24.08.2017 | Blogi

Tuloslaskelma mihin tahansa itsepalvelu-BI-työkaluun

Talousraportointi – tuo yksi BI (Business Intelligence) -maailman ensimmäisiä sovelluskohteita, joka formaalin luonteensa vuoksi voi samaan aikaan olla melko tylsää, mutta tarkoista vaatimuksista johtuen myös hyvin mielenkiintoista ja haastavaa. Talousraportoinnin yleisimpiä ilmentymiä ovat tuloslaskelmat, joiden toteuttaminen voi teknisestä kehityksestä huolimatta nykyään olla haastavampaa kuin aiemmin.

Aiemmin talousraportointi oli helpompaa

Vanhaan hyvään aikaan tuloslaskelmien luominen ja käyttäminen talousraportoinnissa oli helppoa, kun perinteiset enterprise BI-työkalut OLAP (Online Analytical Processing) -kuutioineen tarjosivat helpon tavan luoda tilihierarkioihin uusia katetasoja ja -laskentoja. Loppukäyttäjän kannalta tämä oli helppoa, kun tilihierarkian pystyi milloin tahansa raahaamaan raportin layoutille tai käyttämään filtterinä. Hierarkia oli aina määrittelyjen mukainen kaikkine laskennallisine katetasoineen, -prosentteineen ja järjestyksineen. Se oli helppoa ja toimivaa.

Hierarkia oli aina määrittelyjen mukainen kaikkine laskennallisine katetasoineen, -prosentteineen ja järjestyksineen.

Nykyisissä itsepalvelu BI- ja tiedon visualisointityökaluissa sama homma ei onnistu ihan yhtä helpolla. Tänä vuonna olemme päässeet  miettimään asiakkaan kanssa jo useaan eri otteeseen, kuinka tuloslaskelma ja siihen liittyvä raportointi toteutetaan nykyaikaisen tiedon visualisointityökalun avulla. Esimerkiksi Tableaulla ja Power BI:llä katetasojen toteuttaminen laskennallisina mittareina kyllä onnistuu, mutta niiden kanssa raporttien rakentaminen on melkoista artesaanityötä, eikä tähän tyyliin luodut raportit ole kovinkaan joustavia tai robusteja. Kuutioiden joustavuuteen tottuneet talouden käyttäjät eivät ole olleet tämän kaltaisiin ratkaisuihin erityisen tyytyväisiä.

Kuva. Esimerkkinä Tampereen kaupungin vuoden 2016 tuloslaskelma Tableaulla visualisoituna.

Ratkaisuna vanha viisaus

Mikä avuksi? Vastaus löytyy vanhasta BI-maailman viisaudesta; data kannattaa muokata lopulliseen käyttäjille esitettävään muotoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, mutta ei mennä nyt niihin). Toteutimme tietovarastona toimivaan raportoinnin lähdetietokantaan logiikan, jossa määritellään katetasojen laskentasäännöt, muodostetaan lopullinen katetasot sisältävä tilihierarkia ja lasketaan tapahtumatauluun (faktatauluun) valmiiksi myös kaikki katetasojen arvot. Tämän tietovarastoon määritellyn logiikan avulla tuloslaskelma on valmis käytettäväksi ja yhdistettäväksi muihin tietoihin millä tahansa self-service BI, enterprise BI tai analysointityökalulla kuten mikä tahansa muukin tieto.

Vastaus löytyy vanhasta BI-maailman viisaudesta; data kannattaa muokata lopulliseen käyttäjille esitettävään muotoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Loppukäyttäjien on mahdollista ylläpitää tuloslaskelmalogiikkaa ja laskentoja myös Master Data Management -järjestelmässä, jos tällainen on käytettävissä. Koska tuloslaskelmat ovat kaikkialla hyvin samankaltaisia, voidaan kerran tehty ratkaisu helposti tuoda osaksi myös muita ympäristöjä ja raportointikokonaisuuksia.

Tero Honko työskentelee Solitalla liiketoiminnan analytiikan parissa. Hänen tavoitteenaan on auttaa asiakkaita ymmärtämään paremmin omaa dataansa, vallitsevaa informaation hallinnan murrosta ja tiedon visualisoinnin teknologiakenttää.