25.9.2015Think Tank

Teollinen internet vaatii yrityksiltä uudenlaista ekosysteemiajattelua

Teollisen internetin myötä tuotteiden ja niiden ympäristöjen älykkyys siirtyy koneiden ja laitteiden ulkopuolelle.  Tietoa voidaan yhdistellä eksponentiaalisella tavalla uusien liiketoimintamallien synnyttämiseksi. Teollinen internet mahdollistaa nykyisten liiketoimintaprosessien tehostamisen ja parantamisen.  Yksi suurimmista kehityskohteista on täysin uudenlaisten partneruuksien synnyttäminen ja ekosysteemiajattelu. Näitä varten on kyettävä kehittämään uudenlaisia kyvykkyyksiä sekä ketteriä toimintamalleja.

Teollinen internet perustuu laitteista ja ihmisistä saatavan datan hyödyntämiseen. Data mahdollistaa mm. tuottavuuden tehostamisen, turvallisuuden lisäämisen sekä ympäristöasioiden huomioimisen esimerkiksi energiankäytön optimoinnin kautta. Mahdollisuuksien lisäksi  IoT tuo mukanaan myös uudenlaisia haasteita ja vaatimuksia.

Rakenna ympärillesi oma ekosysteemi

Suomessa suuret teollisuusyritykset ovat jo heränneet IoT-trendiin – tietoisuus on olemassa ja ainakin jonkintasoisia virityksiä on jo aloitettu. Siitä huolimatta puhetta on vielä paljon tekoja enemmän ja referenssicaseja saa metsästää.  Meillä on kuitenkin jo olemassa hyvä infra ja osaaminen ja periaatteessa myös IoT:n vaatimat teknologiat ovat valmiina. Uusien teknologioiden integroiminen olemassa oleviin järjestelmiin ei ole helppoa eikä halpaa – turvallisen arkkitehtuurin rakentaminen on äärimmäisen hankalaa ja moni tarjolla oleva sovellus on vielä epäkypsä.

”Digitaalisen asiakaskokemuksen on elettävä ja kehityttävä jatkuvasti. Vertailukohdat tulevat kuluttaja-applikaatioiden maailmasta, jotka toimivat nopeasti ja ketterästi. Tästä syystä uusia ratkaisuja ja palveluita on kehitettävä aivan toisella kellotaajuudella kuin mihin perinteinen laitekeskeinen tuotekehitys on tottunut. Applikaatiomaailmassa on myös kokeiltava paljon enemmän ja annettava asiakkaiden ja käyttäjien – ei yrityksen sisäisten hallintoprosessien – päättää, mitkä ideat ovat parhaita”, toteaa Koneen kehitysjohtaja Kati Hagros.

Suomalaisten yritysten yksi IoT-haaste se, että olemme pieni maa ja markkina, ja suurten yritysten asiakkaat ovat hajallaan ympäri maailman. Yksi haastavimmista puutteista kiteytyy toimivien ekosysteemien rakentamiseen ja niihin liittyvän osaamisen puutteeseen.

Teollinen internet vaatii yrityksiltä täysin uudenlaista partneroitumista, joka ei toimi perinteisen alihankkijamallin mukaisesti.

Meillä teollisuusyritykset ovat tottuneet työskentelemään useiden alihankkijaverkostojen kanssa, mutta ekosysteemiajattelu vaatii syvempää luottamusta, tiiviimpää yhteistyötä ja yhteistä tuotekehitystä. Todellinen ekosysteemi vaatii äärimmäistä luottamusta ja jakamista.

”Ekosysteemiajattelu vaatii yrityksiltä ihan uudenlaista ajattelutavan muutosta. Tärkeää olisi, että isot ja pienet yritykset , kuten suuret pörssiyritykset ja toisaalta pienet ja innovatiiviset start-upit löytäisivät toisensa ja pystyisivät kohtaamaan aidosti. Tällaisten hyvin erilaisten toimijoiden välille voidaan saada aikaiseksi ihan uudenlaista, molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä ja aivan innovatiivista liiketoimintaa”, sanoo Hagros.

