“Jokainen budjetti on IT-budjetti. Jokainen yritys on teknologiayritys. Jokainen johtaja on digitaalinen johtaja.” Eri yhteyksissä viitattu fraasi tiivistää yritysten läpikäymän muutoksen. Liiketoimintojen digitalisoituminen asettaa IT:lle valtavasti vastuuta. Toisaalta liiketoiminnan on nähtävä teknologian mahdollisuudet ja tunnistettava sen itselle avaamat markkinaraot. Perinteisesti liiketoiminnan palveleminen on nähty IT:n olemassa olon oikeutuksena. Digitalisoitumisen myötä IT:n suoriutuminen on äärimmäisissä tapauksissa muodostunut koko yrityksen olemassa olon edellytykseksi.
Missä syntyy teollisen internetin innovaatiot?
Haaste leimallisesti kiteytyy paljon pinnalla olevassa teollinen internet -aiheessa. Missä syntyy teollisen internetin innovaatiot? Onko liiketoiminnan mahdollista ymmärtää teknologian mahdollisuudet riittävän laajasti? Onko IT riittävän muutoshaluinen uuden tyyppisten ja varmasti ennennäkemättömän haastavien palvelujen tuottamiseen? Teollisen internetin innovaatioissa ollaan usein uuden tyyppisen liiketoiminnan äärellä, johon liittyy aina riski.
Ratkaisuihin liittyy myös uudentyyppistä teknologiaa, jonka käytöstä ei ole kokemusta. Väitän, että perinteisesti ajattelevan ja toimivan IT:n käynnistämän hankkeen kautta ei kovin montaa teollisen internetin menestystarinaa synny. Mahdollisuudet pitää pystyä tunnistamaan ajoissa ja tuottamaan ketterästi innovaatiota käytännössä koeponnistava ratkaisu. Lähestymiseltä edellytetään tavallaan monessa muussakin yhteydessä peräänkuulutettua start up -asennetta. Esiselvityksiä ja hankesuunnitelmia tehdessä tai viimeistään toimittajan työmääräarvioita odottaessa juna ehtii karata horisonttiin.
Palvelutarjoaman kautta esittäydytään houkuttelevana liiketoimintakumppanina. Palvelutarjoaman kautta avataan mahdollisuus päästä mukaan uudentyyppisiin liiketoimintamalleihin.
Mitä uutta tietohallinnolta teknisesti odotetaan? Selkeä, konkreettinen vaatimus osuu sisäverkon ja julkisen verkon rajapintaan. Pitää pystyä tarjoamaan palveluja. Palveluista on alettu käyttää aiemmin ainoastaan teknisessä kontekstissa tunnettua termiä API ja ilmiöstä yleensä termiä API-talous (API Economy). Palvelutarjoaman kautta esittäydytään houkuttelevana liiketoimintakumppanina, jonka kanssa sähköisen liiketoiminnan rakentaminen on vaivatonta. Palvelutarjoaman kautta avataan mahdollisuus päästä mukaan uudentyyppisiin liiketoimintamalleihin, joissa ei välttämättä itse tuoteta lopullista palvelua vaan liiketoimintaa tekee kolmas osapuoli tai tarjottu palvelu muodostaa vain osan jotakin suurempaa kokonaisuutta.
Palveluja kehitettäessä ei välttämättä tiedetä niiden lopullista käyttöä tai käyttämättä jäämistä. Haaste ei ole pelkästään tekninen vaan palvelutarjoama pitää rakentaa huolella ja laadukkaasti. Sekava ja huonosti toimiva palvelu ei houkuttele käyttäjiä ympärilleen. Vaaditaan kirkas ymmärrys liiketoimintaympäristöstä, jossa toimitaan ja selkeä visio kehityksen suunnasta, jotta pystytään kehittämään ne palvelut, jotka luovat ympärilleen uutta liiketoimintaa. Melkoinen haaste IT:lle arvioida ja kehittää juuri oikeat palvelut. Luontevalta ei kuulosta myöskään liiketoimintajohdon tehtävä palvelurajapintojen suunnittelijana.
Ajan hermolla elämisestä ja uuden tyyppisestä organisoitumisesta on merkkejä valveutuneimpien kotimaistenkin yritysten keskuudessa.
Onko haasteeseen edes järkevää yrittää vastata muuttamalla IT:n toimintatapaa? Vaihtoehto on kehittää perinteisen liiketoiminnan mahdollistaja -näkemyksen rinnalle uudentyyppisiin tarpeisiin ketterämmin vastaava kyvykkyys. Lähestymiselle on viime aikoina vakiintunut jopa nimitys Bimodal IT (jonka voisi ehkä väkisin suomentaa kaksikykyinen IT). Haaste on ilmeinen ja tunnistettu. Puhtaasti erillisten rinnakkaisten kyvykkyyksien malli edellyttää toiminnalta melkoista volyymia, mutta ajatusmallina sopii kotimaistenkin yritystemme toiminnan kehittämiseen. Ajan hermolla elämisestä ja uuden tyyppisestä organisoitumisesta on merkkejä valveutuneimpien kotimaistenkin yritysten keskuudessa. Hiljattain tapasin Lontoossa seminaariosallistujana suomalaisen kollegan joka esittäytyi tittelillä API-tuotepäällikkö. Ei aivan perinteisimpiä tehtävänimikkeitä.
Yritysten tietohallinnoista ei yhdessä tai kahdessakaan kvartaalissa muotoilla uuden liiketoiminnan innovaattoria. Rooli on kuitenkin ilmeisen selvästi kovassa paineessa. Perinteisellä järjestelmien ylläpitäjän ja kehityshankkeiden läpiviejän roolilla ei voida jatkaa. Muutos koskettaa henkilöitä, osaamisia, vastuualueita ja toimintatapoja. Yllättäen ehkä vähiten järjestelmiä ja käytettäviä teknologioita; IT:n perinteisiä lempilapsia. Tämä ei muutosta ainakaan helpommaksi tee.
