Tiedekeskus Heurekan uusi ”Tekoäly – Me, Myself & AI” -näyttely käsittelee tekoälyn kehittämisen perusteita, ihmisen ja tekoälyn ohjaamien robottien vuorovaikutusta sekä tekoälyn kehityksen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.
Solita on yksi näyttelyn yhteistyökumppaneista ja solitalaisista Antti Rannisto (Insight Lead) ja Anna Metsäranta (Head of Sustainable AI) ovat olleet alusta saakka mukana näyttelyn suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Tekoäly ei ole uusi asia, vaan se on jo monella tavalla mukana arjessamme. Uuden Tekoäly-näyttelyn keskeinen sanoma on, että tekoälyä teemme me ihmiset ja meidän on myös yhdessä mietittävä, millaista tekoälyä me haluamme ja miten me haluamme sitä käyttää.
Tekoälyn käyttöön liittyy monia yhteiskunnallisia ja eettisiä näkökulmia, joita pohditaan ja tutkitaan myös Solitalla:
”Tämä on tärkeä aihe monella tavalla, ei vain teknologisten ratkaisujen näkökulmasta. Tekoälyn käyttöön liittyy isoja kysymyksiä päätöksenteosta, vallasta ja läpinäkyvyydestä”, Antti Rannisto kertoo.
Perustason ymmärrys tekoälystä kuuluu kaikille
Yrityksenä Solita haluaa edistää asiakkaidensa kyvykkyyttä oppia ymmärtämään tekoälyn vaikutuksia ja arvioimaan ratkaisujensa vastuullisuutta ja kestävyyttä. Myös yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen on Solitalle tärkeää. Kun Heurekasta oltiin yhteydessä solitalaisiin näyttelyn suunnittelun alkaessa, Rannisto ja Metsäranta halusivat heti lähteä mukaan projektiin.
Metsäranta uskookin, että ymmärrys tekoälyn toiminnasta voi auttaa navigoimaan digitalisoituvassa maailmassa paremmin.
”Tekoäly vaikuttaa meihin kaikkiin ja koen, että perustason ymmärrys tekoälystä kuuluu ihan kaikille. Jokainen meistä voi osallistua tekoälykeskusteluun ja vaikuttaa siihen, miten sitä kehitetään ja käytetään”, toteaa Anna Metsäranta.
Näyttelyn kohderyhmänä on suuri yleisö ja sieltä löytyy jokaiselle jotakin. Näyttelypisteisiin on rakennettu kerroksellisuutta, jotta kaikki aina koululaisista algoritmikonkareihin voivat löytää mielenkiintoista sisältöä.
Heurekassa on tehty näkyviksi myös yhteiskunnalliset vaikutukset ja eettiset kysymykset. Tekoäly on matematiikkaa, tilastotiedettä ja logiikkaa, mutta sillä on suuria vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan – siksi sen käyttö on myös eettinen ja yhteiskunnallinen kysymys.
Yksi keskeinen yhteiskunnallinen kysymys liittyy valtaan. Tekoälyn kehittäjät ja soveltajat saavat sen kautta aivan uusia tiedollisen vallan ja vaikuttamisen resursseja käyttöönsä. Kyse on siis uudesta vallan resurssista, joka on käytössä erityisesti niillä, joilla on mahdollisuuksia ja varaa panostaa näihin teknologioihin. He ovat usein jo valmiiksi vahvassa valta-asemassa. He pääsevät myös määrittelemään, miten näitä uusia vallan resursseja käytetään.
Tästä syystä tekoälyn pitäisi olla meidän kaikkien asia. Kansalaisten tulee olla tietoisia tällaisesta vallan uusjaosta ja ihmisten täytyy yhdessä määritellä ne eettiset ja moraaliset periaatteet, joiden pohjalta tekoälyä hyödynnetään. Niihin liittyy kompleksisia kysymyksiä siitä, miten tekoälylle annetaan raja-arvoja ja miten erilaisia kompromisseja ja päätöksiä tehdään. Myös EU:n tasolla on havahduttu näihin haasteisiin ja tekeillä on uusi tekoälylainsäädäntö.
Yksi näyttelyn tehtävistä onkin kollektiivisen läpinäkyvyyden tuottaminen tekoälyn yhteiskunnallisista kysymyksistä. Näyttelyssä pääsee muun muassa todellisten tilanne-esimerkkien kautta miettimään ratkaisuja haasteisiin, joita tekoälyn rakentaminen voi asettaa. Koska päätökset ovat aina sidoksissa arvoihin ja kulttuuriin, tarvitaan inhimillistä ja monesta näkökulmasta tulevaa pohdintaa.
