9.10.2015Blogi

Viisi ohjetta älykellosovellusta suunnittelevalle ja hankkivalle

Apple Watch tuli lopultakin myyntiin Suomessa perjantaina. Vannoutuneimmat omppufanit olivat toki hankkineet itselleen kellon ulkomailta jo aiemmin – itse tein pyhiinvaellusmatkani kellokauppaan lomamatkalla heinäkuussa. Lukuisissa suomalaisranteissa on toki ollut älykelloja jo paljon ennenkin, mutta tänä aurinkoisena lokakuun päivänä tietotekniikan mannerlaatat liikahtavat Suomessakin ehkä ihan pikkuisen.

Älykellot eivät ole minullekaan mikään uusi tuttavuus. Hankin ensimmäisen älykelloni jo vuonna 1996, kehityksen terävintä kärkeä edustavan Timex Datalinkin, jonka kellotaulussa komeili Microsoftin logo. Siinä oli skrollaava yksirivinen tekstinäyttö, muistia 150 kalenteritapahtumalle ja yhteystiedolle, ladattavat sovellukset ja nerokas valosensoria käyttävä synkronointi tietokoneen kanssa. Välissä tapahtuneiden horologisten harhapolkujen jälkeen seuraava tuttavuus oli 2013 julkaistu nykyaikaisten älykellojen pioneeri Pebble, joka osoitti ne lukuisat mahdollisuudet ja visiot joita kännykän kautta internetiin kytkeytyvä kello mahdollistaa. Kesällä jouduin raskain mielin luopumaan uudesta värinäytöllisestä Pebblestäni, sillä turhamaisuuteni ei veny pitämään kädessä kahta kelloa. Ei ole helppoa olla Apple-fani.

Kun blogikirjoitus käsittelee Apple Watchia, siinä täytyy toki olla tuotearvostelu. Voitkin lukea oman arvosteluni kellosta tämän kirjoituksen lopusta – mutta sitä ennen käydään läpi asiaa vähän yleisemmällä tasolla.

On siis älykellojen aika. Asiakkaat kyselevät ideoita kellosovellusten tekemisestä ja meillä Solitassakin ovat ensimmäiset kellosovellukset nähneet päivänvalonsa innokkaiden pioneerien toteuttamana. Siinä samalla on huomannut, että älykellot ovat jotain ihan muuta kuin uusi entistä pienempi mobiili.

Yhdeksäntoista vuoden älykellokokemuksen (heh!) syvällä rintaäänellä olenkin päätynyt kirjoittamaan viisi teesiä kellosovellusten suunnittelusta kaikille niille, jotka palavat halusta toteuttaa jotain uutta hienoa uutuuttaan kiilteleville älykelloille. Teesit ovat yleismaailmallisia ja pätevät yhtä lailla kaikkiin älykelloihin merkistä ja ekosysteemistä riippumatta.

Teesi I: Älä tee kelloapplikaatioita – tee ekosysteemeitä

Apple Watchissa jokainen kelloon asennettava sovellus toimii parina kännykässä toimivan sovelluksen kanssa. Aluksi tämä oli puhtaasti tekninen vaatimus: tiedon käsittely tapahtui kännykässä ja kello toimi periaatteessa vain näyttönä kännykkäapplikaatiolle. Nykyisessä käyttöjärjestelmän kakkosversiossa tämä on jo historiaa – kellosovellukset voivat olla itsenäisiä kokonaisuuksia jotka toimivat kännykästä riippumattomina. Mutta kellosovelluksen asentaminen lähtee kuitenkin edelleen liikkeelle kännykkäsovelluksen asentamisesta: jokainen kellosovellus on luurissa ajettavan sovelluksen vastinpari.

Tämä periaate kannustaa pitämään mielessä sen, että parhaat kellossa ajettavat sovellukset ovat aina osia suuremmasta kokonaisuudesta. Sen sijaan, että tehtäisiin pelkkiä kelloapplikaatiota, tehdään palveluita jota voi käyttää useilla eri tavoilla tilanteesta ja informaatiosta riippuen.

Kun tehdään todellisia monikanavaisia palveluita, kellosovellus ei yritä tuoda ranteeseen kaikkia mahdollisia toimintoja.

