07.12.2017Uutinen

Solitan kyselytutkimus: Suomalaiset ovat kiinnostuneita julkisen terveydenhuollon digipalveluista

Solitan kysely: Suomalaiset ovat kiinnostuneita julkisen terveydenhuollon digipalveluista

Verkon kautta kaivataan arviointeja, hoito-ohjeita ja seurantaa

Suomalaiset ovat kiinnostuneita käyttämään julkisen terveydenhuollon digitaalisia palveluja. Kansalaiset kokevat, että verkkopalvelut nopeuttavat ja sujuvoittavat hoitoon pääsyä ja yleistä asiointia, mikä johtaa parempaan terveydenhuoltoon. Verkossa asiointia kaivataan erityisesti yleisen terveydentilan ja yksittäisten terveysongelmien arviointeihin, hoito-ohjeiden välittämiseen ja seurantaan. Suomalaisista 55 prosenttia kertoo olevansa tyytyväinen nykyiseen julkiseen terveydenhuoltoon.

Tiedot käyvät ilmi digitaalisen asiantuntijayritys Solitan Consumer Compassilla teettämästä Terveydenhuollon digipalvelut -kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 125 suomalaista huhtikuussa 2017.

Kyselyn mukaan 55 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa ylipäätään tyytyväinen julkisen terveydenhuollon nykyiseen toimivuuteen. Valtaosa vastaajista (63 %) kertoi olevansa tyytyväinen hoito-ohjeiden tuomiin tuloksiin, mutta toivoo parannusta erityisesti jonotusaikoihin (58 %), nopeampaan hoitoon pääsyyn (47 %) sekä hoidon seurantaan (43 %).

Suomalaiset uskovat digitaalisten palvelujen tehostavan ja parantavan julkisen terveydenhuollon palveluja. Vastaajat ovat kiinnostuneita asioimaan verkossa erityisesti yleisen terveydentilan ja yksittäisten terveysongelmien arviointiin, hoito-ohjeisiin ja seurantaan liittyvissä asioissa. Vastaajista yli puolet (53 %) haluaisi saada verkon kautta ilman lääkärin tapaamista toteutetun tilannekuvan omasta hyvinvoinnistaan ja sen pohjalta laaditut ehdotukset hyvinvoinnin lisäämiseksi, kuten vaikkapa liikunnasta ja unitottumuksista. Hieman yli 60 prosenttia vastaajista toivoi saavansa verkon kautta arvioita ja toimintaohjeita yksittäisistä terveyteen liittyvistä ongelmista.

Vastaajilta kysyttiin myös, miten verkkopalvelut parantavat heidän saamaansa terveydenhuoltoa. Heistä 58 prosenttia kertoi verkkopalvelujen nopeuttavan hoitoon pääsyä, puolet ilmoitti niiden mahdollistavan paremman hoidon seurannan ja kolmannes paremmat hoito-ohjeet. Muina parantavina tekijöinä mainittiin turhien lääkärikäyntien väheneminen, ajanvarauksen helppous, laboratoriotulosten tarkistukset ja reseptien uusiminen. Ylipäätään digitalisoinnin koetaan nopeuttavan ja sujuvoittavan terveydenhuollon palveluja ja asiointia yksilön näkökulmasta.

”Tutkimustulokset ovat hyvin linjassa perusolettamusten kanssa, joiden pohjalta sote-palveluiden digitalisointia on viety eteenpäin. Tärkein päämäärä on vapauttaa hoitohenkilökunnan kapasiteettia niille henkilöille, jotka lähihoitoa tarvitsevat ja parantaa digitaalisten palveluiden osuutta suoraviivaisimmissa hoitotapauksissa, joissa asiakasta voidaan palvella helposti ja turvallisesti sähköisten palveluiden kautta”, kertoo Solitan julkishallinnon liiketoiminnasta vastaava johtaja Lauri Helenius.

Verkkopalvelujen terveydenhuoltoa huonontavina asioina 46 prosenttia vastaajista koki henkilökohtaisen vuorovaikutuksen vähenemisen terveydenhuollon ammattilaisiin. Myös tietoturva huoletti osaa vastaajista – 47 prosenttia ei olisi valmis jakamaan tietoja elämäntavoistaan ja terveydestään, vaikka saisikin parempaa ja yksilöllisempää hoitoa. Syyksi tähän 61 prosenttia vastaajista ilmoitti tietoturvasyyt. Verkkopalvelujen käytettävyyttä ei pidetty suurena ongelmana. Vain joka viides ilmoitti sen aiheuttavan haittaa terveydenhuollolleen.