Tekoälyn tuomat mahdollisuudet ja uhkat vaativat yhteiskunnallista keskustelua
Tekoälyyn liittyy myös pelkoja ja toisinaan kriitikot ovat maalailleet erilaisia kauhukuvia koneiden valtaantulosta. Sellaista ei Ranniston ja Metsärannan mukaan kuitenkaan ole näköpiirissä ja tällaisiin kauhukuviin keskittyminen vie yhteiskunnallisen ajattelun fokuksen väärään suuntaan. Tekoäly tekee tarkkaan määritettyjä tehtäviä ja sen kyvykkyys on sangen rajallista.
”Tekoäly on nopea tekemään laskelmia ja se pystyy hyödyntämään isoja määriä dataa. Ihminen sen sijaan voi toimia uusissa tilanteissa luovasti ja yhdistää aikaisemmin opittua tietoa erilaisissa konteksteissa. Tekoälyltä puuttuu tällainen kontekstuaalinen ja luova älykkyys kokonaan”, Rannisto kertoo.
Tekoälyn rajallisuudesta huolimatta sen käyttöön liittyy monenlaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä:
Jos tekoäly tekee päätöksiä automaattisesti, miten sen vastaanottaja voi haastaa päätöksentekoa? Miten päätöksistä käydään keskustelua ja kuinka vastuita paikannetaan? Mitä tapahtuu, jos päätökset skaalautuvat miljoonille?
Tällaiset kysymykset vaativat laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja ymmärrystä tekoälyn toiminnasta.
Toisaalta keskustelua pitää käydä myös yksityisyyden suojaamisesta sekä markkinoinnissa ja vaikuttamisessa hyödynnettävästä mikrotargetoinnista. Piilotettu tiedostamaton vaikuttaminen on todellinen yhteiskunnallinen uhka.
Esimerkkejä tekoälyn salakavaluudesta ja tuhoisuudesta löytyy jo monia. Jos algoritmiin on päässyt koulutuksen aikana livahtamaan vinoumia, niillä voi skaalautumisen yhteydessä olla tuhoisia vaikutuksia.
Sosiaalisen median algoritmit ja subliminaalinen manipulointi ovat puolestaan olleet esillä vaalien aikana. Metsärannalla on tästä henkilökohtaista kokemusta, sillä hän asui Lontoossa Brexit-kampanjan aikoina.
”SoMe-algoritmit ovat vaarallisia siitä syystä, että emme ole ymmärtäneet sitä laajuutta, jolla ne vaikuttavat ajatteluumme ja toimintaamme. Oman SoMe-kuplani varjossa taannoin Lontoossa näytti siltä, että Brexit ei ikinä voisi tapahtua. Järkytys äänestystuloksen jälkeen oli melkoinen”, Metsäranta kertoo.
Solita haluaa edistää vastuullista tekoälyn kehittämistä
Heurekan näyttely ei ole ensimmäinen kerta, kun Solita osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun tekoälyn vaikutuksista. Vuonna 2019 Solita julkaisi raportin tekoälyn etiikasta ja samana vuonna Slushissa yritys rakensi ”Etiikka-kuution”, jossa kävijöillä oli mahdollisuus pohtia tekoälyyn liittyviin eettisiin kysymyksiin ratkaisuja videolla esitettyjen skenaarioiden pohjalta.
Solita on mukana myös Turun yliopiston vetämässä ja Business Finlandin rahoittamassa AIGA-hankkeessa, jonka missiona on kehittää ratkaisuja vastuullisen tekoälyn käyttöönottamiseksi hallinnan ja auditoinnin keinoin.
Heurekan näyttely on iso yhteiskunnallinen puheenvuoro, jonka kohderyhmänä on suuri yleisö. Solitalla teknologiayrityksenä on vastuu osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lisätä tietoisuutta toisaalta tekoälyn mahdollisuuksista, mutta myös sen uhkista. Näyttely onkin siihen erinomainen mahdollisuus. Kun tietoisuus ja ymmärrys tekoälystä lisääntyy, ihmisillä on parempi mahdollisuus ottaa kantaa ja vaikuttaa siihen, miten tekoälyä hyödynnetään eettisesti ja vastuullisesti.
Autamme Solitalla asiakkaitamme tekoälyn kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvien kysymysten hahmottamisessa, huomioimisessa ja edistämisessä. Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja aiheesta.
Anna Metsäranta, Head of Sustainable AI, puh. +358 405 232 321, [email protected]
