15.11.2014Blogi

Pois silmistä – pois mielestä

“Sisältyyhän tämän sovellusprojektin hintaan myös integraatiot?”

Edellä on kysymys, joka toistuu yllättävän usein, kun asiakkaille esitellään tarjousta tietojärjestelmäratkaisusta.

Sovelluksen integroinnin kustannukset halutaan “piilottaa” samaan budjettiin varsinaisen ohjelmistoprojektin kanssa.

Mihin tämä lähestymistapa saattaa johtaa?

1)   Sovellustoimittaja, jolla ei välttämättä ole asiantuntemusta integraatioiden ja rajapintojen suunnittelusta, toteuttamisesta tai ylläpidosta, rakentaa integraatiot parhaan kykynsä mukaan point-to-point –ratkaisuna, sisällyttäen toimittamansa sovelluksen koodiin toisen järjestelmän vaatimaa integraatiokohtaista logiikkaa. Näin järjestelmien välille syntyy niin sanottu tiukka sidonta.

Tiukasti toisiinsa sidotut järjestelmät ovat omiaan lisäämään ylläpidon kustannuksia sekä tekemään muutokset hankaliksi. Kun integroitujen järjestelmien koodia täytyy analysoida ja muutoksia testata useiden osapuolien toimesta ennen kuin voidaan olla varmoja vaikutuksista, niin pahimmillaan 10 minuutin muutos vaatii järjestelmäympäristössä kuukausien analysointi- ja testauskierteen.

2)   Ymmärrys integraatiotyön todellisista kustannuksista hämärtyy, kun työ leivotaan sisään ohjelmistokehityskustannuksiin. Näin organisaatio ei pysty näkemään järjestelmäintegraation aiheuttamia kokonaiskustannuksia ja se vähentää motivaatiota tehostaa integraatiotoimintaa.

Gartner ennustaa järjestelmäintegraation osuuden kaikista järjestelmäkustannuksista (system spend) olevan 50% vuonna 2018. Kyse on siis erittäin merkittävästä asiasta.

3)  Pyörä keksitään uudelleen joka kerta, kun samaa dataa käsitellään eri sovelluksista tai prosesseista. Neljästä eri sovelluksesta voi olla neljä erilaista integraatiototeutusta neljällä eri teknologialla. Jokaisen rakentaminen maksaa, kuten myös jokaisen ylläpito. Päällekkäinen tekeminen projekteissa pitää karsia pois organisaatiotasolla.

4)   Kokonaisuuskuva jää epäselväksi, kun datavirtoja rakennetaan pistemäisesti yhden projektin näkökulmasta. Verkkokauppa, mobiiliratkaisut, kumppani-integraatiot ja omat operatiiviset järjestelmät käyttävät kaikki samaa polttoainetta – dataa. Arkkitehtuurin kehittäminen lyhyellä tähtäimellä projektivetoisesta näkökulmasta on kuin se kuuluisa oman oksan sahaaminen.

Järjestelmäintegraation merkitys kasvaa jatkuvasti. Liiketoimintaprosessien automatisointi ja kyvykkyys ottaa nopeasti käyttöön esimerkiksi pilvipalveluita, on jo liiketoimintajohdon agendalla. Silti osa tietohallinnoista nukkuu vielä Ruususen unta tai pelaa lyhyen tähtäimen nollasummapeliä integraatiokustannusten suhteen.