09.10.2015 | Think Tank

Oppia Piilaaksosta, ICT-osaamista hallituksiin

Digitaalisuuden ja teollisen internetin luoma murros tulisi nähdä yrityksissä mahdollisuutena kasvattaa tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda täysin uutta liiketoimintaa.  Digitaalisuus tuo markkinoille uusia toimijoita – kilpailutilanne tulee muuttumaan ja muutos koskettaa kaikkia toimialoja. Suomella on maailman parhaat mahdollisuudet lähteä hyödyntämään IoT:ta, mutta onnistuaksemme tarvitsemme asiakaslähtöistä ajattelutapaa, rohkeita investointeja sekä tuoretta ICT-osaamista yrityksien hallituksiin.

Digitaalinen murros jyllää alalla kuin alalla ja kilpailutilanteet muuttuvat nopeasti – yhä useammin kilpailu tulee startup-maailmasta oman tutun toimialan sijaan. Viime aikoina on nähty, kuinka uudet digitaaliset toimijat tietoa hallitsemalla muuttavat jopa kokonaisten toimialojen käyttäytymistä.

”Kannattaa perustaa konttori Piilaaksoon. Siellä syntyy jatkuvasti startupeja ja sieltä saa paljon uusia ideoita omaan liiketoimintaan”, kehottaa Aalto yliopiston ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAN tutkijatohtori Timo Seppälä.

Seppälän mukaan lähes kaikki yrityksissä tehtävät toimenpiteet tähtäävät kasvuun tai kannattavuuden parantamiseen. Myös IoT:hen lähdettäessä kasvun tulisi olla keskeisin tavoite:

Jos ei ole kasvua, ei ole syytä investoida.

“Kun tällä hetkellä tarkastellaan suomalaisen yritysjohdon rakennetta, on siellä vain harvoja, jotka ovat tulleet tietotekniikan tai ICT:n toimialalta. Yleisesti voidaan sanoa, että digitaalisuuden edustajat yritysten johdossa ja hallituksissa ovat pienessä roolissa ja se on huolestuttavaa. Kun ylimpään johtoon saadaan tuoreita näkemyksiä omaavia uuden sukupolven edustajia, tulevat myös ICT-alan investoinnit kasvamaan. Samalla voidaan parantaa yritysten valmiutta muutoksiin, esimerkiksi juuri IoT:hen. Suomi on selvästi muuta maailmaa jäljessä ICT-investoinneissa”, toteaa Seppälä.

Usein IoT-hankkeet käsitellään yrityksissä investointeina, valtaosa myös kuluina. IoT:hen liittyy harvoin suuria pääomatarpeita, sillä usein hankkeet ovat isoissakin yrityksissä noin miljoonan euron hankkeita, jotka voidaan aika helposti hoitaa omalla rahoituksella tai ostaa palveluina.

“Esimerkiksi serverikapasiteettia voi tänä päivänä ostaa nimenomaan palveluna ja se laskee investointikynnystä.

Investointeja mietittäessä tulisi yhä useammin miettiä sitä, millaisia uusia ihmisiä organisaatiossa tarvitaan.

Henkilöinvestoinnit ovat usein merkittäviä”, Seppälä toteaa.

Teollisen internetin leviämisessä oleellista on teknologian hinta – osa yrityksistä on sitä mieltä, että vielä teknologia ei ole niin halpaa, että se kannattaisi integroida joka paikkaan.

”Jatkossa keskeistä on se, että teknologia tulee olemaan halpaa. Teknologian hinta laskee noin 20-40 prosenttia vuodessa. Hinnan alenemisesta huolimatta kehitystä voi hidastaa myös se, kuinka näitä komponentteja hankkivat yritykset haluavat välittää tietojaan takaisin niille, jotka komponentteja rakentavat. Tiedon jakaminen on asia, josta täytyy sopia erikseen”, kertoo Seppälä.

Elinkaari- ja tuottoajattelu kytköksissä kehitykseen

Monessa teollisuusyrityksessä pelätään, että liiketoiminnan digitalisoiminen alentaa kannattavuutta ja heikentää nykyistä tuloksentekotasoa. Tästä syystä muutoksia liiketoimintaan tehdään harkiten ja trendien perässä juoksematta. Muutoksen nopeus on vahvasti sidoksissa tuotteiden elinkaariin. Lyhyellä elinkaarella kulut täytyy saada poistettua nopeammalla tahdilla, tämä näkyy hyvin esimerkiksi kännykkäbisneksessä. Teollisuudessa sen sijaan syklit ovat usein pitkiä ja investoinnit pitää pystyä jakamaan pidemmälle aikavälille.

”Useassa suomalaisessa teollisuusyrityksessä jälkityömarkkinan henkilötyöpanokset ovat suuria ja nykyinen kannattavuus syntyy pitkälti niistä. Kun siirrytään esimerkiksi ennakoivasta huollosta ennustettavaan huoltoon, voivat myytävät henkilöresurssit ja varaosien myynti tippua oleellisesti. Nykyiset huoltosopimukset ovat hyvin resurssi-intensiivisiä ja digitaalisuus vähentää nimenomaan tätä”, selvittää Seppälä.

Teollisuustuotteiden katteet ovat alhaisia ja usein tuotto alkaakin vasta jälkityömarkkinapalveluita myydessä. Koneiden ja laitteiden myyntikehitykseen tuskin kuitenkaan tulee suuria muutoksia ja jälkitoiminnotkin joutuvat digitaalisuuden myötä uudelleentarkasteluun.

“Nykyinen toimialarakenne on jäykkä ja yritysten pitäisi rohkeammin pohtia sitä, millaisia uusia markkinoita digitaalisuus ja teollinen internet synnyttävät. IoT-investointeja ei pitäisikään tarkastella nykyisten vaan tulevaisuuden liiketoimintojen kautta. Tällä hetkellä vain harva suomalainen yritys kasvaa ja IoT tuo aitoja mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja kasvuun”, Seppälä rohkaisee.

ETLAn ja Aalto-yliopiston tutkijatohtori Timo Seppälä on Solitan viidennen, digitalisaatioon, Internet of Thingsiin ja teolliseen internetiin keskittyvän Think Tank -ryhmän jäsen. Ryhmän tavoitteena on selvittää, missä teollinen internet Suomessa menee ja miten se vaikuttaa mm. yritysten liiketoimintamalleihin, johtamiseen, ansaintalogiikoihin sekä asiakassuhteisiin. Ryhmä pohtii myös teollisen internetin mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksiin sekä uhkia. Näkemykset yhteen kokoavan loppuraporttinsa ryhmä julkaisee alkuvuodesta 2016.