06.10.2014 | Blogi

UX-ankeuttajat

Olemme siirtyneet verkkopalveluiden suunnittelussa kivikaudelta keskiajalle ja UX-suunnittelun tittelit ovat menneet sen myötä uusiksi. Olet ehkä törmännytkin verkossa liikkuessasi käyttökokemuskiduttajiin tai mustan suunnittelun harjoittajiin. Eivätkö tittelit ole tuttuja? Eipä ihme, sillä näiden ammattien harrastajat eivät pidä itsestään suurta meteliä.

Käyttökokemuskiduttajan (UX torturer) tunnisti ensimmäistä kertaa Eshan Shah Jahan blogikirjoituksessaan kesällä 2014. Kidutuksen periaate pohjautuu freemium-liiketoimintamalliin, jossa käyttäjille tarjotaan tuotteesta tai palvelusta ilmainen versio ja pyritään houkuttelemaan heidät palvelun maksaviksi käyttäjiksi. Useimmat ovat törmänneet tähän älypuhelinten peleissä – itse peli on ilmainen, mutta pelissä etenemiseen tarvitaan rahaa. Tämän ongelmana ovat “riittävän hyvät” ilmaisversiot – entäpäs jos käyttäjä ei haluakaan siirtyä maksulliseen versioon? Silloin tarvitaan käyttökokemuskiduttajaa.

Kiduttajan tehtävänä on keksiä tapoja, joilla ilmaisversion käyttämisestä tehdään epämiellyttävää.

Mutta aivan kuin keskiaikaisten kiduttajien täytyi pitää huolta että kidutettava ei menetä henkeään, käyttökokemuskiduttajankin tulee varoa tekemästä palvelun käyttämisestä niin kamalaa että käyttäjä siirtyy toiseen palveluun.

Käyttökokemuskiduttajan työkalupakkiin kuuluvat esimerkiksi erilaiset käyttöliittymän päälle avautuvat esteet, työskentelyn hidastaminen ja sisällön paloittelu. Erittäin taitava kiduttaja pystyy upottamaan sivuille useita peräkkäin toistensa päälle avautuvia huomautusikkunoita ja saa silti käyttäjän pysymään sivustolla.

Mustan magian harjoittajia

Musta suunnittelu menee astetta syvemmälle kehitellessään tapoja, joilla käyttäjä saadaan toimimaan vastoin tahtoaan. Yleisin esimerkki mustasta suunnittelusta on suoramarkkinointiluvan hankinta: koska suurin osa käyttäjistä ei anna vapaaehtoisesti lupaa roskapostin lähettämiselle, se hankitaan puoliväkisin. Tavat vaihtelevat yksinkertaisista (rastitetaan yhteystietolomakkeessa valmiiksi lupa lähettää roskapostia) pirullisiin (joukko suoramarkkinointiin liittyviä rasteja, joista jotkut kieltävät markkinoinnin ja jotkut taas sallivat).

Lisää esimerkkejä löytyy “mustan suunnittelun raamatusta”, termin “Dark Patterns” ensimmäistä kertaa lanseeranneen Harry Brignullin samannimisestä sivustosta. Käy selaamassa sivua, mutta ole varovainen – sivusto huokuu pahan suunnittelun karmaa.

Tukholman syndrooma ankeuttajan arjessa

Mutta mitä sitten ovat UX-ankeuttajat? Nämä ovat harhaanjohdettuja suunnittelijaparkoja, jotka ovat törmänneet verkossa liikkuessaan lukuisia kertoja käyttökokemuskidutukseen ja mustaan suunnitteluun, ja ovat hiljalleen turtuneet menetelmiin ja alkaneet pitää niitä luonnollisina suunnitteluperiaatteina. Eli on tapahtunut jonkinlainen UX-suunnittelun Tukholman syndrooma.

He lisäävät verkkosivun tablettiversioon sivua ladattaessa pyörivän hullunpyörän. He sijoittavat verkkosivuille Clippyn nykyvastineita: popup-ikkunaan aukeavia ohjetekstejä ja vinkkejä. He laittavat mobiilisovelluksensa kerjäämään sovelluskauppa-arvosteluita.

Muista kuitenkin, että toisin kuin käyttökokemuskiduttajat ja mustaan suunnitteluun vihkiytyneet, UX-ankeuttajat eivät tee virheitä tahallaan. Heitä ei tule rangaista (ainakaan kovin paljoa), vaan sen sijaan ohjata lempeästi ymmärtämään suunnittelunsa seuraukset. Ankeuttajatartunnan saaneesta suunnittelijastakin saadaan rakkaudella tehtyä vielä kelpo suunnittelija!