20.06.2017 | Blogi

Suomalaiset janoavat uusia liikennepalveluita

– kunhan heille kerrotaan mitä ne käytännössä ovat.

Solita selvitti suomalaisten näkemyksiä liikenteen murrokseen ja uusiin liikkumisen palveluihin. Vastaanotto oli yllättävän myönteinen: suurin osa ihmisistä on kiinnostunut kokeilemaan uusia palveluita ja moni näkee ne potentiaalisena vaihtoehtona omalle autolle. Ainoastaan yksi asia epäilytti laajasti: Mobility as a Service -konsepti, lyhyemmin MaaS. Sekin onneksi vain terminä.

Ovelta ovelle – kansantajuisesti

Liikennealan tämän hetken taikasana on MaaS. Sillä viitataan malleihin, jossa (auton) omistamisen sijaan oma liikkuminen hankitaan uudenlaisina palveluina ja palvelupaketteina. Hyvä esimerkki MaaS-toimijasta on suomalainen kasvuyritys Whim, jossa kuukausimaksuun sisältyy rajaton julkinen liikenne ja tietty määrä vuokra-auton ja taksin käyttöä.

Konsepti on hieno, mutta valitettavasti kansalaisille kovin vieras: vain 16 % suomalaisista on ylipäätään kuullut MaaS-ajattelusta, saati sitä tarjoavista yrityksistä.

Kaikesta päätellen ongelma on itse Maas-termissä: se on tuntematon ja hankala.

Vastauksissaan ihmiset nimittäin toivoivat juuri niitä konkreettisia asioita, joihin MaaS:illa pyritään. Esimerkiksi 80 % vastaajista piti tarpeellisena sitä, että voisi matkustaa samalla lipulla koko matkaketjun. Osuus on niin suuri, että mukana on väistämättä paljon heitäkin, jotka eivät nykyään käytä joukkoliikennettä.

Tästä voi päätellä, että nykyään lippujen ostaminen ja liikennevälineiden vaihdot koetaan ylitsepääsemättömän hankaliksi. Ja juuri tähän ongelmaan MaaS on tarjoamassa vastausta! Palveluista viestimiseen on kuitenkin löydettävä nykyistä tutummat ja huokuttelevammat termit. Toinen suomalainen alan kasvuyritys Tuup onkin onnistunut tässä jo melko hyvin – he eivät viestinnässään puhu MaaS:ista mitään.

Reittioppaista automaattisiin autoihin ja kaikkea siltä väliltä

Myös muut konkreettiset liikenteen palvelut kiinnostavat. Erityisen vahvana näkyy tarve nykyistä paremmille ajantasaisille reittioppaille sekä onnettomuus- ja ruuhkatiedotteille; niitä kaipasi valtaosa vastaajista. Ihmiset ovat allergisia kaikelle liikkumiseen liittyvälle epävarmuudelle. Näin ollen kaikki ratkaisut, jotka lisäävät liikkujan tilannetietoisuutta ja hallinnantunnetta ovat erittäin tervetulleita.

Myös yhteiskäyttöisyys kiinnosti: kolmasosa vastaajista kaipasi yhteiskäyttöisiä autoja ja polkupyöriä.

Nykyään näiden palveluiden tarjonta on pääkaupunkiseutua lukuunottamatta erittäin vähäistä, joten tuloksen voi tulkita merkkinä suuresta piilevästä kysynnästä.

Automaattiset henkilöautotkin herättivät mielenkiintoa noin kolmasosassa vastaajista. Automaattiset junat, ratikat ja bussit kiinnostivat vielä sitäkin enemmän.

Toisaalta kolmasosa ilmoitti, että ei ole lainkaan kiinnostunut automaattisista ajoneuvoista tai yhteiskäytöisistä ratkaisuista. Tämä kielteisesti suhtautuvien määrä on sen verran suuri, että se on välttämätöntä ottaa huomioon liikennepolitiikassa. Ei esimerkiksi voida ajatella, että kaikki olisivat valmiita luopumaan autostaan, vaikka palvelut kuinka kehittyisivät.

Moni voisi luopua omasta autosta

Ovatko ihmiset ylipäätään valmiita muuttamaan liikkumistottumuksiaan? Ainakin he väittävät niin: auton omistajista kolmasosa näki todennäköisenä omistusautosta luopumisen, mikäli liikenteen palvelut kehittyisivät riittävälle tasolle. Erityisesti nuorissa näyttää olevan suurta potentiaalia: alle 30-vuotiaista vastaajista jopa yli puolet olivat valmiita luopumaan autostaan!

Maksuhalukkuus uusille palveluille ei kuitenkaan ole valtavan suuri: keskimäärin ihmiset olisivat halukkaita maksamaan alle 150 euroa kuukaudessa palvelupaketista, joka kattaisi kaikki liikkumistarpeet.

Tämä on merkittävästi vähemmän kuin vastaajien arvio nykyisistä liikkumisen kustannuksistaan. Toisin sanoen kilpailukykyinen hinta tulee pitkälti ratkaisemaan uusien palveluiden menestymisen. Toisaalta 10 % vastaajista oli valmiita maksamaan palvelupaketista yli 400 euroa kuukaudessa. Liiketaloudellisesti voisi olla järkevin suunnata uudet palvelut aluksi tälle ryhmälle.

Ympäristöystävällisyys ei kiinnosta

Millä argumenteilla uusia palveluita sitten pitäisi myydä? Ainakaan liikkumisen ekologisuus ei näytä olevan erityisen hyvä peruste uusille palveluille – se koettiin oman päivittäisen liikkumisen valintojen kannalta vähiten tärkeäksi asiaksi. Tässä asenteessa ei myöskään ole odotettavissa isoja muutoksia uusien sukupolvien myötä, sillä ikäluokkien välillä eroja ei käytännössä ollut.

Ekologisuutta selvästi tärkeämmäksi nousivat liikenteen sujuvuus, nopeus, kustannukset ja mukavuus.

Tämä on tuttu tulos myös useista aiemmista tutkimuksista: esimerkiksi pyöräilykaupunki Kööpenhaminassa vain 1% ihmisistä ilmoittaa ympäristöystävällisyyden tärkeimmäksi syyksi pyöräilylleen.

Harkitse siis vielä kerran, nostatko ympäristöystävällisyyden uuden palvelusi myyntikärjeksi!

Tutkimuksen teki Consumer Compass Oy Solita Oy:n ja Manifesto Oy:n toimeksiannosta. Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten suhtautumista yhteiskunnan eri osa-alueiden digitalisaatioon. Kohderyhmänä oli suomalainen aikuisväestö. Aineisto kerättiin nettikyselynä Consumer Compassin tutkimuspaneelissa huhtikuussa 2017. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1125 vastaajaa. Aineisto painotettiin vastaamaan suomalaista aikuisväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan (vanha läänijako) mukaan mukaan.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää verkkosivuiltamme ja tutustu liikenteen digitalisoitumisesta tekemäämme Think Tank -raporttiin. Löydät lisätietoa myös ajankohtaisista blogeistamme.

Kirjoittaja Jouni Wallander toimii Solitalla liikenneasioihin erikoistuneena johdon konsulttina.