”Tällä hetkellä ekosysteemiajattelua jarruttaa mm. se, että yritykset pelkäävät kertoa liikesalaisuuksiaan oman talon ulkopuolelle. Se on tietenkin ihan ymmärrettävää ja naiivi ei saakaan olla, mutta nyt näitä tietoja on jollain tasolla kuitenkin pakko avata. Muuten ekosysteemejä ei yksinkertaisesti synny ja se taas jarruttaa IoT:n etenemistä.”

Ekosysteemit aiheuttavatkin muutoksia yritysten riskienhallintaan sekä siihen, kuinka johto kommunikoi yrityksestä ulospäin.

”Johdon täytyisi nyt näkyä ulos rohkeasti ja kyetä houkuttelemaan ulkopuolisia kumppaneita. Usein se koetaan vähän nolostuttavaksi henkselien paukuttelumarkkinoinniksi, vaikkei se sitä ole.  Nythän kohderyhmä on ihan toinen, ei asiakkaat vaan mahdolliset partnerit. Eihän kukaan halua partneroitua sellaisen kanssa, joka ei kerro itsestään mitään tai joka vain vähättelee omia suorituksiaan.”

Liiketoimintamallien muutosten ajoitus

Uusien mallien ja logiikoiden syntymistä vaikeuttaa myös se, että teolliseen internetiin liittyvät bisnesmallit ovat vielä melko yleisiä ja teollisuusyritysten oma toiminta on usein hyvin etabloitunutta.

”Esimerkiksi Kone myy asiakkaalle huoltokäyntejä. Älykkäiden laitteiden myötä perinteisiä huoltokäyntejä ei enää tarvitsisi tehdä, mutta sopimusten mukaan asiakas maksaa juuri käynnistä. Teollisesta internetistä puhuttaessa suuri kysymys liittyykin siihen, onko asiakas valmis siirtymään tällaiseen uuteen bisnesmalliin, jossa konkreettisen tuotteen sijasta maksetaankin jostakin muusta,” Hagros toteaa.

Liiketoimintamallien muutokseen liittyvät myös mahdolliset ansionmenetykset. Teollisuusyritysten asiakaskunta on usein melko perinteistä, joten muutos ei ole kummallekaan osapuolelle helppo. Ostajalta vaaditaan ihan uudenlaista osaamista, kun laitteen sijaan maksetaankin käytöstä. Myyjä puolestaan joutuu pohtimaan, kuinka nykyistä liiketoimintaa voidaan kannibalisoida hallitusti. Liian jyrkkä muutos saattaa karkottaa asiakkaat, mutta toisaalta asioita taas pitäisi tehdä ennen kuin asiakas osaa sitä pyytää.

”Oikeanlainen ajoitus on kaiken A ja O, ja usein myös yksi hankalimmista asioista. Usein käy nimittäin niin, että se, joka on liikkeellä ensimmäisenä, ei tee rahaa. Toisaalta moni kuitenkin odottaa liian kauan ja menettää pelin sen vuoksi”, Hagros punnitsee.

Koneen kehitysjohtaja Kati Hagros on Solitan viidennen, digitalisaatioon, Internet of Thingsiin ja teolliseen internetiin keskittyvän Think Tank -ryhmän jäsen. Ryhmän tavoitteena on selvittää, missä teollinen internet Suomessa menee ja miten se vaikuttaa mm. yritysten liiketoimintamalleihin, johtamiseen, ansaintalogiikoihin sekä asiakassuhteisiin. Ryhmä pohtii myös teollisen internetin mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksiin sekä uhkia. Näkemykset yhteen kokoavan loppuraporttinsa ryhmä julkaisee alkuvuodesta 2016.