Kun tehdään todellisia monikanavaisia palveluita, kellosovellus ei yritä tuoda ranteeseen kaikkia mahdollisia toimintoja. Otetaan esimerkiksi lähimarketin kauppiaalle suunniteltu kellosovelluksen sisältävä palvelukokonaisuus. Kauppiaan älykellossa oleva sovellus tarjoaa herätteitä ja relevantteja tilanteeseen valittuja nopeita tietoja ja toimintoja. Kello voi vaikkapa koputtaa ranteeseen ja kertoa että hyllystä ostettiin juuri toiseksi viimeinen tarjouskahvipaketti.

Kännykkäsovellus tarjoaa jo monimutkaisemman käyttöliittymän, jossa on säätimiä, painikkeita ja mahdollisuus kirjoittaa asioita. Jos tarvitaan syvällisempää perehtymistä, numeroiden tutkimista tai vaikkapa viestien purkua, oikeampi ympäristö tähän on tabletti tai tietokone. Kauppias itse kokee kuitenkin käyttävänsä samaa palvelua kaikissa ympäristöissä – on vain luontevaa että se on erilainen eri laitteissa.

Teesi II: Kukaan ei surffaa kellolla

Kuka tahansa joka on käyttänyt älykelloa vähänkin pidempiä aikoja, huomaa heti että kelloa ei ole tarkoitettu pitkien asioiden lukemiseen, surffailuun tai tarkkaan säätämiseen.

Nykyiset älykellot säästävät virtaa sammuttamalla näytön mahdollisimman nopeasti – joko heti kun käyttäjä laskee ranteensa tai viimeistään kun aikaa on kulunut pieni hetki. Niinpä käyttäjä joutuu pitämään kelloa hereillä käyttäessään sovelluksia. Lisäksi hän joutuu pitämään rannetta melko luonnottomassa asennossa kellon ruutua katsoessaan. Pienikokoinen ruutukin luo vielä omat rajoitteensa näytöllä näkyville asioille.

Tässä kohdassa Pebble-kellon omistajat vääntelehtivät malttamattomina huomauttaakseen että lähitulevaisuudessa kelloissa näytön sammuminen ei ole enää ongelma (Pebble-kellon e-paperinäyttö on aina päällä). Pienet näytöt, rajoitetut kontrollit ja sijainti ranteessa kuitenkin varmistavat että vielä pitkään monimutkaisimmat mukavasti kellolla tehtävät asiat ovat kokoluokaltaan tekstiviestin lukemisen, herätysajan asettamisen tai listan silmäilyn tasalla.

Teesi III: Pidä tiukkaa jöötä graafiselle suunnittelijalle

Koska kelloa käytetään vain hyvin vähäisiä aikoja kerrallaan, on erityisen tärkeää että sen näytöt ovat äärimmäisen selkeitä. Tyypillinen kellon käyttötilanne saattaa mennä näin: kello koputtaa ranteeseen, käyttäjä vilkaisee kelloa, näytöllä vilahtaa tieto jonka käyttäjä lukee, käyttäjä laskee ranteensa ja kello pimenee. Tähän kaikkeen kuluu aikaa alle sekunti. Tällöin näytöllä ei saa näkyä yhtään mitään ylimääräistä ja näkyvien elementtien täytyy noudattaa käyttäjälle ennestään tuttua visuaalista ulkoasua.

Kellojen käyttöliittymistä otetut ruutukaappaukset saattavat näyttää tietokoneella katseltuna suorastaan tylsiltä. Ruudulla on vain isoa tekstiä eikä juuri mitään muuta. Oikeassa käytössä tällaiset näytöt eivät kuitenkaan ole lainkaan tylsiä vaan sen sijaan niitä miellyttävimpiä. Sen sijaan Pebblessä, jossa kuka tahansa voi suunnitella ja jakaa toisille kellotauluja, suurimpia pettymyksiä minulle olivat todella hyvännäköiset hienoja yksityiskohtia sisältävät kellotaulut, jotka kuitenkin oikeassa käytössä olivat lähinnä hankalia vilkaista nopeasti.

Onkin tärkeää, että kun suunnittelet kellosovelluksesi ulkonäköä, noudatat tiukasti kellovalmistajan tekemiä graafisia ohjeistuksia ja vastustat halua suunnitella rohkean visuaalisia näyttöelementtejä. Niiden oikea paikka on pikemminkin siellä kännykässä.

