Solita V2X-tutkimushanke selvittää tulevaisuuden dataohjautuvan liikenteenohjauksen mahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja. Nykyisen liikennejärjestelmän täysimääräinen hyödyntäminen ja sen edelleen kehittäminen uusine palveluineen edellyttää liikennejärjestelmän digitalisaatioasteen voimakasta nostamista. Digitalisaatio ja lisääntyvä data mahdollistavat niin ajantasaisen ja maantieteellisesti kattavan reaaliaikaiseen liikenteen tilannekuvan muodostamisen kuin myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Molempiin liittyy kuitenkin edelleen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Liikenteen merkitys nykyisen globaalin ja laajasti verkottuneen yhteiskunnan mahdollistajana on kiistaton, mutta liikenteellä on myös merkittäviä – mediassakin alati esillä olevia – haittavaikutuksia. Siitä aiheutuu esimerkiksi noin viidennes globaaleista hiilidioksidipäästöistä ja vuosittain pelkästään tieliikenneonnettomuuksissa menehtyy noin 1,35 miljoonaa ihmishenkeä. Kun huomioidaan vielä globaali väestömäärän lisääntyminen, kaupungistuminen ja talouskasvu, tulevaisuudessa liikenteen määrän ennustetaan kasvavan ja jopa tuplautuvan 2040 mennessä. Siten myös haittavaikutukset, kuten päästöt, ruuhkat, ajan menetykset ja onnettomuudet tulevat lisääntymään entisestään ilman laaja-alaisia toimia. Ajoneuvojen päästöjen vähentämisen lisäksi viime aikoina myös datan hyödyntäminen muun muassa liikenteen ohjauksessa ja hallinnassa on noussut yhä voimakkaammin esiin.
Solitan käynnistämässä V2X-tutkimushankkeessa pureudutaan laaja-alaisesti dataohjautuvan liikenteenhallinnan problematiikkaan. Business Finlandin osarahoittaman hankkeen päätavoitteena on nimeensä viitaten (V2X, Vehicle-to-X tai vehicle to everything) tutkia, pilotoida ja kehittää menetelmiä sekä liikennedatan tekoälypohjaiseen analysointiin että analysoinnin skaalautumisen mahdollistavien modulaaristen pilviteknologioiden hyödyntämiseen. Koska datan hyödyntämisen liikenteen ohjauksessa odotetaan kasvavan tulevaisuudessa, siihen liittyy myös merkittävä liiketoimintapotentiaali datan tuotannon ja hyödyntämisen perustuessa erilaisiin ekosysteemeihin. Siksi Solitan tutkimushankkeen tavoitteena on myös ymmärtää mm. liikenteen datataloutta, datapohjaista liikenteenhallintaa ja ansaintamalleja. Ymmärryksen lisäämiseksi Solitalla tutkittiin dataohjautuvan liikenteenhallinnan tulevaisuutta diplomityön muodossa sisältäen sekä teoriatutkimusta että liikenne- ja logistiikka-alan keskeisten toimijoiden haastatteluja.
Tulevaisuuden liikenteenhallinta reaaliaikadataan perustuvana informaatiopalveluna
Tutkimuksen lähtökohtana on liikennejärjestelmän digitalisaatio ja sen myötä eri datapohjaisten menetelmien hyödyntäminen liikenteen hallinnan kehittämisessä koko tieverkolla, mikä ei nykytilanteessa ole lähtökohtaisesti mahdollista.
“Liikenteenhallinta on vielä nykyisin hyvin pitkälti reaktiivista ongelmiin reagointia, koska reaaliaikaista koko liikenneverkoston tilannekuvaa ei vielä pystytä muodostamaan. Esimerkiksi tieliikenteenhallinta Suomessa perustuu pääsääntöisesti pistemäiseen ja lähinnä vain pääväyliltä kerättyyn dataan. Liikenteenhallinnan tavoitteiden eli sujuvuuden, turvallisuuden, taloudellisuuden ja kestävyyden näkökulmasta meillä on tässä vielä paljon kehitettävää”, kertoo tutkimuksen diplomityönä tehnyt Solitan Juho Peltoniemi.
“Keskeisenä tavoitetilana tulevaisuuden liikenteenhallinnassa on muodostaa reaaliaikaiseen monikanavatietoon perustuva tilannekuva eli ns. digitaalinen kaksonen ja pystyä ennakoimaan tulevia liikenteen tapahtumia datan perusteella.