ODA-palvelut digitalisoivat sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -projektissa kehitetään uusia kansalaispalveluja, jotka tullaan liittämään Kanta-palveluihin. Kehitettävä palvelukokonaisuus uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamalleja. Sähköinen palvelukokonaisuus hyödyntää sekä ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa, että ihmisten itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. Ihmiselle annetaan suurempi rooli oman hyvinvoinnin arvioinnissa ja seurannassa. Tarkoituksena on, että ihminen löytää ratkaisuja omiin hyvinvointia koskeviin asioihinsa ja saa vastauksia kysymyksiin jonottamatta, ajasta ja paikasta riippumatta. Terveydenhuollon ammattilaisilta säästyy aikaa palvella kasvokkain, kun vastaanotolla ei keskitytä lomakkeiden täyttämiseen.

”ODA on malliesimerkki tavasta, jolla kansalaisten hyvinvointiin liittyviä asioita tulee lähestyä. Suurin
osa kansalaisista tulee kokemaan ODAn ajanvarauksia helpottavana työkaluna älykkäiden hoitotarpeen arviointien kautta, mutta sen isoin saavutus tulee olemaan soten ’sosiaali’- ja ’terveys’-osioiden liittäminen yhteen. Ainostaan katsomalla ihmistä kokonaisuutena, voidaan suunnitella palvelukokonaisuus, jossa yksilön hyvinvoinnista huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla”, toteaa Lauri Helenius.

”ODAssa on toteutettu useita useita kymmeniä prosessimuutoksia eri organisaatioissa. ODAn ensimmäinen pilotti, hengitystieinfektion oirearvio on ollut pilotoitavana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä kesäkuusta lähtien. Loput pilotit käynnistyvät syksyn aikana. Palvelut ovat kaikkien kuntatoimijoiden käytössä vuoden 2018 lopulla”, kertoo Espoon kaupungin ODA projektin johtaja Hanna Nordlund.

”ODAssa lähtökohtana on sote-palvelujen toiminnallinen muutos. Muutos tehdään kentällä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa mutta se edellyttää määrätietoista, mitattuun tietoon pohjautuvaa muutoksen johtamista. Sote-palvelujen digitalisointi vaatii lisäksi jatkuvaa sisältöjen kehittämistä sekä ketterää, uusien teknisten ratkaisujen kehittämistä. Muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa palvelujärjestelmän tuleva rakenne on vielä epäselvä, käyttäjien näkökulma ohjaa tekemistä”, jatkaa Espoon Hanna Nordlund

ODA on hallituksen kärkihanke ja se on kuntien sekä sairaanhoitopiirien hyödynnettävissä. Espoo toimii hankkeen isäntäkuntana, lisäksi mukana on 13 muuta kuntatoimijaa. Solita toimii ODAssa yhtenä päätoteuttajista.

* Tutkimusaineisto on kerätty tutkimusyhtiö Consumer Compassin verkkopaneelitutkimuksessa huhtikuussa 2017. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1125 vastaajaa, jotka edustivat suomalaista aikuisväestöä. Aineisto painotettiin vastaamaan suomalaista aikuisväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

Lisätietoja:
Lauri Helenius, Director, Digital Society, Solita Oy, lauri.helenius@solita.fi, p. 040 529 4354
Hanna Nordlund, Projektijohtaja, Espoon kaupunki, hanna.nordlund@espoo.fi, p. 043 825 7275

Solita on digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys. Olemme asiakkaidemme matkaopas muuttuvassa maailmassa. Solita tuottaa digitaalisia ratkaisuja ja verkkopalveluita sähköiseen liiketoimintaan ja asiointiin sekä tiedolla johtamiseen. Vuonna 1996 perustetun Solitan pro forma liikevaihto vuonna 2017 on 76 miljoonaa euroa. Solita työllistää yli 650 digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijaa Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Singaporessa, Tallinnassa ja Tukholmassa.

Kirjoittaja

Solita