07.12.2017 | Think Tank

Databisnes vaatii ihmisymmärrystä

Jos yritys ei hahmota, millaisista asioista tai palveluista ihminen inspiroituu, dataliiketoiminnalla tuskin on tulevaisuutta. Tätä mieltä on YIT:n kehitysjohtaja Juhani Nummi.

Millaisia keinoja yrityksellä on selvittää omia dataliiketoiminnan mahdollisuuksiaan? YIT:n kehitysjohtajalla Juhani Nummella on vaikeaan kysymykseen yksinkertainen vastaus: Hänen mielestään kaikki lähtee ihmisten arjen ymmärryksestä.

Jos yritys ei hahmota, millaisista asioista tai palveluista ihminen inspiroituu tai hyötyy, dataliiketoiminnalla tuskin on tulevaisuutta.

Sillä, onko kyseessä kuluttajaliiketoiminnassa vai yrityksille suunnatussa liiketoiminnassa toimiva yritys, ei ole nykymaailmassa juuri eroa. Kaikkien alojen yritysten tehtävä on lopulta ratkoa ihmisten murheita ja vastata heidän tarpeisiinsa.

”Kannustan usein omaa porukkaani sillä, että me olemme kaikki asumisen kuluttamisen asiantuntijoita. Meidän on helppo samastua arjen eloon”, Nummi kertoo.

Hänen mukaansa yrityksen on välttämätöntä ymmärtää asiakasta ja osata mallintaa kuluttajien käyttäytymistä ja arkea. Yritysjohdon on kyettävä vastaamaan, minkälaisilla malleilla ja ongelmanratkaisukeinoilla kuluttajan arjen haasteet ratkeavat. Vain aidosti asiakasta hyödyttävillä palveluilla, joissa asiakas ottaa palvelun osaksi omaa toimintaansa, on mahdollista luoda vastavuoroinen suhde asiakkaan kanssa.

”Tällöin on rakennettu mahdollisuus synnyttää aitoa ja jatkuvaa dataa, jonka päälle yritys voi rakentaa uutta liiketoimintaa.”

Tuntosarvet auki moneen suuntaan

Miten sitten saada oivalluksia asiakkaan arjesta? Tähän ei ole Nummen mukaan yhtä keinoa. Instrumentteja pitää olla monia. Startupin tai kiihdyttämön perustaminen voi olla suuryritykselle yksi toimiva keino mutta ei riittävä.

”Tilanteessa ei ole mahdollista laskea yhden kortin varaan. Tuntosarvet pitää olla auki moneen suuntaan, kuten esimerkiksi tiedeyhteisöön. Meidän kaltaisemme yritys ei kehity riittävästi esimerkiksi nykyisen alihankkijaverkostonsa kanssa”, Nummi sanoo.

Kehitys- ja uutta luovaa toimintaa ei Nummen mielestä kannata eristää kokonaan muusta liiketoiminnasta.

Tärkeintä on viedä ymmärrystä ja rohkeutta tehdä oivalluksia olemassa olevaan koneistoon sekä muodostaa kokonaiskuva nykyisen toiminnan tarjoamista datan keräämisen mahdollisuuksista.

Kokeilukulttuuri ei kukoista rakennusalalla

Yritysten on tärkeä olla mukana kiihdyttämässä muutosta sen sijasta, että ne vain peesaisivat kehitystä. Eteneminen edellyttää voimakasta kokeilukulttuuria. Tämä taas ei perinteisesti ole kuulunut rakennusalan vahvuuksiin. Siellä tärkeämpänä on pidetty asioiden suunnittelua etukäteen.

”Puhumme kokeiluista jo, mutta eri asia on, milloin asiat muuttuvat käytännön kulttuuriksi.”

Käsillä on ennen kaikkea valtava johtamiseen liittyvä murros. Asiat muuttuvat nopeasti ja vaikutukset ovat monitahoisia niin, että perinteinen linjajohtaminen on haastavaa.

”Iso kysymys kuuluu, miten tällainen uudenlainen tekeminen istutetaan osaksi perinteistä liikkeenjohdon kulttuuria. Analysoimme kyllä valtavasti trendejä ja markkinoiden kehittymistä.”

Mutta luodaksemme datan päälle uusia liiketoimintamalleja, tarvitsemme uudenlaista metodologiaa ja kykyä mallintaa ihmisten kokemuksia ja arkea.

Asuntoalalla huimat palvelunäkymät

Rakennusalalla mahdollisuuksia kehittää palveluita on Nummen silmissä valtavasti. Kehitys kulkee ylipäätään asunnon ostamisesta asunnon kuluttamiseen. Tulevaisuudessa asuntoja ei välttämättä omisteta.

”Rakennusalaa ei mielletä uutta luovaksi alaksi. Meillä on kuitenkin hyvin erilaista, rajat ylittävää kehitystoimintaa ja katsomme maailmaa avoimin silmin. On kiehtova miettiä, miten esimerkiksi asumisen palvelut ja rahoitus yhdistyvät ja limittyvät tulevaisuudessa. Tämä on paljon kiinnostavampaa kuin esimerkiksi se, että asennamme pelkästään antureita ja teollisen internetin instrumentteja betonimyllyyn.”

Juhani Nummi on on mukana Solitan dataliiketoiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta pohtivassa Think Tank -ryhmässä. Hän on työskennellyt YIT:n kehitysjohtajana vuodesta 2013. Hän on työskennellyt yli kaksikymmentä vuotta rakennusalan asiantuntija- ja johtotehtävissä sekä kehittänyt tuotantoa sekä palveluita nykyaikaisen elämän tarpeisiin. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri.

Tutustu myös Solita Think Tank -ryhmän uusimpaan raporttiin: Datavallankumous ja liiketoiminta. Lataa maksuton raportti alta.

Lataa raportti