Solitalla uskotaan, että hyvä työyhteisö tekee parhaastakin paremman. Tällä tarkoitetaan sitä, että kuka tahansa voi olla jossain paras, mutta yhdessä olemme vielä parempia. Halusin selvittää, miten asia on meidän integraatiotiimissä. Lue Aleksin tarina ja haastattelu alta.
Aleksi aloitti Solitan integraatiotiimissä muutama vuosi sitten ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen toimistolla. Samanhenkisiä kollegoita, eli joiden arki pyörii integraatioiden parissa, löytyy tällä hetkellä reilu 50 Helsingistä, Tampereelta ja Oulusta. Aleksin mukaan: ”Tiimissä vallitsee rento ilmapiiri, jossa jokainen saa päättää ja vaikuttaa omaan työnsä tekemiseen ja saa äänensä kuuluviin”.
Parasta on ehkä kuitenkin se, että Solitalla on todella taitavia tyyppejä, joiden avulla pystyy hahmottamaan missä omien taitojen raja menee”, hän summaa.
Uusi työnteon malli on tuonut lähemmäs tiimikavereita
Integraatiotekeminen on Aleksin mukaan ollut Solitalla laaja-alaisempaa kuin hänen edellisissä työpaikoissaan, sillä yhden projektin sijaan hän on päässyt tekemään useampaa projektia ja asiakkuutta. Vaikka tekeminen on ollut laaja-alaisempaa, on työnteko hetkittäin ollut myös haastavampaa. ”Kun aikaisemmin yksi asiantuntija teki pääosin yhtä projektia tai asiakkuutta, saattoi työn tekeminen ja omat ajatukset keskeytyä useasti päivän aikana, kun asiakkaalta tuli nopeaa ratkomista vaativa ongelma”, Aleksi kertoo.
Tähän integraatiotiimi keksi ratkaisun. He muodostivat viiden henkilön pienryhmän, joka hoitaa yhdessä useampaa eri asiakkuutta ja josta löytyy myös päivittäinen työnohjaus ja palvelutuki. Yksi henkilö toimii aina viikon kerrallaan päivystäjänä ja vastaa asiakkaiden pyyntöihin, jolloin muut tiimin jäsenet voivat rauhassa keskittyä integraatiotekemiseen. Tämä on Aleksin mukaan rauhoittanut arkea ja samalla myös tarjonnut mahdollisuuden oppia uutta muilta. Samalla se on tarjonnut mahdollisuuden tehdä erilaisia projekteja ja asiakkuuksia, mikä taas on syventänyt ja laajentanut omaa osaamista, hän kertoo. Tiivis yhteistyö on myös ”madaltanut kynnystä kysyä apua ja samalla tuntuu, että olisi saanut uusia työkavereita”.
Kuvassa integraatiotiimin herrat Eetu, Jere, Ville, Aleksi ja Atte.
Hyvässä tiimissä myös oma osaaminen kehittyy
Integraatiotekeminen saatetaan usein mieltää vain yhdeksi työtehtäväksi esimerkiksi ohjelmistokehityksen sisällä, mutta Aleksin mukaan integraatioasiantuntijoilla on useimmiten harjaantunut käsitys siitä, miten jokin suurempi integraatiokokonaisuus kannattaa suunnitella ja millä työkaluilla se kannattaa toteuttaa. Integraatioiden hyöty tuleekin siitä, että saadaan erilaiset järjestelmät, sekä vanhat että uudet, juttelemaan keskenään ja näin vähennettyä manuaalista tuottamatonta työtä. Hallitut integraatioratkaisut vähentävät ”sillisalaatin” määrää kun siirrytään point-to-point-ratkaisuista kohti järjestelmiä, jotka keskustelevat koordinoidummin toistensa kanssa, kertoo Aleksi. Usein integraatiotiimi tekee myös tiivistä yhteistyötä Solitan muiden tiimien ja asiantuntijoiden kanssa, jolloin pääsee myös näkemään laajemmin mitä muiden työ sisältää.
Aleksi kuvaa integraatiotekemistä monitoimijaympäristöksi, jossa saa usein olla kärsivällinen ja omata hyvät kommunikointitaidot.
