VIIME AIKOJEN suhdanteet ovat painottaneet vahvasti kannattavuutta ja säästöjä. Samaan aikaan taloushallinnon päättäjät kamppailevat edelleen klassisten haasteiden kanssa – kuten yhden yhteisen totuuden metsästys, informaation läpinäkyvyys eri toimintojen välillä, budjetoinnin tehostaminen ja johdon raportointi, eli ajantasaisen tilannekuvan välittäminen yrityksen johdolle. Excel-työ hallitsee arkea ja tiedon laadun kanssa on merkittäviä haasteita. Liiketoiminnan tarpeiden ja talouden tuottaman informaation välillä tuntuu edelleen olevan kuilu.
Kykeneekö taloushallinto tuottamaan relevanttia tietoa liiketoiminnalle?
Millaista osaamista ja muutoksia taloushallinnon toimintatapoihin tarvitaan tulevaisuudessa, kun kaikki mahdolliset toiminnot automatisoituvat ja ennakoiva analytiikka sekä erilaiset optimoinnit astuvat vahvemmin esiin luomaan lisäarvoa datalle?
Suurin osa kehityspanostuksista käytetään edelleen historiatietojen raportointiin ja erilaisten sisäisten raportointihierarkioiden muutoksiin. Nämä rakenteet eivät sinällään lisää ymmärrystä esimerkiksi asiakaskäyttäytymisestä. Samaan aikaan ollaan erittäin varovaisia vaikkapa tilastollisten mallien hyödyntämisessä ennustamisessa.
Jostain syystä on syntynyt prosesseja, joissa taloushallinto määrää tuotetun sisällön muodon liiketoiminnan sijasta. Henkilökohtainen työ on tehostunut taloushallinnossa mutta samaan aikaan liiketoiminta kipuilee, kun tarvittavaa tietoa ei ole saatavissa ja tiedon hyödyntäminen on vaikeaa. Tästä seurauksena on nähty muun muassa liiketoiminnan omaa raportoinnin kehitystä, josta taas seuraa useat eri totuudet ja raportit johdon kokouksissa. Yksi yhteinen tilannekuva jää syntymättä ja tieto ei kohtaa ihmisiä arjessa.
Taloushallinnon päättäjät toivovat kuitenkin liiketoimintakumppanuutta ja paremman liiketoiminnan mahdollistamista. Puhutaan selkeästi tavoitetilasta, jossa talous näkee lukujen läpi liiketoimintaan ja kykenee ymmärtämään ilmiöitä sekä tuottamaan johtamisen tueksi informaatiota.
Edelleen ennakoiva analytiikka koetaan vieraana asiana samoin kuin tiedon välittämisen käyttäjälähtöinen suunnittelu. Taloushallinnon haaste onkin sen entinen vahvuus – kyky tuottaa relevanttia tietoa liiketoiminnalle.
Analytiikka mahdollistaa liiketoimintalähtöisten palvelujen tuottamisen johdolle
Analytiikan hyödyntäminen on osa jokaisen yrityksen tulevaisuutta ja ennakoiva analytiikka ja sen luomat mahdollisuudet ovat kaikkien huulilla. Ihminen ei kykene manuaalisesti hyödyntämään kaikkea sitä informaatiota, jota yritys tarvitsee menestyäkseen.
Myös johtamisen reaaliaikaisuusvaade kasvaa asiakaslähtöisyyden myötä ja ymmärrys tulevaisuuteen vaikuttavista ilmiöistä on kriittistä. Miten vaikkapa raaka-aineiden hinnanmuutos vaikuttaa siihen, mitä tuotteita yrityksen kannattaa valmistaa ja kenelle myydä, jotta kannattavuus voidaan maksimoida?
Ennakoiva analytiikka yhdistettynä läpinäkyvään suunnitteluun luo yritykselle taloudellista menestystä ja liikkumavaraa. Ymmärtämällä kysynnän muutokset ja kykenemällä simuloimaan erilaisia vaihtoehtoisia skenaariota voidaan asioihin vaikuttaa etukäteen. Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, miten resursointia suunnitellaan tehokkaammin, miten raaka-aineita ostetaan, miten myyntiä johdetaan jne. Tämä kaikki kytkeytyy taloussuunnitteluun, jota kautta luodaan ymmärrys kannattavuuden ja kassavirran kehittymisestä.
Ihmisen rasitteena on subjektiivisuus. Myynnin ennustaminen on tästä klassinen esimerkki, kun ennusteen laatuun vaikuttavat mm. konteksti ja palkitseminen. Sama pätee taloushallintoon. Tieto on useille ihmisille myös vallan elementti. Monilla ei ole rohkeutta lähteä viemään eteenpäin muutoksia, jotka uhkaavat omaa tehtäväkenttää. Analytiikka tuo objektiivisuutta datan jalostamiseen. Pitää kuitenkin muistaa että ihmisen luomaa näkemystä tarvitaan, mutta automatiikka tuo parhaimmillaan oikeaa fokusta ja auttaa ymmärtämään liiketoimintaa entistä paremmin.
