Ketterän kehityksen yleistyessä verkkopalveluprojekteissa tulee lähes väistämättä esiin tuoteomistajuus. Verkkopalvelun tuoteomistaja on projektin suunnannäyttäjä, joka pitää veneen kurssin tiukasti kohti asetettuja tavoitteita ja varmistaa, että hankkeen eri osapuolet pysyvät kyydissä mukana. Tai vähintään tietoisina veneen suunnitellusta reitistä. Mitä tämä käytännössä esimerkiksi julkista verkkopalvelua rakennettaessa tarkoittaa? Digipäällikkönä Laattapisteellä työskentelevä Joonas Tammisto kertoo omista kokemuksistaan Laattapiste.fi -palvelun uudistuksen tiimoilta.
Tuoteomistajuus ja Laattapiste
Solitan verkkopalveluhankkeissa käytetään yleisesti ketterän kehityksen Scrum-mallia. Scrumin rooli- ja vastuunjako on periaatteessa erittäin selkeä:
- Tuoteomistaja: tehdään oikeita asioita
- Tiimi: tehdään asiat oikein
- Scrum master: tehdään asiat tehokkaasti
Muita rooleja ei oikeastaan olekaan. Tuoteomistaja vastaa priorisoinnista, tavoitteiden asettamisesta, sitouttamisesta ja sidosryhmäkommunikaatiosta. Tuoteomistaja on siis todellinen avainrooli oman organisaation tarpeiden ja kehitystiimin välissä varmistaen, että projektissa tehdään juuri niitä liiketoiminnan kannalta arvokkaimpia asioita.
”Laattapiste.fi –sivuston uudistus oli Laattapisteelle ensimmäinen ketterän kehityksen hanke, joten meillä ei ollut vakiintuneita toimintamalleja ja tai rooleja. Olen itse ollut useissa perinteisissä IT-hankkeissa projektipäällikön roolissa, mutta tuoteomistajuus ja Scrum olivat minulle uusia asioita käytännön tekemisessä”, Tammisto kertoo projektin lähtökohdista.
Yhteisen kielen luomiseksi Solita järjesti Laattapisteen ohjausryhmälle tiiviin liiketoiminnan agile työpajan, jossa käytiin läpi ketterän tekemisen lähtökohtia sekä tiivistiin scrum-läpivientimalli.
Lisäksi Tammisto osallistui yhdessä toteutustiimin kanssa yhden päivän scrum-intensiivikurssille, jossa käytiin syvällisemmin läpi Scrum-mallin käytännön toteutusta.
”Koulutukset olivat erinomainen startti tekemiselle ja meillä myös ohjausryhmä selvästi innostui aiheesta. Ilman liiketoimintajohdon tukea ei tällaiseen projektiin voi oikein lähteäkään. Meillä oli projektin kautta tavoitteena samalla oppia myös uusia tekemisen tapoja seuraavia hankkeita ajatellen”, Tammisto kertoo.
Tuoteomistajan arki
Laattapiste.fi projekti on osa Laattapisteen digitalisaation hankekokonaisuutta. Tammisto on ollut vastuussa myös hankkeen suunnittelu- ja kilpailutusvaiheista, joten uuden sivuston toteutusvaiheeseen siirryttäessä homma jatkui periaatteessa samalla projektipäällikkömoodilla. Intentisiteetti kuitenkin kasvoi entisestään.
”Ehdotetut vain viikon mittaiset sprintin kuulostivat ensin kyllä todella uhkaavilta. Ehdittäisiinkö meillä reagoida viikon syklillä asioihin ja saataisiinko määrittelyjä kasaan? Ehtiikö viikossa edes saada toteutettua mitään järkevää? Toisaalta perinteisten projektimallien raskaat määrittelyvaiheet oli koettu monesti epäonnistuneiksi. Viikon sprintti mahdollistaisi ainakin nopeat suunnan muutokset. Jos mennään metsään niin ei ainakaan kovin pitkälle”, Tammisto pohtii.
Projekti aloitettiin viikon sprinteillä siten, että maanantaisin katselmoitiin edellisen viikon valmistuneet ominaisuudet ja suunniteltiin alkavan viikon työjono.
Torstaisin määriteltiin työjonoa seuraavia viikkoja varten ja joka aamu pidettiin 15 minuutin daily-palaveri. Tammisto osallistui kaikkiin tapaamisiin Solitan tiimin kanssa ja toi mukanaan kulloinkin tarvittavaa osaamista Laattapisteen puolelta.
