Johtamisjärjestelmä tuo minulle ensimmäisenä mieleen perinteisen, vahvasti asemavaltaan perustuvan johtamisajattelun. Päätöksenteko pohjaa vahvasti hierarkkisiin valtarakenteisiin, systematiikkaan ja tarkoin etukäteen määriteltyihin prosesseihin. Meille kaikille tutut johdon liikennevalo- ja saunamittarinäytöt sekä porautumisen mahdollistavat raportit toimivat perinteisten johtamisjärjestelmien teknologisina ilmentyminä.
Ylimmällä johdolla on kokonaisnäkemys ja pääsy koko yritystä koskevaan tietoon. Alemmat organisaatiotasot taas pääsevät käsiksi omaa toimintaansa koskeviin asioihin. Tietojen näkyvyyttä on rajattu vahvasti organisaatiohierarkiaan perustuvin käyttöoikeusryhmin. Tieto tuo valtaa ja tekee meistä työyhteisön sankareita.
Arjessa korostuu jaettu valta, autonomia ja toiminnan vapaus
Nykyaikaisessa asiantuntijayrityksessä johtamisen rajat hämärtyvät ja keskeisiä johtajahahmoja on hankala yksilöidä. Meissä jokaisessa asuu johtajuuteen liitettyjä taitoja, kykyjä ja asiantuntemusta. Ei ole vain formaalisti nimitettyjä johtajayksilöitä, vaan valta hajautuu kollektiivisesti ympärillemme. Toimintaa leimaa jaettu valta, autonomisuus ja toiminnan vapaus.
Asioiden edistymisen ja organisaation menestymisen takana on tyypillisesti ryhmä innokkaita ja innovatiivisia ihmisiä, jotka edistävät tavoitteittaan joko muodollisen tai epämuodollisen vallan turvin.
Työntekemisen mallit ovat merkittävästi muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ehkä hieman ristiriitaisesti, työtehtävät edellyttävät samanaikaisesti yhä spesifimpää osaamista, mutta yhtälailla myös laaja-alaisuutta ja kykyä tarkastella asioita useasta eri näkökulmasta. Erilaisissa yhteistyöverkostoissa luoviminen ja erilaisten ihmisten kohtaaminen on meille arkipäivää.
Perinteiset johtamisjärjestelmät ja johtamisen opit eivät enää pure tällaisessa uudessa ympäristössä. Myös niiden on mukauduttava uuteen toimintaympäristöön. Sama koskee perinteisiä johdon raportointijärjestelmiä. Myös organisaatiorakenteisiin ja hierarkkiseen päätäntävaltaan perustuvat johdon raportit ovat tipahtaneet kelkasta.
Hyvästi formaali raportointi – tervetuloa käyttäjälähtöinen analytiikka
#Käyttäjälähtöisyys, #tiedonavoimuus ja #analytiikka ovat avainsanoja uudenlaisten johtamisjärjestelmien kehittämisessä.
Johtamisjärjestelmän tulee tukea vuorovaikutteista yhteistyötä, jossa on mukana toimijoita eri puolilta organisaatiota ja jopa organisaation ulkopuolelta. Samaan aikaan jokaisen yksilön vastuu omasta työstä ja siihen liittyvästä informaatiosta kasvaa formaalien esimiesroolien hiipuessa taka-alalle.
Johtamismallin ohella myös johtamista tukevat teknologiat ovat hypänneet aimoharppauksia eteenpäin viimeisten vuosien aikana. Johtajien ei tarvitse hukuttautua enää staattisten raporttien pohjattomaan suohon, kun raportointi voidaan rakentaa moderniksi ja ketteräksi johtamisjärjestelmäksi seuraavien kulmakivien kautta:
- Avaa tieto organisaatiossa kaikkien sitä tarvitsevien käyttöön. Älä suotta pimitä tietoa organisaatiorakenteiden taakse.
- Laajenna näkemyksiä. Tarjoa jokaiselle mahdollisuus tarkastella asioita kokonaisuutena useista eri näkökulmista.
- Visualisoi data. Anna käyttäjille mahdollisuus muokata näkymiä joustavasti omia tarpeita vastaavaksi.
- Hyödynnä ennakoivaa analytiikkaa ja yhdistä eri puolilta saatavilla oleva tieto. Rakenna hypoteeseja ja skenaarioita päätöksenteon tueksi.
- Muista aina, että johtamisjärjestelmän tarkoitus on tarjota näkemystä ja kompassi tulevaan. Unohda siis peruutuspeilistä tuijottavat liikennevalot.
Kiinnostuitko? Lue lisää ennakoivan analytiikan– sekä digitaalinen strategia ja transformaatio -verkkosivuiltamme.
Hanna Rantonen luotsaa Solitan analytiikan palveluita ja projekteja lempeän ketterästi eteenpäin. Laaja-alainen kokemus asiakkaiden liiketoiminnan ja IT:n kehittämisestä auttaa mukautumaan erilaisiin toimintaympäristöihin ja löytämään asiakkaiden tarpeita parhaiten palvelevat ratkaisut.
