25.11.2015 | Think Tank

Luottamus ja yhteistyö edellytykset IoT:n etenemiselle

IoT vyöryy älypuhelinten korkean käyttöasteen myötä kansalaisten arkipäivään erilaisten sovellusten  kautta. Parhaimmillaan uudet palvelusovellukset helpottavat ihmisten arkea ja elämää. Tulevaisuudessa kaikki, mitä voidaan, kytketään verkkoon. Tärkeää on kuitenkin kehittää uusia liiketoimintoja ja -palveluita käyttäjä-, ei teknologialähtöisesti ja muistaa, että käyttäjien luottamus on uusien innovaatioiden leviämisen edellytys.

Yritykset toimialoista riippumatta kehittävät nyt kuumeisesti uudenlaisia IoT-sovelluksia, joiden tavoitteena on luoda täysin uudenlaista liiketoimintaa ja palvelumalleja.

”Kuluttajat ympäri maailman käyttävät älypuhelimia ja ostavat erilaisia älylaitteita, kuten älyrannekelloja tai erilaisia terveysmittareita, joilla pyritään parantamaan arkea. Tällä hetkellä oleellista onkin se, kuinka kuluttajille onnistutaan luomaan näihin laitteisiin liittyen uusia aitoa lisäarvoa tuottavia palveluita”, toteaa If Vahinkovakuutusyhtiön henkilöasiakasliiketoiminnan digitaalisesta kehityksestä Pohjoismassa vastaava johtaja Anders Stenbäck.

Kehitystä ei pidä edistää teknologialähtöisesti

Tällä hetkellä asioiden internetin kehittämisessä keskeisiä kehityskohteita ovat muun muassa erilaiset connected car-palvelut, kodin palvelut sekä terveys- ja vanhuspalvelut.

”Esimerkiksi meillä tavoitteena on kehittää palveluita, jotka helpottavat asiakkaan arkea ja säästävät hänen varojaan ennakoimalla. Tämä vähentää onnettomuuksia, jonka vuoksi tulee vähemmän vahinkoilmoituksia  ja  vakuutusmaksut alenevat”,  Stenbäck  kuvailee.

Yksi esimerkki on  äidin odotusajan sovellus, jonka avulla voi seurata omaa verenpainettaan ja joka hälyttää, jos arvot poikkeavat viitearvoista. Mahdollisuus olla sovelluksen kautta suoraan chatillä tai videopuheluyhteydessä terveydenhoitajaan luo turvallisuuden tunteen.

Tällä hetkellä teknologioiden ja standardien valinnat ovat vielä auki, eikä kukaan tiedä, mikä tulevaisuudessa tulee olemaan voittava ja käyttöön jäävä teknologia. Juuri sen vuoksi nyt on hyvä aika kokeilla: yrityksen ja erehdyksen kautta saadaan tärkeää tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei.

”Teknologia ei kuitenkaan tällä hetkellä ole se mikä rajoittaa, valmista teknologiaa kyllä on saatavilla.

Näissä IoT-asioissa mennään kuitenkin usein hirveän teknologiavetoisesti vaikka oleellista olisi muistaa asiakas, palvelu ja aito lisäarvo.

Globaalit jätit kuten Spotify ovat näyttäneet, kuinka helppo hyvä palvelu on, ja kuinka tärkeää näissä on nimenomaan asiakaskokemus. Nyt tuleekin haastaa perinteinen insinöörimäinen ja teknologialähtöinen tuotekehitys ja panostaa vahvasti käyttökokemukseen.”

IoT ei ole muista teknologiaan liittyvistä asioista poikkeus, vaan siinäkin toimivat mallit kehittyvät pikkuhiljaa. Huomiota täytyy kiinnittää muun muassa datan käyttöön, käyttöehtoihin ja käyttökokemukseen. Ensimmäiset kokeilut harvoin ovat parhaita, vaan ne toimivat pitkäjänteisen kehittämisen alkioina.

Parhaat palvelukonseptit syntyvät ekosysteemeissä

Arkea helpottavista palvelukonsepteista esimerkiksi Englannissa autopuolella on nyt Peugeotilla kokeilussa uusi ”Just Add Fuel” -palvelukonsepti, jossa nuorille tarjotaan auto käyttöön kiinteään hintaan. Samalla palvelu vahtii ajamista ja jos meno vaikuttaa liian hurjalta, vakuutusmaksut nousee tai pahimmassa tapauksessa otetaan auto pois kokonaan. Tärkeää on se, ettei kuluttajien luottamusta loukata missään vaiheessa – ei tietosuojakysymyksissä eikä muussakaan toiminnassa. Luottamus syntyy asiallisesta datan käytöstä sekä avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä.

”Yleisesti ottaen erilaiset palvelukonseptit tuotteiden tai esineiden omistamisen sijaan tulee yleistymään ja maksut tulevat yhä enemmän määräytymään käyttöperusteisesti.”

Uusia liiketoimintoja kehitetään sekä nykyisille että uusille asiakassegmenteille ja sekä nykyisille että uusille liiketoiminta-alueille.

”Suomessa ollaan ihan eturintamassa valtion eri tukijärjestelmissä esim. Tekesin kautta, jotka liittyvät teknologioiden kehitykseen, mahdollisuuksia siis on.

Äärimmäisen tärkeää on, että nyt saamme käyttöön yhteistyön hyödyt – erilaiset ekosysteemit, innovaatiot ja start-upien ja isojen yritysten yhteistyömallit.

Esimerkiksi If on avannut tietoja ja rajapintoja ulkopuolisille toimijoille, joiden toivotaan innovoivan datan perusteella uusia palveluita.

”Itse me emme osaa keksiä kaikkea, mutta pyrimme avaamaan mahdollisuuksien mukaan  dataa ja rajapintoja muiden käyttöön. Toivottavasti näiden perusteella syntyy uusia ekosysteemejä, liiketoimintamalleja ja sitä kautta myös työpaikkoja”, Stenbäck toteaa.

Uusien liiketoimintamallien kehittäminen tulee tuomaan paljon muutoksia myös yritysten sisäisiin toimintatapoihin. Kehittämistä on tehtävä sekä johtamis- että palkitsemis- ja investointimalleihin.

”Meillä satsataan paljon keskijohdon sekä poikkitieteellisten innovaatiotiimien kouluttamiseen. Johdon tehtävä on ohjata ja rohkaista, mutta tärkeää on kaikkien oma sitoutuminen muutokseen ja uuden kehittämiseen. Tämä näkyy isona innostumisena asiakaskeskeisestä työskentelytavasta.”

Vahinkovakuutusyhtiö Ifin henkilöasiakasliiketoiminnan digitaalisesta kehityksestä Pohjoismaissa vastaava johtaja Anders Stenbäck on Solitan viidennen, digitalisaatioon, Internet of Thingsiin ja teolliseen internetiin keskittyvän Think Tank -ryhmän jäsen. Ryhmän tavoitteena on selvittää, missä teollinen internet Suomessa menee ja miten se vaikuttaa mm. yritysten liiketoimintamalleihin, johtamiseen, ansaintalogiikoihin sekä asiakassuhteisiin. Ryhmä pohtii myös teollisen internetin mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksiin sekä uhkia. Näkemykset yhteen kokoavan loppuraporttinsa ryhmä julkaisee alkuvuodesta 2016.