Parhaimmillaan tulevaisuuden liikenteenhallinta voi toimia informaatiopalveluna, joka jakaa tilannekuvaan perustuvaa proaktiivista informaatiota liikkujille suoraan ajoneuvoihin tai heidän henkilökohtaisille päätelaitteilleen, mahdollistaen fiksut ja päästöjä vähentävät reittivalinnat, sujuvat aikataulut ja vähentäen onnettomuuksien riskiä.”
Tällä hetkellä tavoitetilan toteutumiseen on kuitenkin vielä pitkä matka. Reaaliaikaisen liikennedatan määrä on liian vähäistä ja se on hajautuneena usean eri toimijan järjestelmiin, jotka eivät kommunikoi keskenään. Liikennedatan määrän odotetaan kasvavan digitalisaation ja automaation yleistyessä liikenteessä. Erityisesti ajoneuvodatan (floating car data) rooli tulevaisuuden datalähteenä voisi olla hyvinkin merkittävä. Tällä hetkellä syntynyttä liikennedataa ei kuitenkaan usein jaeta eteenpäin, koska sen pelätään paljastavan liiketoiminnallisesti kriittistä tietoa. Osin alan toimijoilla voi myös olla vajavaiset datan hyödyntämisen kyvykkyydet, eikä organisaatioissa aina vielä täysin ymmärretä liikennedatan arvoa omalle liiketoiminnalle ja koko alan kehitykselle. Osaltaan toimijoiden investointihalukkuutta voi laskea myös se, ettei digitalisaation vaikutuksista ole tehty kunnollisia arvioita mm. hyötyjen jakautumisesta alalla.
Ekosysteemit data- ja alustatalouden mahdollistajina
Suomessa Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n yhtenä strategisena tavoitteena on liikenneverkon reaaliaikaisen tilannekuvan muodostaminen turvallisuuden, kestävyyden, saavutettavuuden ja kustannustehokkuuden nostamiseksi. Tavoite on hyvä ja oikea, mutta tämä vaatii merkittävän määrän uutta dataa uusilta tiedontuottajilta. Ratkaisuna tähän nähdään liikennealan yhteiset, eri toimijoiden (mm. HSL, VR, Fintraffic, Väylävirasto, MaaS Global, Matkahuolto) yhdessä muodostamat ekosysteemit. Ekosysteemien avulla voidaan ratkaista laajoja systeemisiä ongelmia, joihin yksittäisten toimijoiden resurssit eivät riittäisi. Liikennedatan jakamisen, jalostamisen ja hyödyntämisen mahdollistamiseksi tarvitaan digitaalisia alustoja, jotka konkretisoivat ekosysteemien tarjontaa ja luovat mahdollisuuden liiketoiminnan luomiseksi.
Digitaaliset alustat tarvitsevat kuitenkin toimiakseen hyvän liiketoiminta- ja ansaintamallin, jossa yhdistyvät asiakasarvo, arvoverkon kytkeminen sekä kannattavuus eli toimiva ansaintamalli. Siitä ei kuitenkaan juuri ole tutkimusta saati toimivia reaalimaailman esimerkkejä. Siksi tutkimuksen tarkoituksena oli tarttua tähän näkökulmaan ja pyrkiä esittämään ansaintamalli tai vähintään luonnos siitä tutkimuksen lopputuloksena.
Tämä on tärkeää, koska digitaaliset alustat ovat liikennealan datatalouden kannalta oleellisia tekijöitä ja ilman kunnollista liiketoiminta- ja ansaintamallia ne eivät voi toimia.
”Haluamme ymmärtää paremmin digitaalisten alustojen ja datatalouden tuomat mahdollisuudet liikenteenhallinnalle. Tutkimushankkeiden avulla voimme luoda skenaarioita ansaintamalleille, joiden perustalle liikenteenhallinnan mallit rakentuvat. Solita on vahvasti mukana rakentamassa liikenteen ekosysteemin ja liikenteenhallinnan palveluja tie-, raide-, ilma-, meri- ja julkisessa liikenteessä. Tutkimustyöhön investointi on myöskin tärkeää toimivien ja vaikuttavuudeltaan laadukkaiden palveluiden tuottamiseksi tulevaisuudessa”, tiivistää Solitan liikennetoimialan johtaja Mikko Varjos.
Lisätietoja:
Aihetta käsittelevä Juho Peltoniemen diplomityö.
Juho Peltoniemi, asiantuntija, liikenne, +358 504 344 054, [email protected]
Mikko Varjos, toimialajohtaja, liikenne, +358 503 865 218, [email protected]
Solita