Yksi mielenkiintoinen mahdollisuus on myös optimoinnin kytkeminen koko suunnitteluprosessiin. Varmasti jokainen talousjohtaja haluaisi tuottaa liiketoiminnalle näkemystä siitä, mitä valintoja pitäisi tehdä, jotta kannattavuus ja kassavirta voidaan maksimoida muuttuvissa tilanteissa. Tästä on jo maailmalla olemassa esimerkkejä, joissa on saavutettu huikeita tuloksia. Tämäkin vaatii uudentyyppistä osaamista, jolla optimointia rakennetaan.
Käyttäjälähtöisyyden merkitystä ei voi aliarvioida. Mikään tieto ei ole arvokasta, jos sitä ei voida arjessa hyödyntää. Käytämme joka päivä erilaisia mobiiliaplikaatiota ja sähköisiä palveluita, joiden käytettävyydellä varmasti on merkitystä käyttäytymiseemme.
Taloushallinnon tulee olla selkeämpi palveluntarjoaja, joka tuottaa liiketoimintaa kiinnostavia sisältöjä, jotka kytkeytyvät luontevasti jokaiseen käyttötapaukseen. Tietoa pitää kyetä visualisoimaan entistä enemmän listaraporttien sijaan, jotta ymmärrystä voidaan tehokkaasti välittää eri rooleille. Vain arjessa tapahtuva toiminta vie lopulta yritystä kohti strategisia tavoitteita, ei raportin rakentaminen.
Lähde tavoittelemaan pieniä voittoja ja johda muutosta ihmisten kautta
Liiketoiminta tarvitsee parempia palveluita taloushallinnolta, joita pitää rohkeasti lähteä rakentamaan pala kerrallaan. Ennakoiva analytiikka onkin tulevaisuuden business controllerin työkalu, joka myös muokkaa roolia liiketoimintalähtöisemmäksi ja eteenpäin katsovammaksi, on sitten kyse ennustamisesta, budjetoinnista, riskien hallinnasta tai toimenpide-ehdotuksista johdolle. Tarvitaan myös uuden tyyppisiä ihmisiä ja osaamista taloushallintoon, jotta arvoa tuottamattomia vanhoja käytäntöjä kyetään vaihe vaiheelta murtamaan.
- Taloushallinto tulee monilta osin automatisoitumaan, mikä haastaa talousjohtajan vahvaan muutosvirtaan.
- Tarvitaan uudentyyppisiä ihmisiä ja rohkeutta viedä asioita eteenpäin.
- Kysymys on isosta muutoksesta strategiassa, ajattelutavoissa ja palvelukulttuurissa.
- Jotta muutosta voidaan viedä eteenpäin, tarvitaan useita pieniä onnistumisia.
- Onko taloushallinto valmis muuttamaan arkea, rikkomaan vanhoja käytäntöjä ja kehittymään aidoksi liiketoiminnan kumppaniksi?
- Analytiikka voi auttaa tällä matkalla.
Kysymys ei lopulta ole teknologiasta. Teknologian mahdollisuudet ovat täällä tänään jo olemassa. Referenssejäkin löytyy pilvin pimein. Vaikeaa sen sijaan on löytää luottamus, yhteinen suunta jo rohkeus tehdä kokeiluja. Matkaan pitääkin lähteä pienin askelin riskejä halliten. Samalla pitää luoda selkeää roadmapia tulevaisuuteen, jotta kehitys kiinnittyy arkeen. Analytiikan hyödyt ovat kiistattomia ja analytiikan hyödyntäminen vie luontevasti katsetta eteenpäin kohti liiketoiminnan kasvattamista ja kehittämistä.
Muista nämä
- Liiketoiminta haastaa taloushallinnolta tuottamaan eteenpäin katsovia analyyse- jä, ennusteita, ymmärtämään paremmin liiketoiminnan ilmiöitä ja luomaan päätök- senteon tueksi skenaarioita.
- Taloushallinto tulee voimakkaasti auto- matisoitumaan.
- Taloushallintoon tarvitaan uudentyyppisiä ihmisiä ja rohkeutta edistää asioita.
Haluatko tietää lisää? Tämä blogikirjoitus löytyy myös digiajan johtajille suunnatusta maksuttomasta e-kirjasta. Lataa koko Johtajan pikaopas analytiikkaan ja lue millaisen tieto- ja analytiikkapaketin digiajan johtaja tarvitsee. Löydät lisätietoja myös Palvelut-verkkosivuiltamme.
