitotyön asiantuntijoiden yhteistä ongelmanratkaisua. Parhaat käyttöön soveltuvat ratkaisut hioutuvat iteroimalla ratkaisuja nopeassa syklissä. Kehityspanostusten pitää ottaa huomioon ratkaisujen jatkokehitystarpeet.
4. Luo organisaatiokulttuurin ja johtamisen muutos: Dataohjautuvuus on läsnä kaikkialla. Laadukkaan datan hyödyntäminen on keskeistä terveydenhuollon laadun ja tehokkuuden varmistamisessa, ja tässä osaaminen toimii kulmakivenä. Terveydenhuollon ammattilaisten ja johdon koulutus datan käytössä sekä tiedolla johtamisessa ovat avainasemassa, jotta päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa voidaan hyödyntää tietoa entistä tehokkaammin. Tunnistamme, että hoitoalalta on kouluttautunut asiantuntijoita teknologia-alalle. Tarvitsemme älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen juuri osaajia, jotka ymmärtävät molemmat maailmat.

Johtajuudessa on olennaista tunnistaa tutkimus- ja kehitysprojektien onnistumisen edellytykset ja niiden merkitys terveydenhuollon ammattilaisten työssä. Ammattilaisten työajan priorisointi kehitystoimintaan on keskeistä, ja johtamisen tulee aktiivisesti tukea toiminnan uudistamista – kannustamalla avoimeen keskusteluun ja luomalla tilaa kokeiluille. Kulttuurin muutoksen suunnannäyttäjänä johto ohjaa organisaatiota kohti tiedon ohjaamaa toimintaa, missä päätöksentekoa ohjaa tutkitun tiedon ja analyyttisen arvioinnin hyödyntäminen. Vahva johtaminen edistää yhteistyötä ja tiedon jakamista, mikä puolestaan nopeuttaa kehitysprosessia ja nostaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta

Näemme, että hyvinvointialueiden tulee luoda strateginen suunnitelma, joka keskittyy hyödyntämään dataa toiminnan kehittämiseksi, hoitotyön vaikuttavuuden parantamiseksi ja resurssien optimoimiseksi.

Tämä edellyttää selkeän vision määrittämistä datan roolista sekä konkreettisten tavoitteiden asettamista palveluprosessien parantamiseksi. Aiemman indikaattorityön mittarit ovat tiedossa, nyt tulisi hyödyntää dataa siihen, miten mittareihin voidaan vaikuttaa arjen tasolla dataa hyödyntämällä.

Alueiden välistä yhtenäisen tietopohjan kehittämistä on jatkettava myös operatiivista työtä tukevan tiedon osalta. On tärkeää hyödyntää standardoituja tietomalleja, mikä mahdollistaa datan keräämisen, jakamisen ja analysoinnin tehokkaasti. Yhtenäinen tietopohja helpottaa tietojen vaihtoa alueiden välillä ja tukee kansallisen tason arviointia sekä paikallisten ammattilaisten tiedolla johtamista. Näin julkisella rahalla kehitettävät ratkaisut ovat implementoitavissa tehokkaammin uusiin ympäristöihin ja tiedon yhteentoimivuus varmistuu.

Vaikuttavuustutkimuksessa kannattaa myös panostaa terveydenhuollon älykkäiden ratkaisujen kustannusvaikuttavuuden tutkimukseen. Uutena rahoitettavina tutkimuskohteina on luoda mittarit ja indikaattorit, joilla voidaan seurata datan hyödyntämisen vaikutusta sosiaali- ja terveyspalveluihin, toiminnan tehokkuuteen ja potilashoidon laatuun. Tämä auttaa tunnistamaan parhaat käytännöt ja suunnittelemaan tulevia kehitystoimia. Lisäksi tarvitaan älykkäiden ratkaisujen vaikuttavuusarviointia. Suosittelemme myös antamaan tunnustusta vaikuttavien ja laajalle levinneiden ratkaisujen kehityksestä ja jakelusta.

Lue lisää ja lataa kokonaisuudessaan täältä.