15.8.2014Think Tank

Julkishallinnon digitalisoituminen ei ole rahasta kiinni

Suomalaisen julkishallinnon digitalisoitumisen tilaa on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Meillä on muutamia kirkkaita johtotähtiä, mutta myös vähemmän mairittelevia tapauksia. Suurin murheenkryyni on kuntakenttä, joka toimii tehottomasti yksin puuhastellen ilman yhteistä linjaa. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanteemme on sellainen, että näin ei voida jatkaa. Palveluita on pakko sähköistää rajusti ja uudet palvelut on rakennettava modernein ketterin menetelmin. Sähköistäminen ei vaadi lisää rahaa, vaan fiksumpaa rahojen kohdentamista.

Digitalisointi vaatii vanhojen rakenteiden purkua

Digitalisoitumisella on julkishallinnolle suuri merkitys, sillä julkinen sektori on paisunut liian suureksi ja raskaaksi. Sähköisillä asiointipalveluilla voidaan keventää kustannus- ja kulurakennetta. Toimintatapojen on pakko muuttua ja yhä useampien palveluiden siirryttävä kivijalasta verkkoon.  Uusia palveluita ei pidä rakentaa vanhojen toimintamallien ja -tapojen päälle, sillä niin ei saavuteta tehokkuushyötyjä. Palveluprosessit on mietittävä kokonaan uudelleen. Sähköisten palveluiden tulisi olla ensisijalla ja fyysiset palvelut ovat tärkeysjärjestyksessä vasta seuraavana. Tämä vaatii monien vanhojen rakenteiden purkua. Osasta vanhoja palveluita on uskallettava luopua ja korvata ne uusilla sähköisillä vaihtoehdoilla.

Uudenlaisen tekemisen pahin vihollinen on juurtuneet asenteet ja muutosvastarinta. Meidän pitää järkeistää toimintaamme ja poistaa päällekkäiset tekemiset. Tehdään vähemmän, mutta paremmin.

Usein unohdetaan, että digitaalisuus voi muuttaa toimintamalleja niin, että kansalaisille voidaan tarjota sähköisissä kanavissa jopa yksilöllisempää ja kohdennetumpaa palvelua kuin tiskillä.

Tärkeimmät kehityskohteet löytyvät kansalaispalveluista, jotka vaativat nyt paljon kivijalka-asiointia. Käytännön hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä enemmän kykenemme virtaviivaistamaan ja sähköistämään prosesseja. Meillä tulisi olla järjestelmät, joihin tieto syötetään kertaalleen ja sen jälkeen se on käytettävissä kaikissa eri (julkishallinnon) palveluissa toimialasta riippumatta. Sähköiset palvelut eivät kuitenkaan itsessään paranna tuottavuutta, ellei sitä ole selkeästi tavoiteltu. Mitä vähemmän tiedon käsittelyyn tarvitaan ihmistyövoimaa, sen parempi. Digitaalisuus mahdollistaa palveluprosessien suoraviivaistamisen ja sen avulla voidaan pienentää mm. kiinteitä henkilö- ja kiinteistökustannuksia.

Meidän tulisi pyrkiä siihen, että koko palveluprosessi voidaan hoitaa sähköisesti samalla tavalla kuin verohallinnon palveluissa tai vaikkapa verkkopankeissa. Hyvä sähköinen palvelu tekee taustalla mahdollisimman paljon valmiiksi. Tiskiasiointi tulisi varata ainoastaan erityisryhmille ja kaikkein monimutkaisimpiin palvelutilanteisiin.

Digitaalisuus luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Digitaalisuus on nyky-yhteiskunnassa välttämättömyys. Toivoisin, että pystyisimme luomaan uusia yhteiskunnallisia palveluita, joita voitaisiin kaupallistaa ja vaikka myydä ulkomaille. Meillä olisi suuria mahdollisuuksia esimerkiksi koulutuksen ja opetuksen saralla. Niissä olemme hyviä, sen todistavat PISA-tutkimuksetkin. Sen sijaan kaupallistamisessa olemme huonoja. Esimerkiksi terveydenhuollossa kerätyt kattavat tutkimustiedot voitaisiin paketoida, ja niistä voisi kehittää uudenlaista bisnestä. Säästöjen lisäksi voidaan olemassa olevasta tiedosta luoda täysin uutta liiketoimintaa. Meiltä kuitenkin tuntuu puuttuvan rohkeutta tämän tekemiseen.

Uudet mallit palveluiden rakentamiseen

Jatkossa yhteiskuntamme sähköiset palvelut tulee rakentaa ketterästi ja kustannustehokkaasti. Enää ei tule hankkia yhtään suljettua järjestelmää.

Meidän on päästävä eroon toimittaja- ja järjestelmäriippuvuudesta sekä organisaatioiden eri siiloista. Palveluita kehitetään kansalaisten tarpeita silmälläpitäen, ei organisaatiolähtöisesti.

Digitaalisuus tulee väistämättä kaikkiin palvelumalleihin, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki palvelut muuttuvat digitaalisiksi. Esimerkiksi verkkokauppa itsessään ei muuta kaupankäyntiä – uudet mahdollisuudet ja ihmisten muuttuneet tarpeet saavat aikaan myös kaupankäynnin muutoksen. Samalla tavalla digitaalisuus vaikuttaa myös kaikkiin julkishallinnon palveluprosesseihin – se rikastaa ja monipuolistaa palvelukokemusta aikaisempaa paremmaksi.

Erilaisia selvityksiä julkishallinnon tilasta ja suunnasta on tehty useita, mutta tuntuu, että emme pääse kunnolla liikkeelle. Ehkä tilanteen vakavuutta ei vielä ole ymmärretty tai ainakaan tunnustettu. Pelin on pakko muuttua tai meidän käy yhteiskuntana huonosti. Nyt tarvitaan visiota, joka näkee yli vaalikausien. Vision lisäksi tarvitsemme vahvan keulakuvan, johtajan, jolla on rohkeutta ja näkemystä johtaa yhteiskuntamme sähköistämistä.