Erilaisista palkkausmalleista puhutaan paljon. Keskustelua syntyy, sillä palkkaus on asia, joka herättää meissä kaikissa intohimoja. Mielipiteitä löytyy helposti, sillä palkkaukseen liittyy vahva tunne oikeudenmukaisuudesta ja palkkauksen järkevyydestä. Koska palkkaus herättää tunteita ja on ihmisten huulilla, se on myös yksi yrityskulttuuriin keskeisesti vaikuttavista asioista.
Solitalaiset tekevät asiantuntijatyötä eli kaikki työ tehdään aivoilla. Asiantuntijatyön tehokkuuden mittaaminen on äärimmäisen hankalaa. Tehokkuuden näkökulmasta asiantuntijatyötä voisi verrata viulun soittamiseen. Jos haluamme arvioida viulun soiton tehokkuutta, niin pitäisikö meidän mitata sormitekniikkaa, kykyä aiheuttaa yleisössä tunteita, musiikkiteorian tuntemusta vai levymyynnin tuloja? Kuulostaa aivan absurdilta, jos jotakin sanottaisiin “tehokkaaksi viuluistiksi”, mutta sanaparin “loistava muusikko” ymmärrämme kaikki.
Me Solitassa uskomme, että asiantuntijatyön eksakti mittaaminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin viulunsoiton mittaaminen – järkevää metriikkaa ei ole.
Monet asiantuntijafirmat sitovat työn tehokkuuden suoraan asiakaslaskutukseen. Laskutusperusteisessa palkkamallissa osa ihmisen palkasta vaihtelee asiakkaalta laskutetun rahamäärän mukaan. Jos pohditaan työn tehokkuutta asiakkaan näkökulmasta, niin tehokkuusajattelun logiikka onkin hämärtynyt – tehokkuus eli työn tulokset onkin kääntynyt siihen, miten ahkerasti asiakkaan kukkarolla käydään.
Solitan yrityskulttuuri ohjaa meitä eri suuntaan: me emme halua, että kukaan meistä optimoi omaa tekemistään sen mukaan, paljonko siitä voidaan laskuttaa asiakasta. Asiakas odottaa meiltä tehokasta ja laadukasta työtä – tätä syntyy joukkuepelillä. Meidän kulttuurissamme on äärimmäisen tärkeää se, että me haluamme auttaa toisiamme. Tästä saamme Solitassa jatkuvasti kiitosta, erityisesti niiltä, jotka ovat hiljattain tulleet meille töihin. He huomaavat eron selvästi – täällä saa apua helposti. Uskomme, että palkkausmalli on yksi tekijöistä, jolla auttamisen kulttuuri on luotu.
Meillä ei ole yksilöiden tai yksittäisten ihmisten maaleja, meillä on vain Solitan maaleja.
Näemme laskutuksella ohjaamisen auttamiskulttuurin vastakohtana.
Laskutusperusteinen palkkaus yhdistetään usein kunnianhimoon ja kilpailuhenkisyyteen. Me Solitassa emme suosi laskutusperusteista palkkausta, mutta olemme silti äärimmäisen kilpailuhenkisiä. Kyse on siitä, kenen kanssa kilpaillaan; työkaverien vai Solitan kanssa kilpailevien firmojen?
Me rakastamme kilpailua, kunhan taistelut käydään joukkueena muita taloja vastaan. Mikä on sen mukavampaa, kuin vahvalla toisiaan auttavalla joukkueella kisata muita hyviä firmoja vastaan?