27.10.2015 | Think Tank

Internet of Things synnyttää älykkäämpiä kaupunkeja ja älykkäämpää asumista

IoT tuottaa verkkoon kytketyistä asioista ja tuotteista älykkäitä ekosysteemejä erilaisiin tarpeisiin – myös älykkääseen kaupunkirakentamiseen ja asumiseen. Pienet kuluttajille suunnatut palvelut näkyvät jatkossa helpompana ja sujuvampana arkena sekä älykkäinä palveluina. Nykypäivän mahdollisuuksien herkkä hyödyntämättä jättäminen kaventaa menestymismahdollisuuksiamme tietoon ja teknologiaan perustuvassa  globaalissa kilpailussa.

Yrityksiä ajaa eteenpäin markkinoiden muutokset; jatkuvat kustannustehokkuuden vaatimukset ja uudet kilpailijat sekä heidän innovaationsa. Kuluttajat ovat tottuneet erilaisiin mobiiliapplikaatioihin ja niitä odotetaan elämän eri osa-alueilta, myös asumiselta. Nykypäivän haastaja löytyy usein yrityksen oman alan ulkopuolelta, eikä uusi kilpailijoita ole aina helppo ennakoida.

”Ihmiset haluavat muutosta myös arkeensa. Perheiden vaatimukset asumiselle ovat erilaisia kuin aikaisemmin. Samalla teknologia mahdollistaa uudet palvelut  ja sitä kautta myös uudet toimijat. Teknologia muuttaa eri toimijoiden rooleja jatkuvasti. Myös meidän tulee herkällä korvalla pohtia, mikä on YIT:n rooli tulevaisuudessa erilaisissa asumisen ratkaisuissa”, toteaa YIT:n tietohallintojohtaja Vesa Pirinen.

Yleisesti ottaen erilaisten laitteiden kunnossapito ja ennakointi ovat isoja asioita.

Yrityksille se näkyy tehokkaampana ja ennakoitavampana tuotantona ja toimintoina. Kuluttajille tämä näkyy palveluiden parempana saatavuutena, mutta samalla palveluita tuottavat yritykset voivat myös aikaisempaa paremmin ja henkilökohtaisemmin suositella juuri tietylle kuluttajalle sopivia vaihtoehtoja.

”Monesti IOT ajatellaan ihan liian kapeasti. Se pitäisi ajatella laajasti uudentyyppisenä liiketoimintana ja mahdollisuutena, jossa IOT on mahdollistaja, mutta ei varsinainen draiveri.”

Internet of Things tai teollinen internet voisivat näkyä arjessa päivittäisissä pienissä asioissa: tehokkaampana julkisena liikenteenä ja kuljetuksena sekä parempana rakennusten huoltona ja ylläpitona.

”Jo nyt tämä voisi näkyä niin, että kun kuluttaja saapuu kotiin, koti tunnistaa hänet ja hänen mielialansa ja laittaa soimaan juuri siihen sopivaa musiikkia. Kännykän kautta kodin laitteet tietävät, mitä olet viikon aikana syönyt ja mitä jääkaapissa on tällä hetkellä.  Se tietää myös, että lapset ovat juuri tänään kotona. Asukas saa suosituksen tilanteeseen sopivasta ruuasta ja reseptin siihen. Tämä kaikki olisi mahdollista jo nyt. Teknologia on valmiina ja ihmisistä on käynnyköiden kautta saatavilla valtava määrä tietoa. Kysymys onkin, sallitaanko tämän tiedon hyödyntämien”, Pirinen maalaa.

Liiketoimintamallit ja logiikat muuttuvat

Samalla IoT ja muuttaa radikaalisti myös liiketoiminta- ja ansaintamalleja sekä maksu- ja investointilogiikoita. Kuluttaminen ja hankinta siirtyvät yhä enenevissä määrin palveluiden ostamisen suuntaan tuotteiden ostamisen sijasta ja silloin ostaja maksaa investoinnit välillisesti juuri näiden palveluiden kautta, olipa kyseessä sitten liikkuminen tai asuminen.

