20.1.2014Think Tank

Leikkisyys ja luovuus edistävät digitaalista kehitystä

Ihmisen luovuus kukoistaa ja kehittyy parhaiten uteliaisuuden ja leikkisyyden kautta. Tämä pätee myös digitaalisen teknologian kehitykseen ja käyttöön niin yksilöiden kuin yritystenkin keskuudessa. Kysymys kuuluukin, millaisia sähköisiä palveluja pitäisi kehittää? Miten ihmisiä motivoidaan käyttämään niitä? Mitä tekemistä big datalla ja luovuudella on keskenään? Miksi tulevaisuuden johtajan tulee olla eri toimialojen leikkisä monitaituri?

Usein futuristisissa hankkeissa liioitellaan ihmisen ja hänen perusominaisuuksiensa muutosta tulevaisuudessa. Ihmisen perustarpeet, kuten vaikkapa rakkauden tarve, sosiaaliset ja fysiologiset tarpeet tai leikkisyys, eivät muutu koskaan. Ihminen – nyt ja tulevaisuudessa – ei motivoidu ulkopuolisen pakottamana. Tämä johtaa vain muutosvastarintaan, mikä hidastaa kehitystä ja pahimmillaan estää sen. Sähköistä palvelua, esimerkiksi verkkokauppaa, ei käytetä siksi, että kansantalous sitä vaatii. Yksilö motivoituu parhaiten perustarpeidensa täyttymisen ja saamansa hyödyn kautta.

Digitaalisten palvelujen muotoilussa leikkisyys ja käyttäjäystävällisyys ovat avainasemassa.

Olemme vasta helppokäyttöisten käyttöliittymien suunnittelun alkumetreillä. Uudenlaiset innovaatiot, kuten esimerkiksi sormen tai käden heilautuksella toimivat fyysiset käyttöliittymät tai pelillistäminen, ovat jo hyviä askelia kohti ihmisen luontaista leikkisyyttä.

Ihmiset ovat kuluttajia myös työpaikalla. Yksityiselämän sosiaalisen median palvelujen, kuten Googlen tai Facebookin helppokäyttöisyyttä vaaditaan myös työtehtävissä käytettäviltä sovelluksilta.  Vaatimus korostuu selvimmin asiantuntijaorganisaatioissa, mutta tulee näkymään jatkossa koko yhteiskunnassa.  Ihmiset oppivat ja omaksuvat nopeimmin vaivattoman, hauskan ja heitä eniten hyödyttävän tavan käyttää teknologiaa.

Digitaalisuus ei saa kuitenkaan pakottaa ihmisiä joustamaan omassa elämässään. Ihmisillä tulee säilyä oikeus myös muihin kuin digitaalisiin palveluihin. Työpaikka voi olla eri asia, mutta ei ole oikeudenmukaista tai toivottavaa, että kansalaisen palvelut ovat saatavissa vain digitaalisina. Vaihtoehto pitää olla tarjolla. Ja totuus on, että joidenkin ihmisen osalta digitaalisuus muuttaa heidän elämäänsä ja kompetenssia, mutta isoa osaa koko asia ei kiinnosta lainkaan.

Big data haastaa johtajan

Digitaalisessa liiketoiminnassa syntyy jatkuvasti valtavat määrät tietoa – big dataa. Suurin osa yrityksistä on edelleen datan keräysvaiheessa ja kyky tulkita tietoa on vasta alkutekijöissään. Oikein käytettynä ja tulkittuna big data tarjoaa mahdollisuuden uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden synnyttämiseen.

Johtaminen kuitenkin vaikeutuu datan määrän kasvaessa. Johtajan on jatkossa kyettävä käsittelemään suuria datamassoja, yhdistämään dataa sekä löytämään siitä uusia merkityksiä.

Jotta johtaja voi nähdä datan takana piilevät syy-seuraus-suhteet ja mahdollisuudet, on hänen oltava laajasti lukenut ja sivistynyt sekä utelias ja luova persoona.

Johtajan tulee olla näkijä, visionääri, mutta tavalla, johon emme ole aikaisemmin tottuneet.

Johtajan on osattava rakentaa siltoja eri kulttuurien ja toimialojen välille tutusta poikkeavalla tavalla ja tähän big data tarjoaa mahdollisuuden. Johtamisen luovuus syntyy leikkisyyden ja kokeilunhalun mukanaan tuomista oivallisuuksista, ei insinöörilogiikasta.

Digitaalisuus synnyttää hybriditoimialoja

Digitaalinen data muuttaa liiketoiminnan ulottuvuuksia. Kun kaikki on digitaalista, on helpompaa hypätä strategisesti toiselle toimialalle. Datan hyödyntäminen toisella toimialalla synnyttää paradigman muutoksia. Pitkän aikavälin strategiset suhteet muuttuvat ja perinteiset, erilliset toimialat tunkeutuvat toistensa alueille. Digitaalisuus integroi toimialoja ja luo aivan uudenlaisia hybriditoimialoja.

Googlen ja Amazonin kaltaiset jätit ovat jo näyttäneet meille mallia datan hyödyntämisestä ja laajentumisesta uusille liiketoiminta-alueille.  Esimerkiksi jatkossa kotimaiset vakuutusyhtiöt eivät kilpaile pelkästään keskenään, vaan vastassa ovat edellä mainittujen yritysten kaltaiset globaalit digitaalisen liiketoiminnan edelläkävijät.

Toimialat ja yritykset eivät häviä, mutta ne joutuvat sopeutumaan ja määrittämään roolinsa uudelleen.

Digitaalisuus on esimerkiksi muuttanut median toimintaa dramaattisesti sitä kuitenkaan hävittämättä. Toimialat ja yritykset säilyvät, jos ne keksivät itsensä uudelleen, aivan kuten puhelin keksittiin uudelleen kännykän muodossa.

Terveydenhuollon mullistus

Suurimmat esteet toimialojen rajat ylittävälle liiketoiminnalle ovat ammattikuntien monopolit, esimerkkinä lääkärit. Digitaalisuus tulee kuitenkin murskaamaan vakiintuneen eliitin rakenteelliselle tiedolle perustuneen auktoriteettiaseman.

Villeimpien visioiden mukaan terveydenhuollossa lääkärien asiantuntemusta siirtyy kuluttajalle, joka jatkossa oppii analysoimaan omaa elämäänsä ja terveydentilaansa liittyvää henkilökohtaista small dataa ja vertaisverkojen big dataa. Kuluttajalle vain pitää tarjota oikeat järjestelmät tiedon hyödyntämiseen. Datalukutaidosta tulee uusi lukutaidon muoto.

Terveydenhuollon tehottomuus on paikoin niin hälyttävää, että pitäisi jopa harkita kansalaisen tietoturvan rajoille menemistä ja pakottaa eri osastot ja sairaalat datan siirtoon ja yhteisiin standardeihin. Samaa väkivaltaa voisi käyttää uusien, yhteisten sairaalajärjestelmien käyttöönotossa. Muutos vaatii provokatiivisuutta.

Kuten alussa todettiin, yksilöä tekee valintansa itse, eikä häntä voi pakottaa muuttumaan, mutta instituutioita ja niiden rakenteita voi ja pitääkin, jotta kehitystä tapahtuu.