23.1.2014Think Tank

Suomi tarvitsee kansallisen ICT-infrastruktuurin

Kansalliset digitaaliset ratkaisut ja palvelut ovat koko Suomen etu. Eri tahojen välinen yhteistyö, yhteiset tai monistettavat järjestelmät sekä yhteinen ICT-infrastruktuuri auttavat koko yhteiskuntaa tehostamaan toimintaansa ja hyödyntämään digitaalisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia. Siksi Suomeen tulisi saada yhteinen kansallinen IT-infrastruktuuri ja muut kansalliset palvelujen kehittämistä helpottavat ratkaisut, jotta tarvittavat digitaaliset palvelut, tuotteet ja liiketoiminnot syntyisivät kustannustehokkaasti, helposti, nopeasti ja käyttäjäystävällisesti.

Tällä hetkellä Suomen julkishallinto on hyvin sirpaloitunut. ICT-ratkaisut useasti puuttuvat tai ne ovat ”siiloutuneita” ja toimivat siksi huonosti. Uusien sähköisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittämisessä yleistä etua palvelee yhteistyö, johon osallistuvat sekä julkisen puolen toimijat että yritysmaailma. Näin voidaan tuottaa parempia palveluita, sujuvampia prosesseja sekä uutta liiketoimintaa. Tällä hetkellä julkishallinnon monimutkaiset rakenteet sekä hajautunut johtaminen ja päätöksenteko estävät järkevän yhdessä tekemisen.

Tarvitaan selkeää, visionääristä kokonaisnäkemystä sekä nykyistä keskitetympää päätöksentekoa ja menettelyjä, jotka ohjaavat ICT:n kehittämistä.

Apua kaavaillaan Suomeen suunnitteilla olevasta, koko maan kattavasta palveluväylästä, jossa eri toimintaympäristöjen ja palveluiden tarvitsema tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille tietoa tarvitseville palveluille ja tahoille. Palveluväylän tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä paremmin asiakaspalveluiden ja palveluprosessien kehittäminen. Lisäksi tarvitsemme kansallisen, valtion takamaan digitaalisen identiteetin, joka kelpaa sähköiseen allekirjoitukseen sekä vahvaa tunnistamista vaativiin verkkopalveluihin.

Työn automatisointi avuksi julkishallinnossa

Prosessien ja informaation käsittelyn automatisointi ratkaisisi julkishallinnossa monta ongelmaa: se parantaisi palvelua sekä nostaisi tuottavuutta ja tehokkuutta ja toisi siten merkittäviä kustannussäästöjä. Erityisesti suurivolyymisten tehtävien automatisointi ja digitalisoiminen voi tuoda merkittäviä etuja, kuten esimerkiksi verohallinnossa on nähty. Sähköinen verokortti tai sähköinen veroilmoitus ovat hyviä esimerkkejä palveluiden viemisestä sähköisiin kanaviin ja niiden tuomista hyödyistä niin kansalaisille kuin hallinnolle.

Tällä hetkellä saatavilla olevaa tietoa ei hyödynnetä tehokkaasti. Henkilötyötä käytetään tehtäviin ja prosesseihin, jotka voitaisiin automatisoida. Toimintojen automatisoinnin puute koskee julkishallinnon ohella myös yrityksiä ja näiden välillä liikkuvaa tietoa. Tänä päivänä toimimme ympäristössä, jossa lähes kaikki eri organisaatioiden tiedot ja transaktiot ovat ja liikkuvat digitaalisessa muodossa. Tämä mahdollistaa tietojen käytön automatisoinnin ja niiden hyödyntämisen reaaliaikaisesti.

Terveydenhuollon suuret mahdollisuudet

Muun muassa terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa on valtavia mahdollisuuksia uusiin luoviin ratkaisuihin sähköisten palveluiden, digitaalisuuden sekä toimivan ICT-infran avulla. Koko terveydenhuolto vaatii isoa rakennusmuutosta, kuten tiedämme.

Terveydenhuollossakin tuottavuutta voidaan nostaa, kun kansalaisten omatoimisuutta ja omaehtoisuutta voidaan lisätä ja tukea. Jo nyt on saatavilla luotettavia ja helppokäyttöisiä laitteita ja mittareita, joiden avulla voidaan suorittaa esimerkiksi verenpaine-, sokeri- tai muita rutiinimittauksia kotoa käsin.

Digitaalisuus voisi myös mahdollistaa yhteydenpidon terveydenhuollon ammattilaisiin joko sähköisillä keskustelualustoilla tai vaikkapa videoyhteydellä tai vain välittämällä itse tuotettua tietoa terveydenhuollon järjestelmiin.

Terveydenhuollossakin voidaan nykyistä enemmän automatisoida terveyspalveluprosesseja kuten myös muun informaation käsittelyssä. Koneet valvovat tietoa ja järjestelmä hälyttää, jos jotakin on pielessä.

Uusien ICT-pohjaisten terveyspalveluiden syntyminen vaatisi kuitenkin vahvaa yhteistä näkemystä ja päätöksentekoa hankittavista palveluista ja kansallisista ratkaisuista.

Vähintäänkin kehitteillä olevan kansallisen nk. kanta-arkiston pitäisi taata terveys- ja sairaanhoitotietojen käyttö ainakin kaikille terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaisille aina, kun kansalainen itse ei sitä halua estää. Välttämätöntä olisi myös pikaisesti aikaan saada julkisen terveyden huollon digitaalinen ajanvarausjärjestelmä.

Kansalaiset digipalveluiden keskiöön

Sekä julkisten että yksityisten palveluiden tulee reagoida yhteiskunnan muutoksiin. Uusiutumiskyky on oleellisen tärkeää. Sähköisten palveluiden uudistamisessa ja kehittämisessä on kyettävä aikaisempaa paremmin huomioimaan asiakkaan kokonaispalvelutarve.

Parhaimmillaan digitaalisuus auttaa siinä, että arjesta katoaa turha byrokratia ja ”luukutus”.

Palveluita on niin ikään kyettävä tuottamaan entistä halvemmalla ja nopeammin.

Kansalaiset, kuluttajat sekä yritykset tulisi laittaa palveluiden keskiöön jo niitä suunniteltaessa. Palvelut tulee segmentoida ja niiden tulee olla selkeitä, toimivia ja kaikille helppokäyttöisiä. Asiakasta ei tule juoksuttaa luukulta toiselle sähköisissäkään palveluissa. Ratkaisevaa ei ole palveluiden määrä vaan niiden laatu. Palvelu on sitä parempaa, mitä vähemmän siihen on tarvetta.

Palveluyhteiskunta vaatii proaktiivisuutta ja uskallusta

Elämme palveluyhteiskunnassa, jossa arjen palveluiden tuotteistamisessa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän sähköisiä palveluita, esimerkkinä vaikkapa sähköinen kauppakassi. Digitaalisuus mahdollistaa toimintoja sekä uusia palvelu- ja liiketoimintamalleja, jotka perustuvat proaktiiviseen tiedon hyödyntämiseen ja jalostamiseen.

Teollisuuden alalla uusia mahdollisuuksia tarjoaa mm. teollisen internetin hyödyntäminen ja juuri tällaisia innovaatioita tietoyhteiskuntamme tarvitsee – digitaalista tietoa on saatavilla valtavat määrät. Sitä täytyy osata käyttää ja sen avulla synnyttää uutta; tarvitsemme rohkeita visioita, päätöksiä ja uskallusta yrittää. Tarvitsemme kykyä nähdä kauas, jotta voimme tehdä oikeat päätökset nyt.