Teesi IV: Vapauta käyttäjä laitteiden ikeestä

Yksi hienoimpia puolia älykellossa on se, miten jossain vaiheessa huomaat olevasi vapaa älypuhelimen luomasta näkymättömästä vankilasta. Ennen halusit ehkä aina pitää puhelimen jossain käden ulottuvilla siltä varalta että joku soittaa tai lähettää viestin, sosiaalisessa mediassa sanotaan jotain hauskaa tai tulee jokin tärkeä uutinen. Älykellon myötä asialla ei olekaan enää niin väliä. Puhelin voi olla piilossa repun sivutaskussa – tärkeimmät ilmoitukset kyllä saavuttavat sinut ilmoituksena ranteeseen. Kotona kännykän voi jättää huoleti laturiin eteisen perukoille. Kello kädessä riittää pitämään yllä läsnäoloa virtuaalimaailmassa.

Yksi hienoimpia puolia älykellossa on se, miten jossain vaiheessa huomaat olevasi vapaa älypuhelimen luomasta näkymättömästä vankilasta.

Samalla tavalla älykelloilla on potentiaalia muuttaa yritysmaailmaa. Aiemmassa esimerkissä mainittu lähikauppias on yleensä liian kiireinen viettääkseen aikaa intraneteissä ja extraneteissä, mutta älykello voikin yllättäen tuoda relevanteimmat asiat hänen ulottuvilleen tietotekniikasta riippumatta. Tietokoneen ääreen nauliutunut toimistotyöläinen taas saattaakin kokea vapauttavaksi tiedon, että hän voi olla osa tietoteknistä ekosysteemiä silloinkin kun on poissa työpöydältään. Oleelliset asiat seuraavat mukana kännykkä/kello-yhdistelmän avulla.

Teesi V: Käytä mielikuvitusta

Monikanavaisen ubiikin (kaikkialla läsnäolevan) tietojenkäsittelyn aika on vasta alkamassa. Emme pysty edes kuvittelemaan kaikkia mahdollisuuksia mitä se tuo tullessaan – scifi-elokuvat perinteisesti yrittävät sitä, joskus huonommalla ja joskus paremmalla menestyksellä (katsopa joskus 1980-luvulla tehtyä Star Trek The New Generationia ja huomaa kuinka avaruuslaiva Enterprisen kapteeni Jean-Luc Picardilla on käsissään ilmiselvä iPad).

Suunnittelijan kannalta hienointa on päästä suunnittelemaan uusia maailmaa mullistavia asioita. Ja nyt on otollinen aika sellaiseen.

One More Thing: yhden kappaleen mittainen Apple Watch -arvostelu

Lupasin aiempana tiiviin arvostelun Apple-kellosta niille, jotka kenties harkitsevat sellaisen ostamista. Näkökulma on vannoutuneen Apple-fanin joten vastuu on lukijalla.

Hyvää: Käyttöliittymä ja toiminnallisuudet ovat taattua Apple-laatua. Kello toimii yhteen puhelimen kanssa hienosti ja siinä on monia hienoja design-yksityiskohtia, kuten se, että kello käyttää hyväkseen Wifi-verkkoa joutuessaan Bluetooth-yhteyden kantomatkan ulkopuolelle. Akku pitää ladata joka yö, mutta sitä on iltaisin jäljellä reilusti (n. 50%) jos kellolla ei yritä surffailla. Kello näyttää kuvissa isommalta kuin se oikeasti on. Halvimman mallin kumirannekkeen materiaali on miellyttävä, mikä on yllättävää sillä en yleensä pidä muovirannekkeista.

Huonoa: Suuri osa sovelluksista on vielä huonosti tehtyjä. Ne toimivat hitaasti eivätkä ne ole järin hyödyllisiä. Sykemittari toimii useimmiten hyvin, mutta silloin tällöin antaa vääriä lukemia.

Parhaat kolmannen osapuolen sovellukset: Swarm, Fantastical2, Overcast ja iTranslate.

Sami Köykkä työskentelee Solita Design -yksikössä Senior Consultant -roolissa  vastaten teknologioista ja arkkitehtuureista. Hänen tavoitteena on tehdä maailmasta parempi paikka kehittämällä elegantin yksinkertaisia palveluita, joilla on ensiluokkainen käyttäjäkokemus. Sami on myös eeppisen luokan propellipää, visionääri, gadget-friikki ja eräs Suomen ensimmäisiä bloggaajia kautta aikojen.