22.03.2016Blogi

Poista työyhteisön pelkotilat – 5 vinkkiä tehokkuuteen

Ihminen käyttää aivokapasiteettiaan ja aikaansa mitä ihmeellisimpiin asioihin, jos hän ei tunne oloaan turvalliseksi. Kyseessä voi olla joko fyysinen turvattomuuden tunne esimerkiksi yllättävinä ja häiritsevinä ääninä tai visuaalisina häiriötekijöinä. Ehkä vielä vaikuttavampaa on se, jos työskentely-ympäristö ei ole henkisellä tasolla turvallinen.

Jos ihminen kokee, että hänen mielipiteitään, työpanostaan, ammattitaitoaan, aikaansaannoksiaan tai jopa persoonaa kyseenalaistetaan, alkaa työn tehokkuus kärsiä melko nopeasti. Tehokkuuteen vaikuttaa käytettävissä olevan energian määrä ja fokus, eli mihin käytössä oleva energia käytetään.

Meidät on rakennettu niin, että selviytymis- ja itsesuojelumekanismimme ovat vahvempia kuin tehokkuuteen, loogiseen päättelykykyyn ja älykkyyteen liittyvät mekanismit. Tämä johtaa helposti siihen, että mikäli ympäristössä on omaa turvallisuuden tunnetta uhkaavia piirteitä, alkaa energiaa valua sellaisiin toimiin ja ajattelumalleihin, jotka keskittyvät enemmän itsesuojeluun kuin aikaansaamiseen.

Turvattomuuden tunne saattaa tulla hyvin kalliiksi organisaation tehokkuudelle ja tuottavuudelle

Turvattomuus voi näkyä organisaatioissa esimerkiksi ongelmien piilotteluna, työntekijän oman suorituksen korostamisena, täydelliseen virheettömyyteen keskittymisenä tai asioiden moninkertaisena varmisteluna. Joidenkin kohdalla turvattomuus johtaa jopa ympäristön tai kollegoiden syyttelyyn. Tiimityöskentelyssä se voi johtaa nopeasti jopa pahenevan työilmapiirin kierteeseen.

Rennossa ilmapiirissä projektia uskalletaan todennäköisemmin lähestyä haastavimmat ongelmat edellä, jolloin pystytään toimimaan paremmin fail fast -periaatteen mukaisesti.

Turvallisuuden tai turvattomuuden tunne vaikuttaa myös siihen, missä järjestyksessä projektin haasteita ratkaistaan. Rennossa ilmapiirissä projektia uskalletaan todennäköisemmin lähestyä haastavimmat ongelmat edellä, jolloin pystytään toimimaan paremmin fail fast -periaatteen mukaisesti. Fail fast -ajattelussa pyritään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tunnistamaan virheelliset olettamat ja hankalat ongelmat, ja näin ollen tekemään korjaavia liikkeitä rajallisten resurssien säästämiseksi. Jos haastavimmat ongelmat jätetään viimeiseksi, ne saattavat osoittautua mahdottomiksi liian myöhään, mikä taas johtaa pahimmillaan siihen, että tehty toteutus joudutaan hylkäämään tai toteuttamaan uudestaan.

Turvallisessa toimintaympäristössä energiankäyttö kohdistuu oikeisiin asioihin

Olemme usein tehokkaimmillamme, kun pystymme työskentelemään itsevarmasti, rennosti ja ilman stressiä. Jos ympäristö alkaa murentaa ammatillista itsetuntoa ja arvostusta omaa työtä kohtaan, sillä voi olla vaikutuksia myös suoraan pääkopan suorituskykyyn. Itsestään epävarma, turhautunut ja väsynyt ihminen saa merkittävästi vähemmän aikaan, kuin rennosti ja itsevarmasti töitä tekevä henkilö.

Merkkejä huonosta kulttuurista

  • Jatkuva ”huomenna valmis” -tilanne
  • Syyllisten etsiminen
  • Oman suorituksen korostaminen
  • Puolusteleva lähestyminen esim. statuksia läpikäydessä
  • Tehdään helpot tehtävät ensin
  • Yleinen kyynisyys, negatiivisuus
  • Varmistusten varmistelut
  • Vastuun välttely
  • Puhe epäonnistumisen pelosta, oman työn riittämättömyydestä

Merkkejä hyvästä kulttuurista

  • Ihmiset pyytävät apua ja mielipiteitä ongelmiin avoimesti
  • Haastavimmat tehtävät pyritään ratkaisemaan ensimmäisenä
  • Epäonnistumisista viestitään avoimesti ja ”tein parhaani” –hengessä
  • Epäonnistumisista opitaan
  • Tiimikeskeinen työskentely ja onnistumiset yksilökeskeisyyttä ennen

5 vinkkiä turvallisen työympäristön luomiseen

Seuraavia vinkkejä noudattamalla olemme saaneet hyviä tuloksia työskentelyn mielekkyyteen ja tehokkuuteen Solitalla.

  1. Luo työympäristöön rento ja arvostava ilmapiiri, osoittamalla ihmisille omalla toiminnallasi, että kaikkia arvostetaan sellaisena kuin he ovat, ja että epäonnistumiset kuuluvat asiaan.
  2. Tiedosta, että oikealla toiminnalla ja onnistumisella on merkittävä ero. Niillä on usein korrelaatiota, mutta joskus oikea toiminta johtaa epäonnistumiseen, ja päinvastoin. Epäonnistumisien avoimella ja eteenpäinkatsovalla käsittelyllä on erityisen vahva vaikutus turvallisuuden tunteeseen ja tiimin keskinäiseen luottamukseen.
  3. Kannusta tiimiläisiä auttamaan ja arvostamaan toisiaan, ja rakenna ilmapiiri, jossa tiimin onnistuminen tai tiimin onnistumisen tukeminen on arvostetumpaa kuin yksilösuoritukset.
  4. Rakenna ilmapiiri, jossa ihmisiä kannustetaan enemmän liputtamaan ongelmat ja pyytämään apua kuin ratkaisemaan ongelmia yksin.
  5. Auta tiimiä löytämään sellainen vastuunjako, jossa jokaisella on riittävän haastavia tehtäviä oman kehittymisen tueksi, mutta sellaisia tehtäviä, joiden kautta saa onnistumisen kokemuksia ja vahvistusta omalle ammatilliselle itsetunnolle.

Lisää luettavaa:
http://www.davidrock.net/files/ManagingWBrainInMind.pdf
https://rework.withgoogle.com/blog/five-keys-to-a-successful-google-team/

Saku Aho toimii Solitalla projektipäällikkötiimin vetäjänä, projektipäällikkönä ja asiakkuusvastaavana. Hän on toiminut alalla 19 vuotta erilaisissa asiantuntija- ja hallinnollisissa tehtävissä.  Saku on kiinnostunut erityisesti ihmisten, liiketoiminnan ja teknologioiden yhdistämisestä perinteisiä toimintatapoja ja malleja haastaen. Seuraa Sakua myös LinkedInissä tai Twitteristä käyttäjätunnuksella @SakuAho.

Haluatko tietää lisää? Lue uusimmat blogimme Ajankohtaista -sivulta ja katso avoimet työpaikkamme täältä. Etsimme jatkuvasti joukkoomme uusia rakastettavia työkavereita. Oletkohan sinä seuraava solitalainen?