7.1.2014Think Tank

Digitaalisessa taloudessa ei ole köyhyyttä

Heräsin tutkijana digitalisaation merkitykseen kun tajusin, ettei digitaalisessa taloudessa ole periaatteessa köyhyyttä – yksi kappale digitaalista tuotetta riittää koko maailmalle. Maatalous- ja teolliset yhteiskunnat ovat sitä vastoin niukkuuden yhteiskuntia, sillä leipää ja autoja on valmistettava omansa jokaiselle kuluttajalle. Koska valmistaminen käyttää niukkoja resursseja, ei leipää ja autoja riitä kaikille. Digitaalisessa yhteiskunnassa mahdollisesti ilmenevä köyhyys on sen sijaan sinne sisään rakennettua, esimerkiksi vahvojen tekijänoikeuksien kautta.

Digitaaliteknologia vaikuttaa kaikkialle: kaikkiin yrityksiin, yhteisöihin ja kotitalouksiin. Vaikutus perustuu Mooren lakiin, jonka mukaan transistorien lukumäärä mikropiirillä kaksinkertaistuu 1,5 vuoden välein. Tämä tarkoittaa, että informaation käsittelyyn, välittämiseen ja tallentamiseen tarvittavan laskentakapasiteetin hinta puolittuu samassa ajassa. Esimerkiksi iPadin laskentatehon hankkiminen Commodore 64 -kotikoneella olisi maksanut miljoonia. Mooren lain on ennustettu jatkuvan vielä noin 10 vuotta. Seurauksena informaatiosta tulee käytännössä ilmaista ja suhteelliset hinnat muuttuvat rajulla tavalla. Tietotyön automatisoinnille ei näy loppua.

Matkalla digitaaliseen liiketoimintaan

Olipa toimiala mikä hyvänsä, digitaaliteknologiaa voidaan hyödyntää kaikkialla. Toimialojen tarkastelun sijaan tärkeämpää onkin miettiä, missä työtehtävissä digitaaliteknologiasta on hyötyä: mitä tietotyötä voidaan automatisoida ja mitä ei. Suurissa yrityksissä tehtävästä kaikesta työstä ehkäpä 70 prosenttia on tietotyötä ja siten digitoitavissa. Nyt ollaan noin puolivälissä matkalla digitaaliseen liiketoimintaan. Vuonna 2020 yritysten kaikki analogiset prosessit on ideaalitilanteessa korvattu digitaalisilla. Kaikki prosessit, jotka voidaan, automatisoidaan.

Esimerkkejä tuotannon, prosessien ja työtehtävien digitalisoinnista ja hyödyistä löytyy maailmalta. Saksalainen autovalmistaja ilmoitti hiljattain, että automaattiohjaukselle varustettu Mercedes Benz on valmis sarjatuotantoon kuuden vuoden kuluttua. Yhdysvalloissa oikeustapauksia analysoiva, juristin työtä simuloiva ohjelmisto on osoittanut, että 40 prosentissa vanhoissa tapauksissa päätökset olisivat olleet parempia, jos ennakkotapauksia ja arkistoja analysoiva digiteknologia olisi ollut käytössä. Terveydenhuollossa useiden asiantuntijoiden osaamisen ja tietojärjestelmät yhdistävän digiteknologian on todettu ehkäisevän kuolemia merkittävästi.

Suomessa suuret teolliset yritykset sekä palvelualoista tietojenkäsittelypalvelut kulkevat digitalisaation eturintamassa, vähittäiskauppa muutaman vuoden Euroopan johtavia maita jäljessä. Julkisella sektorilla on enemmän kirittävää: tietotekniikkaa kyllä käytetään paljon esimerkiksi terveydenhuollossa, mutta prosessien digitointi on kesken.

Voittava yhdistelmä haussa

Olipa toimiala ja työtehtävä mikä tahansa, ei digitaalitekniikka yksin muuta mitään.

Prosessien digitalisoinnissa vaaditaan lisäksi muutosta totuttuihin toimintatapoihin.

