3.2.2014Think Tank

Digitaalisessa maailmassa kilpaillaan liiketoimintamalleilla

Maailman digitalisoituminen edellyttää yrityksiltä ja niiden johdolta innovatiivista lähestymistä liiketoimintamallien suunnitteluun. Digiajan johtajalta odotetaan luovaa ja laaja-alaista ajattelua liiketoiminnan kehittäjänä.

Digitaalisuus on aito vallankumous, yhtä suuri murros kuin mitä höyry ja sähkö aikoinaan olivat. Moni ei vielä ymmärrä tätä. Digitaalisuus mahdollistaa globaalin markkinan kaikille yrityksille, jotka vain osaavat hyödyntää mahdollisuudet. Ne yritykset menestyvät, jotka ymmärtävät, että digitaalisessa maailmassa kilpaillaan liiketoimintamalleilla, ei tuotteilla tai palveluilla. Vain siten syntyy aitoa kilpailuetua entistä kilpaillummilla globaaleilla markkinoilla.

Digitalisoituminen tulee näkymään erityisesti uudenlaisina liiketoimintamalleina. Digitaalisuus tuo sähköisen mallin perinteisten liiketoimintamallien rinnalle ja tämä pätee kaikkiin toimialoihin. Osa vanhoista toiminnoista jää uuden mallin rinnalle ja osa kuolee pois. Se on liiketoiminnan evoluutiota.

Muutoksen myötä myös yrityksen kilpailuetutekijät sekä ansaintalogiikat muuttuvat. Monikanavaisuudesta tulee aidosti strateginen vaihtoehto, sillä asiakkaat ovat fragmentoituneet ja yrityksen tulee hyväksyä erilaiset kulutustavat ja tottumukset. Menestyvä yritys ymmärtää asiakaskunnan tarpeiden muutoksen ja moninaistumisen ja reagoi niihin.

Digitaalisessa maailmassa asiakas asetetaan aidosti liiketoimintamallin keskiöön.

Asiakaslähtöisyys ymmärretään usein teknologiakysymykseksi, vaikka näin ei ole. Todellisuudessa se on strategiakysymys ja toimintakysymys; asiakaslähtöiset bisnesmallit ovat entistä tärkeämpiä. Menestyksen kulmakivet ovat kautta vuosikymmenten liittyneet liiketoimintainnovaatioihin ja niiden onnistuneeseen implementoitiin. Monien alojen toiminta- ja ansaintamallit vaativat nyt päivittämistä, sillä liiketoiminta verkostoituu ja arvoketjut laajenevat sekä muuttuvat.

Johtajaksi riskejä pelkäämätön innovaattori

Liiketoiminnan muutokset heijastuvat väistämättä myös johtamiseen. Aikaisemmin johtajalla arvostettiin pitkää kokemusta alalta ja kykyä tehdä liiketoimintapäätöksiä. Uuden ajan suunnannäyttäjän tulee kyetä rohkeasti työstämään innovatiivisia liiketoimintamalleja ja tämä tulee myös muuttamaan tulevaisuuden johtajien rekrytointia ja rekrytointivaatimuksia.

Tieto räjähtää bittiavaruuteen ja tiedolla johtamisen merkitys lisääntyy merkittävästi. Tiedon myötä johtamisesta tulee informaatiosidonnainen ammatti – kerättyä dataa tulee myös ymmärtää ja hyödyntää tehokkaasti.

Johtajan on tärkeää olla proaktiivinen ja ymmärtää tulevaa ja muutosta. Pitää olla näkemystä, sillä muuten aikaväli, joka yrityksellä on käytössään muutosten läpiviemiseen käy liian lyhyeksi. On huomioitava, että menestys tulevaisuudessa rakentuu toisenlaisten tekijöiden varaan, kun mihin olemme tottuneet. Ennen asioita tarkasteltiin taseen kautta, nyt menestystä pitää katsoa taseen ulkopuolisten tekijöiden kautta.

Hyvän johtamisen tunnusmerkkejä ovat innovointi, aktiivisuus ja luovuus.

Suomalainen liikkeenjohto on kansainvälisessä vertailussa keskitasoa. Suomessa on hyvä koulutus, mutta johtamisen ajattelutapa on ”metsästä”. Maailmalle meneminen, kasvu ja riskien ottaminen ovat välttämättömiä jos haluaa menestyä, mutta usein näitä arastellaan.

Suomalainen kansanluonne on sellainen, että kun tulee uusi idea, esiin nousee aina, jos ei nyt suoranaista muutosvastarintaa, niin ainakin varauksellisuutta ja epäröintiä. Tällä tavoin monet hienot mahdollisuudet jäävät näkemättä ja käyttämättä. Yritys, joka haluaa menestyä, tarvitsee johtajan joka hallitsee uudet johtamismallit – niissä korostuvat aineettomat tuotantotavat ja -tekijät, eli brändi, ihmiset, tieto ja hyvä johtaminen. Ennen johdettiin hierarkisesti laitteita ja koneita, nyt tulee johtaa osaamista ja tietoa, ja se täytyy tehdä toisella tapaa. Johtajalta vaaditaan nyt kumppanuutta ja tiimityötä.