Kun töitä tehdään yhdessä oman tiimin, Solitan muiden asiantuntijoiden, asiakkaiden ja asiakkaiden mahdollisten sidosryhmien kanssa, tulee välillä niitä tilanteita, että ihmiset keskustelevat ristiin keskenään. Tällöin integraatioasiantuntijan tehtävänä on ymmärtää kokonaisuuksia mutta olla samaan aikaan tarkkana yksityiskohtien kanssa, sillä lopulta hän on se, joka toteuttaa ratkaisun. Erilaisten asioiden hahmottamiskyky on olennainen osa ammattitaitoa, ja se kasvaa koko ajan työtä tehdessä, kun oppii uutta. ”Välillä kaikkea ei hahmota itsekkään, mutta tähän auttaa onneksi Solitan todella taitavat tyypit”, Aleksi summaa.
Muita osaamisia joista voisi olla hyötyä integraatiotekemisessä ovat Aleksin mukaan esimerkiksi ymmärrys rajapinnoista kuten REST APIt ja vanhemmat SOAP rajapinnat sekä ymmärrys rakenteisista dokumenteista, kuten XML. Myös javaosaamisesta on hyötyä, sillä MuleSoftin integraatioalusta on javapohjainen ja tukee esimerkiksi Groovy-skriptikieltä, jonka avulla järjestelmään on mahdollista luoda helposti erilaisia räätälöityjä komponentteja. Groovyn sekaan voi tarvittaessa myös kopioida valmista javakoodia, mikä on etuna esimerkiksi Rubyyn ja Pythoniin, joita ei voi kopioida, vaikka työkalu tukee näitäkin.
Koska tiimissä myös ylläpidetään ja katsotaan jonkin verran palvelimien perään, on myös Linuxin ja Unixin ymmärtämisestä hyötyä. Ne helpottavat mahdollisten ongelmatilanteiden ratkomista.
Tiimi rakentaa myös usein itse CI/CD putket, Jenkinsiä hyödyntäen ja esimerkiksi Ansible-skriptejä käyttäen. Oman mielenkiinnon mukaan, osa tiimin jäsenistä saattaa olla myös enemmän teknisesti orientoituneita, kun taas toisia kiinnostaa liiketoiminnallinen näkökulma. Koska osaamista, tietoa ja taitoa löytyy paljon tiimin sisältä sekä koko Solitan työyhteisöstä, löytyy vierelle aina joku osaavampi kollega jonka kanssa sparrata ja ratkoa mahdollisia ongelmia ja haasteita.
Arjessa oppii parhaiten
Aleksi kertoo, että hänen tiiminsä hoitaa tällä hetkellä kolmea suurempaa asiakkuutta sekä kahta pienempää. Yksi näistä on Reima, jolle tiimi on toteuttanut integraatioratkaisun tehostamanaan yrityksen toimintaa sekä sähköistä liiketoimintaa. Käytännössä Reima on uudistanut toiminnanohjausjärjestelmänsä, johon on rakennettu uusi palveluväylä MuleSoftin avulla mahdollistamaan Reiman ja kumppaneiden tiedon vaihtumisen nopeasti ja ajantasaisesti. Uuden ratkaisun myötä manuaalisen työn sekä virheiden määrä on vähentynyt, ja tietoa on helpompi ylläpitää ja jakaa järjestelmissä, mikä on myös tehostanut kustannuksia. Suunnittelun ja toteutuksen jälkeen projekti on nyt siirtynyt jatkuvaan kehitykseen ja ylläpitoon. Tiimi on tehnyt muitakin vastaavia projekteja, kuten toteuttanut Mainpartnerille integraatioratkaisun, joka on mahdollistanut tiedon reaaliaikaisen hyötykäytön järjestelmä- ja yritysrajoista riippumatta.
Aleksi summaa, että arjessa, itse tekemällä ja muita seuraamalla oppii parhaiten.
Hänen mukaansa on mahtavaa, kun porukassa voidaan pähkäillä ongelmia ja jakaa arjen tekemistä. Tiimi on myös päivittäin paljon tekemisissä suoraan asiakkaan kanssa, ja yhdessä suunnitellaan tulevia toteutuksia. Tällä hetkellä Aleksin arki sisältää enemmän teknistä tekemistä kuin varsinaista liiketoimintaspeksausta, mutta tämäkin on projektikohtaista. Enimmillään jako voi olla noin 50/50 ja vähimmillään noin 10/90. Tämä mahdollistaa myös sen, että jokainen projekti on aina hieman erilainen ja jokaisesta oppii aina jotain uutta. Työn mielekkyys syntyy Aleksin mukaan hyvistä työkavereista, joilta voi aina oppia uutta ja saada inspiraatiota omaan arkeen.
