19.12.2016 | Blogi

Yrityksen vahvuuksien jalostaminen palveluiksi turvaa liiketoiminnan jatkuvuuden

Internet of Things, IoT, teollinen internet tai asioiden internet. Tulikuumalla ilmiöllä on monta nimeä, mutta mistä esineiden internetiin keskittyvän liiketoiminnan kehityksessä on pohjimmiltaan kyse? Ite wikin co-founder ja liiketoimintajohtaja Johannes Puro haastatteli Solitan Mikko Aroa ja pyysi avaamaan aihepiiriä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

– Kaikkein suurin arvo syntyy datan käsittelystä ja sen päälle rakentuvasta älykkyydestä. Tämä on se kulma, johon olemme päätyneet keskusteluissa asiakkaidemme ja lukuisten muiden yritysten kanssa.

Aro havainnollistaa asiaa käytännön esimerkin kautta. Aikaisemmin koneen toimittaja rakensi laitteen ja toimitti sen asiakkaalle, joka sitten käytti sitä oman liiketoimintamallinsa mukaisesti. Koneen rakentaminen oli sen toimittaneen yrityksen ydinosaamista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikko Aro tuntee Internet of Thingsin potentiaalin erilaisille liiketoiminnoille.

Teollisen internetin aikakaudella koneen toimittaja saa jatkuvasti käyttöönsä valtavan määrän dataa siitä, miten asiakkaat koneita käyttävät, miten ne toimivat ja mitä niillä valmistetaan. Tätä valtavaa datapankkia analysoimalla koneen toimittanut yritys pääsee kiinni siihen, miten konetta pitäisi käyttää, jotta se tuottaisi mahdollisimman suurta hyötyä asiakkaalle. Tämä aukaisee uusia mahdollisuuksia.

Aron visiossa datan analysointi voi muuttaa liiketoiminnan luonnetta:

– Voisiko tulevaisuudessa esimerkiksi olla niin, että nykyisen paperitehtaan suurinta osaamista ei enää olekaan paperin valmistus, vaan digitaalisessa muodossa myytävä tietotaito siitä, miten paperia voidaan 3D-printata ja räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaisesti siellä, missä sitä tarvitaan?

Teollisen internetin potentiaali piilee pilvipalveluissa

Digitaalisen alustan pilvipohjaisuus on IoT-toteutusten kulmakivi teknologiasta riippumatta, Aro linjaa. Internetpohjaisten ratkaisujen hyödyntäminen mahdollistaa palvelun integroitavuuden, saatavuuden ja nopean kehittämisen kustannustehokkaasti. Ekosysteemin rakentamisesta saa lisäetua.

– Pilvipalveluiden hienous piilee siinä, että vaikka usein aloitetaankin pienestä, niitä on mahdollista skaalata määrättömästi. Näin kokonaisuus pysyy hallussa informaatiolähteiden määrän kasvaessa, hän kuvaa.

Pilvipohjaisen palvelun päälle voidaan kehittää älykkyyttä esimerkiksi ennakoimalla asiakkaiden käyttötilanteita ja tarpeita tai rakentamalla historiatietoon pohjautuvia malleja siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Kilpailuetua kumppaniverkostoista ja ekosysteemiajattelusta

Liiketoiminnan kannalta kultainen kysymys kuuluu, kuinka luoda IoT:stä todellista kilpailuetua yritykselle? Mikko Aro haluaa kannustaa yrityksiä jakamaan ja luomaan kumppaniverkostoja:

– Ei kannata lähteä analysoimaan miten kone on toiminut, vaan tarkastella asiakkaan koko toimintaa ja palvelun tuotantoketjua. Tiedon avaaminen kolmansien osapuolten käytettäväksi tarjoaa hyviä mahdollisuuksia – kumppanit voivat auttaa sinua innovoimaan, jolloin voit saada hyviä ideoita ja luoda uudenlaista liikevaihtoa, hän pohtii.

Ei kannata lähteä analysoimaan miten kone on toiminut, vaan tarkastella asiakkaan koko toimintaa ja palvelun tuotantoketjua.

Mallina voi käyttää vaikka Appstoren sovelluskehittäjiä, jotka tuovat Applelle jatkuvaa tulovirtaa. Sama analogia toimii myös IoT-ratkaisujen kehittämiseen.

– Kaikki käyttävät Uberiä esimerkkinä menestyvästä digitaalisesta liiketoiminnasta. Kuitenkin esimerkiksi Alibaballa on paljon laajempi verkosto ekosysteemissään. Alibaba huolehtii verkkokaupassaan vain asiakasrajapinnasta ja logistiikasta sekä hallinnoi yhteistyöverkoston kokonaisuutta, Aro avaa.

