21.11.2018Blog

Näin Suomi lunastaa odotukset terveysalan huippumaana

Lataa Solita Think Tank Tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalvelut

Suomelta odotetaan tulevaisuudessa terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä todella paljon. Miten varmistamme palveluiden vaikuttavuuden ja sen, että hyvinvointi yhteiskunnassamme lisääntyy? Miten luomme ihmislähtöisiä palveluita uuden teknologian avulla? Solitan kokoama Think Tank –ryhmä laati 8 kohdan muistilistan, joka auttaa palveluiden tekijöitä kiipeämään korkeuksiin.

Suomen mahdollisuuksia nousta tulevaisuudessa terveys- ja hyvinvointipalveluiden ykkösmaaksi maailmassa on hehkutettu paljon. Meillä on kansalaisistamme pitkältä ajalta laadukasta, kattavaa terveystietoa, jollaisesta muu maailma vain haaveilee. Hyvinvointi- ja potilastieto yhdistettynä genomitietoon sekä biopankkeihin avaa Suomelle huikeat näkymät rakentaa uudenlaista, asiakaslähtöistä hyvinvoinnin yhteiskuntaa.

Innostus on hieno asia.

Pelkkä innostus yhdistettynä datavarantoihin ei kuitenkaan vie meitä maailman huipulle.

Huuman keskellä on välttämätöntä tiedostaa vaaran paikat sekä tietyt ihmisyyteen ja palveluiden kehittämiseen liittyvät tosiasiat. Innostuksen sekaan pitää siis heittää ripaus kyynisyyttä ja kyseenalaistamista.

Suomalaiset puhuvat tänään paljon esimerkiksi palvelumuotoilun merkityksestä. Meillä on silti edelleen pitkä matka syvälliseen ihmisymmärrykseen ja käyttäytymisen muuttamiseen.

Sorrumme helposti insinöörikansan helmasyntiin: ajattelemme asioita teknologia edellä.

Ja kun teknologia ohjaa ajatteluamme, alamme kompastella.

Julistammeko esimerkiksi liian kritiikittömästi tekoälyn teknokraattisia mahdollisuuksia ilman, että keskustelemme sen mukanaan tuomista uhkista ja haasteista? Keskustelu on tällä hetkellä selkeästi kääntymässä tekoälyn etiikkaan. Tämä on suuren päämäärän saavuttamisen kannalta välttämätön ja hyvä asia.

8 kohdan muistilista tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen

Solita kokosi ryhmän suomalaisia huippuasiantuntijoita Think Tank -ryhmäänsä pohtimaan terveys- ja hyvinvointipalveluiden nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Ryhmän työn tuloksena syntyi muistilista asioista, jotka jokaisen tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen osallistuvan kannattaa pitää mielessä.

1) Pahoinvoinnin vähentäminen on uuden ajan voittajasovellus
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan seuraava tulosloikka syntyy pahoinvoinnin vähentämisestä ja heikoimmin voivan kansanosan tarkemmasta huomioinnista myös uusia palveluja kehitettäessä. Mikä tekee ihmiset onnellisemmiksi? Millaiset asiat edistävät eri väestöryhmien hyvinvointia – tai vähentävät pahoinvointia? Tulevaisuuden sovellus- ja palvelukehittäjien on syvennyttävä pohtimaan tämänkaltaisia kysymyksiä ja palveluiden laajaa kokonaisuutta.

2) Digitalisaation pitää edistää hyvinvointia
Teknologia on vain mahdollistaja – keskity ihmisten todellisiin tarpeisiin. Yhtäkään innovaatiota tai palvelua ei pidä kehittää teknologia vaan ihmistuntemus edellä. Suomessa on palveluiden kehittämisen tueksi valtava määrä kansalaisten terveystietoa, josta monet maat voivat vain haaveilla.

3) It:n avoimuus takaa tasa-arvon
Palveluketjun saumaton toimivuus on it-järjestelmien keskeinen päämäärä. Suljetuissa järjestelmissä tieto ei liiku. Innovaatioita on vauhditettava tarjoamalla data kehitystyön ulottuville.

4) MyData auttaa ennaltaehkäisyssä
Tulevaisuuden terveydenhuollossa hyödynnetään ammattilaisten kirjaaman terveystiedon ja muun muassa genomitiedon ohella paljon ihmisten itse ylöskirjaamaa terveys- ja hyvinvointitietoa eli MyDataa. MyDatan rooli on tulevaisuudessa suuri sairauksia ennalta ehkäisevissä palveluissa.

5) Suomi tarvitsee mahdollistavaa lainsäädäntöä
Datalähtöisten terveyspalveluiden kehittämisen näkökulmasta merkittävimmät lait ovat asiakastietolaki sekä laki datan toissijaisesta käytöstä. Lainsäädännön täytyy mahdollistaa rikkaan ja monipuolisen datan hyödyntäminen tutkimuskäytössä sekä innovaatioiden kehittämisessä tietoturvaa unohtamatta.

6) Tiedemaailma on tekoälyn tuomari
Tulevaisuudessa yritysten ja tiedemaailman täytyy tehdä palveluiden rakentamisessa paljon nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Ilman rakentavaa yhteistyötä emme voi unelmoida edelläkävijyydestä hyvinvointipalveluiden kehittämisessä.

7) Tekoälyn etiikasta täytyy keskustella enemmän
Tekoälystä on keskusteltu viime vuosina valtavasti. Vähemmän on puhuttu tekoälyn eettisistä kysymyksistä. Lääkärin täytyy pystyä tulevaisuudessakin selittämään potilaalle, miksi jokin asia tapahtuu. Huuman keskellä on muistettava, että AI voi tehdä virheitä ja sen päätöksenteko eksyä tieltä.

8) Palvelumuotoilu takaa palveluiden vaikuttavuuden
Ei riitä, että palvelunkehittäjät ymmärtävät ihmisten arvoja ja ajatusmaailmaa yleisellä tasolla. Palvelumuotoilun avulla pystytään tunnistamaan hetket, jolloin kuluttaja on lipsumassa hyvistä tavoitteistaan ja ohjaamaan hänet lempeästi takaisin oikealle polulle.

Lataa koko raportti täältä (maksuton)

Digitalisaatiosta on ehkä monen mielestä tullut sana, joka tarkoittaa samanaikaisesti kaikkea ja ei yhtään mitään. Kyse on kuitenkin mullistavasta kehityskulusta, jonka korkeimpana tarkoituksena on ennen kaikkea lisätä ihmisten hyvinvointia yhteiskunnassa.

Näillä ohjeilla toivotamme hyvää matkaa kohti korkeuksia – entistä paremmin voivaa suomalaista yhteiskuntaa!

 

Blogi on julkaistu myös Digisote 2018 -tapahtuman blogissa