Digitaaliteknologian avulla voidaan entistä paremmin hankkia, jakaa ja käyttää tietoa. Organisaatioita pitää muuttaa siten, että päätäntävalta annetaan niille, joilla on tietoa. Kannustejärjestelmiä tulee muuttaa siten, että hyvistä päätöksistä myös palkitaan.

Tulevaisuudessa organisaatioissa tehdään työnjakoa ihmisen ja tietokoneen kesken. Ihminen on hyvä löytämään ongelmia, kone hakemaan vaihtoehtoja niiden ratkaisemiseksi. Valtavasta tietomassasta pitää pystyä suodattamaan oleellinen ja siinä tarvitaan aina ihmistä. Voittava organisaatio osaa hyödyntää ihmistä, tietotekniikkaa ja prosessia oikein yhdistettynä. Näitä oikeita yhdistelmiä etsitään nyt markkinoilla.

Matti Meikäläinen voi voittaa huippuyksilön

Digitaalisen yhteiskunnan ajatellaan usein olevan huippuyksilöiden yhteiskunta, jossa panokset laitetaan yliopistokoulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Suomessakin on panostettu esimerkiksi laajakaistaverkkoon sekä digitaaliteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen, mikä on hieno asia.

Digitaalisen teknologian hieno piirre on kuitenkin se, että se lisää kaikkien tuottavuutta, ei ainoastaan lahjakkaiden ihmisten.

Tavallinen Matti Meikäläinen, jolla on käytössään tietotekniikka ja hyvä prosessi, voittaa todistetusti huippuyksilön esimerkiksi shakinpeluussa. Digitaaliteknologiaan pitäisi panostaa siis jo peruskouluissa. Suomalaisissa kouluissa on tällä hetkellä tietotekniikkaa, mutta opetussisällöt eivät ole digitaalisia. Vasta tänä syksynä oppimateriaalien tuottajilta on tullut tarjolle digitaalisia sisältöjä.

Julkinen valta ei ole vielä herännyt digitalisaation mahdollisuuksiin opiskelussa, tällä hetkellä sen hyödyntäminen on käytännössä opettajien käsissä. Julkisen sektorin tulisikin huolehtia siitä, että digitalisaation tarjoamat hyödyt olisivat tasapuolisesti kaikkien käytettävissä. Asia olisi nopeasti korjattava, jotta suomalainen peruskoulu ja lukio pärjäävät jatkossakin kansainvälisissä vertailuissa.

Tieto tuo vaikutusvaltaa

Kun tietotekniikka oli kallista, vain suurilla yrityksillä oli siihen varaa. Nyt kun tietotekniikka on halpaa, on myös pienillä yrityksillä ja kotitalouksilla mahdollisuus hankkia ja käyttää digitaalisia prosesseja, kuten vaikkapa sähköistä kauppaa. Ennen nämä olivat vain suurten yritysten käytössä.

Kuluttajien vaikutusvalta tuleekin kasvamaan tiedon hyödyntämisen myötä. Suomalaiset yritykset ovat tässä aivan samassa asemassa kuin kaikki muutkin. Tietotekniikka ei tunne eikä tunnista valtioiden välisiä rajoja. Tärkeätä on, ettei globaalisti käytettävissä olevan teknologian hyödyntämiselle aseteta suuria kansallisia esteitä esimerkiksi tietosuojan muodossa.

Millaisilla siirroilla yritys, yhteisö tai yksilö sitten voittaa pelatessaan shakkia tulevaisuudessa? Kilpailun tulevat väistämättä häviämään ne, jotka eivät osaa hyödyntää digitaaliteknologian aikaan saanutta informaation halpenemista.

Voittajia ovat ne, jotka osaavat oikealla tavalla yhdistää ihmisen luovuuden, tietotekniikan tehokkuuden ongelmien ratkaisemisessa sekä ainakin osittain digitaaliset prosessit.

Vuorovaikutusta kasvokkain tullaan tarvitsemaan lisäksi aina.