Toiseksi esimerkiksi Aro nostaa hissi- ja liukuporrasteollisuuden, jossa laitteita huolletaan ristiin.

– Väitän että todella monessa teollisuuden haarassa voitaisiin lähteä rakentamaan liiketoimintaa kumppaniverkoston tuottaman datan kautta.  Kun pystyt analysoimaan muidenkin toimijoiden dataa, voit myös alkaa tarjota palveluita kumppaniverkostolle.

Teolliset yritykset näkevät ekosysteemin usein oman toimitusketjumallinsa kautta: joku valmistaa ja joku ostaa. Tulokulma täytyy Aron mukaan kääntää ympäri asioiden internetin aikakaudella.

– Kun mennään verkostomaiseen toimintamalliin, kentällä on enemmän pelaajia. Kun dataa avataan kolmannelle osapuolelle, heille tarjotaan mahdollisuus omien sovellusten ja palveluiden kehittämiseen. Alustamainen kokonaisuus tuottaa oikein mietittynä kaikille osapuolille lisäarvoa.

– Olennaista on tunnistaa kaikille osapuolille yhteisiä arvonmuodostuspisteitä. Niiden kautta herätetään halu rakentaa palveluita yhdessä. Kyllä teknologiaa saadaan kehitettyä jos tahtotila on oikea. Se vaatii toki rohkeutta ja avoimuutta, ja tietysti pääsyä kunkin omiin järjestelmiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tietoturva ei Aron mukaan ole ongelma, jos ratkaisu on toteutettu oikein.

– Tietoturva ja avoimuus ovat kaksi eri asiaa. Kysehän on siitä, että pystytään suojaamaan tieto, jota ei haluta antaa kolmannelle osapuolelle. On täysin mahdollista analysoida pilvipalvelussa esimerkiksi isoa massaa terveystietoja vaarantamatta yksittäisten henkilöiden tietosuojaa.

Liiketoiminnan fokus siirtyy

Perinteisesti teollisuusyrityksissä toimintaa on tarkasteltu tämänhetkisen tarjoaman tai toimitusketjun kautta. On toki hyvä miettiä, millaisia ominaisuuksia asiakas tuotteelta haluaa, mutta Aro kannustaa katsomaan nykyasiakkaiden arvoketjua kokonaisuutena, jotta voi ymmärtää asiakkaan prosessit ja toimintamallit.

Oman osaamisen ja vahvuuksien soveltaminen palveluiksi mahdollistaa liiketoiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa.

– Otetaan esimerkiksi case Vapo. Jos heillä keskityttäisiin edelleen vain turpeen polttoon tai kuljetukseen, olisivat he kirjaimellisesti suossa, koska turpeen polton tiedetään kohtaavan tulevaisuudessa yhä isompia haasteita. Vapolla kuitenkin ymmärrettiin, että heidän omassa infrassaan, kuten valvomoissa ja etäajoissa, käytetään sellaisia toimialasta riippumattomia ratkaisuja, joita voisi tarjota palveluna myös muille toimijoille.

Oman osaamisen ja vahvuuksien soveltaminen palveluiksi mahdollistaa liiketoiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa, mutta se vaatii asioiden tarkastelua muusta kuin perinteisen liiketoiminnan näkökulmasta.

Mikko Aro lopettaa ajatukseen, jonka äärellä jokaisen yrityksen pitäisi viettää hetki:

– Ennemmin tai myöhemmin jokainen yritys huomaa olevansa palveluyhtiö, jonka liiketoiminnan ytimessä on data ja sen valjastaminen liiketoiminnan käyttöön.

Kiinnostuitko? Lue lisää IoT Think Tank -raporttimme tuloksista tai lataa itsellesi koko raportti. Tutustu lisäksi Internet of Things ja teollinen internet -palveluratkaisuihimme sekä lue lisää aiheesta ajankohtaisista blogeistamme.

Tämä kirjoitus on julkaistu aikaisemmin ite wikin -verkkosivuilla. Kurkkaa myös Solitan ite wiki -profiili.

Solita on digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys, joka on perustettu vuonna 1996. Olemme asiakkaidemme matkaopas muuttuvassa maailmassa. Luomme uutta liiketoimintaa ja palveluja yrityksille ja julkishallinnolle yhdistämällä teknologian, liiketoimintaprosessit ja sisällöt uudella tavalla. Solita tuottaa digitaalisia ratkaisuja ja verkkopalveluita sähköiseen liiketoimintaan ja asiointiin sekä tiedolla johtamiseen.