”Yhtenä esimerkkinä voisi olla vaikkapa moottoritie, jota kaikki käyttävät, mutta jatkossa voidaan pohtia, kuka tien omistaa, kuka on siihen investoinut, millä perusteella investoinnit hoidetaan ja mitä lisäpalveluita tien käyttäjille tarjotaan. IoT tuo mukanaan ihan uudenlaiset ekosysteemit ja liiketoiminnan konseptit ja niihin tarvitaan uudenlaista ymmärrystä. Ekosysteemi tarvitsee aina jonkinlaisen alustan, johon eri kumppanit, palvelut ja sovellukset liitetään. Tulevaisuudessa esimerkiksi auto voi olla yksi platformi”, Pirinen toteaa.

Suurin riski on tekemättömyys 

IoT vaatii yrityksiltä uudenlaisia kyvykkyyksiä ja taitoja toimialasta riippumatta. Tärkeää on mm. kokonaisarkkitehtuurien ja palveluarkkitehtuurien ymmärrys, kyvykkyys analysoida ja käsitellä dataa, taito hallita ekosysteemejä ja partneriverkostoja ja saada ne toimimaan yhteen sekä tietenkin tietoturva.

”Iot tuo mukanaan monenlaisia riskejä. Toki tähän liittyy taloudellinen riski mm. siinä, että rakastutaan liikaa johonkin teknologiaan, joka ei sitten kannakaan pitkälle. IOT:n myötä laitteista kerätään paljon sensitiivistä dataa ja ohjataan erilaisia laitteita. Sitä kautta syntyy riski tietoturvasta. Esimerkiksi tieto siitä, kuka liikkuu rappukäytävässä ja mihin aikaan, sellainen tieto ei tietenkään saa olla julkista. Tai mitä jos vaikkapa talon hissit tai ilmastointi kaapataan?

Kaikista näistä mahdollisuuksista huolimatta ajattelen, että kaikkein suurin riski on se, että me emme tee mitään.

Joku muu kyllä tekee ja se kaventaa meidän menestymismahdollisuuksia sekä yritystasolla että ihan kansallisesti ja kansainvälisesti.”

Teknologia ei enää tänä päivänä ole este. Pääosin teknologia on jo valmiina, tosin kaikki ei vielä ole järkevästi kaupallisesti hyödynnettävissä. Hyvä esimerkki on 3D-tulostus – teknologia sinänsä on jo olemassa, mutta ei vielä tarpeeksi kypsää kaupalliseen käyttöön.

”Toinen huomioitava seikka on tietoliikenneyhteydet: meillä esimerkiksi on Venäjällä asuinalueita, joissa ei välttämättä ole kunnollisia tietoliikenneyhteyksiä.  Silloin on hankala hyödyntää sensoreita tai paljon muutakaan”, Pirinen huomauttaa.

Estäviä seikkoja löytyy myös lainsäädännöstä, joka laahaa perässä. Tällä hetkellä on vielä ratkaisematta kysymykset siitä, kuka omistaa datan ja miten riskit ja vastuut jakaantuvat.

”Yleisesti ottaen Suomen taloudellinen tilanne on sellainen, että yritykset pitäisi vaikka pakottaa menemään eteenpäin reippaammin, yrityksille voisi esittää vetoomuksia vaikka valtiovallan taholta. Vaikka en suoraan usko valtiovallan keinoihin näissä asioissa, voisi se vähän ohjeistaa ja ohjata. Yksi esimerkki voisi olla vaikkapa päätös rakennustietomallien (BIM ja 6D) hyödyntämisestä sekä suunnittelussa että rakentamisessa.  Esimerkiksi Singaporessa ja muutamassa Euroopan maassakin se on jo käytössä, ja sen avulla voidaan hyödyntää nykypäivän mahdollisuuksia ihan eri tavalla. Meillä on aika vähän tämän tason keskustelua ja se on harmi kaiken kehityksen kannalta.”

YIT:n tietohallintojohtaja Vesa Pirinen on Solitan viidennen, digitalisaatioon, Internet of Thingsiin ja teolliseen internetiin keskittyvän Think Tank -ryhmän jäsen. Ryhmän tavoitteena on selvittää, missä teollinen internet Suomessa menee ja miten se vaikuttaa mm. yritysten liiketoimintamalleihin, johtamiseen, ansaintalogiikoihin sekä asiakassuhteisiin. Ryhmä pohtii myös teollisen internetin mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksiin sekä uhkia. Näkemykset yhteen kokoavan loppuraporttinsa ryhmä julkaisee alkuvuodesta 2016.