”Tälle porukalle viikon sprintti kyllä toimi todella hyvin. Olen itse arvostanut erityisesti lyhyttä daily –palaveria tiimin kanssa joka aamu. Sen avulla on pysynyt todella hyvin kartalla etenemisestä ja pystynyt myös priorisomaan omaa ajankäyttöä siten, että hakee vastauksia ensimmäisinä niihin tärkeimpiin kysymyksiin. Oma ajan käyttö onkin ollut suurimpia haasteita, mutta viikon sykli on toisaalta pakottanut käyttämään aikaa tasaisesti joka viikko asioiden edistämiseen” Tammisto summaa.
Tapaamisten lisäksi aikaa kuluu runsaasti myös oman organisaation puolella tehtävään työhön. ”Verkkopalvelun liiketoiminnalliset tavoitteet tulevat liiketoimintajohdolta, verkkopalvelun ylläpidosta vastaa markkinointi ja viestintä, sivuston tuotetiedoista tuoteryhmäpäälliköt sekä IT-infraan liittyvistä kysymyksistä IT-yksikkö. Lisäksi mukana pitää muistaa pitää myös eri osa-alueiden kumppanit. Palavereja on siis matkan varrella riittänyt todella runsaasti. Itse rakennettu palvelu on myös tullut läpikotaisin tutuksi kehityksen aikaisen testauksen kautta”, Tammisto kertaa.
Haasteet ja onnistumiset
Suurimmiksi haasteiksi Tammisto nostaisikin tämän projektin osalta oman ajankäytön sekä valitun teknologian tuomat yllättävät haasteet. Omaa aikaa ei vain voi varata tarpeeksi. Nälkä kasvaa syödessä ja hanke on jatkuvasti kasvanut uusien osaprojektien myötä. Samalla oma kalenteri on täyttynyt uhkaavasti. ”Lisäksi valittu tuotetiedonhallinta teknologia ei ollutkaan aivan niin valmis meidän tarpeisiin kuin olimme odottaneet”, Tammisto sanoo.
Verkkopalveluprojekti myös pitkittyi suunnitellusta. ”Tavoitetasomme oli todella korkea ja paljon käytettiin aikaa asioiden iterointiin. Julkaisun jälkeenkin tekemistä riittäisi vielä runsaasti. Yksi haaste olikin tuoteomistajana pitää myös tiimi motivoituneena tekemään useita iteraatioita samoista asioista kuvaamalla niiden liiketoiminnallista tärkeyttä. Näistä kuitenkin synty myös projektin onnistumiset, eli todella toimiva lopputulos, Tammisto korostaa.
Laattapisteen edellisen verkkopalvelun haasteena oli muun muassa kankeat ja rajoittuneet sisällöntuotantotyökalut. Uusi palvelu mahdollistaa monipuolisen sisällön ja kampanjoiden tekemisen, mutta myös sivuston toiminnallisuuksien, kuten tuotehaun ja filtteröintien, melko vapaan säätämisen asiakaspalautteen ja liiketoiminnan tavoitteiden mukaisesti.
Tuoteomistaja vs. projektipäällikkö
”Hallinnollisen projektipäällikön ja tuoteomistajan ero on varmasti suuri. Projektipäällikkö, joka on tottunut keskittymään ohjausryhmätyöskentelyyn päivittäisen työn ohjaamisen sijaan voi kokea scrum-projektin tuoteomistajuuden poikkeuksellisen aikaa vievänä. Jos projektipäällikkö on tottunut ottamaan rakennettavan palvelun omistajuuden ja laittamaan kädet saveen mahdollisimman hyvän lopputuloksen saamiseksi niin ei nimikkeellä nähdäkseni ole paljoa eroa”, Tammisto pohtii.
Laajassa hankkeessa voi itse asiassa olla hyvä ratkaisu jakaa vastuita siten, että mukana on sekä tuoteomistaja että projektipäällikkö.
”Oman kokemuksen perusteella sanoisin, että jos olisin tullut hankkeeseen mukaan vasta suunnitteluvaiheen jälkeen, niin haltuunotto olisi voinut olla aika haastavaa. Tuoteomistajan on siis hyvä olla kyllä mukana jo projektipäällikön kaverina suunnitteluvaiheessa”, Tammisto sanoo.
Muistilista verkkopalvelunhankkeen tuoteomistajalle
Mitä verkkopalveluhankkeen tuoteomistajaksi ryhtyvän kannattaisi Tammiston mukaan ainakin tehdä?
- Tutustu tiimiin
- Opettele sanomaan ei
- Priorisoi jatkuvasti liiketoiminnan näkökulmasta
- Ota palvelun käyttäjät ja asiakkaat mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
- Varaa riittävästi aikaa itseltäsi ja sidosryhmiltä
Kiinnostuitko? Lue lisää Laattapisteen uudesta verkkopalvelusta ja ota rohkeasti yhteyttä mikäli kaipaisit apua oman verkkopalvelusi kehittämisessä!
