19.5.2021Blogi

Mitä on oppiva arkkitehtuuri?

Perinteinen kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli on liian jäykkä modernin, nopeasti mukautuvan organisaation tarpeisiin. Oppiva arkkitehtuuri tuo asiakaslähtöisyyden ja hallitun muutoskyvyn arkkitehtuurin hallintaan ja modernit arkkitehtuuriperiaatteet varmistavat, että myös kokonaisarkkitehtuurityö sopeutuu muuttuviin vaatimuksiin.

Oppiva arkkitehtuuri blogi

Kuulostaako kokonaisarkkitehtuuri tunkkaiselta jäänteeltä perinteisten projekti- ja hankemallien maailmasta? Herättääkö TOGAF vain epämiellyttävän tunteen jäykästä ja byrokraattisesta hierarkiasta, jossa kaikki kehittäminen vaatii komitean lausunnon ja virallisen valvojan? Haluatko samalla kuitenkin varmistaa, että nopeat kokeilut eivät johda tietosuojaongelmiin, ketterä palvelutuotanto rakentuu elinkaareltaan kestävälle pohjalle ja teknologian ja tietoturvan riskit ovat hallittavia?

Olen varma, että moni nyökyttelee päätään kaikkien edellä mainittujen kysymysten kohdalla. Ilmastonmuutos, COVID19 -pandemia, globaali komponenttipula, kiihtyvät tietoturvauhat ja yhä useammalle alalla ulottuva globaali kilpailu ovat osoittaneet monien organisaatioiden ja yritysten haavoittuvuuden. Digitaaliset palvelut, niistä kertyvä datavaranto ja sen hyödyntäminen ovat yhä keskeisemmässä roolissa yritysten strategiassa ja asettavat uusia vaatimuksia niin asiakaskohtaamisille, liiketoimintamalleille, prosesseille, organisaation työtavoille kuin mahdollistavalle teknologialle. Perinteiset arkkitehtuurin hallintamallit sopivat heikosti nykyiseen nopeasti muuttuvaan ympäristöön ja samalla yritysten ja organisaatioiden johdossa korostuu tarve ymmärtää, miten organisaatio voi sopeutua ja kehittyä murtumatta.

Ketteryys arkkitehtuurinhallinnassa mahdollistaa muutoksen

Hallittu muutos vaatii ketteryyttä myös hallintamalleilta – niiden on opittava jatkuvasti ja mukauduttava muuttuviin tilanteisiin. Arkkitehtuurissa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sen sijaan, että keskitetty arkkitehtitoimisto sanelee pakottavia määräyksiä, sen tulee keskittyä mahdollistamaan järkevien arkkitehtuuripäätösten tekeminen lähellä tarvetta. Jäykän arkkitehtuurinhallinnan prosessien sijaan palautesyklin kentältä tulee olla lyhyt ja toimintatapoja on uskallettava muuttaa ja kehittää palautteen perusteella jatkuvasti.

Kohtaamme edelleen vastakkainasettelua asiakkaidemme IT -toimintojen ja liiketoiminnan välillä. Kärjistettynä liiketoiminta näkee IT:n kehityksen esteenä joka tekee kaikesta hidasta ja kallista. IT kokee, että liiketoiminnan olemassaolon tarkoitus tuntuu olevan kaaoksen maksimointi. Tyypillisesti tällaiseen tilanteeseen ajaudutaan kun yhteistyö alkaa liian myöhään. Teknologiaosasto ei pääse ymmärtämään asiakkaiden tarpeita ja palvelumuotoilun kautta luotua liiketoiminta-ajatusta – ja palveluita on suunniteltu lennokkaisiin suuntiin jotka ovat teknisten realiteettien kanssa ristiriidassa. Ongelma ei ainakaan pienene organisaation pyrkiessä kohti dataohjautuvuutta, joka asettaa sekä liiketoiminnan toimintatavoille että teknologian vaatimuksille omat reunaehtonsa ja tavoitteensa.

Oppiva arkkitehtuuri tuo ratkaisun tähän ongelmaan. Mahdollistavat periaatteet ja ymmärrys elinkaarivaatimuksista ja teknologiastrategiasta määräysten sijaan rakentavat hyviä arkkitehtuuripäätöksiä ensimmäisistä asiakastarpeista ja ideoista lähtien. Lyhyet palautesyklit varmistavat, että dialogi kaikkien sidosryhmien kesken on avointa. Avoin dialogi ja kommunikaatio puolestaan varmistaa, että kehityksen vaatimat kyvykkyydet ovat olemassa ja käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan – ja ulkopuolista apua voidaan käyttää tehokkaasti ja nopeasti pitäen silti kokonaisuus eheänä ja hallittavana.

Moderni kokonaisarkkitehtuuri yhdistää liiketoimintamallin, strategian ja asiakaskokemuksen

Kokonaisarkkitehtuurin ei tarvitse olla jäänne korporaatiohistoriasta. Hyvin suunniteltuna se on tapa yhdistää organisaation liiketoimintamalli, strategia ja asiakaskokemus arvovirroiksi, palveluiksi, kyvykkyysvaatimuksiksi ja ne mahdollistaviksi teknologioiksi. Sen hallinta on tapa varmistaa, että oikea käsi tietää mitä vasen suunnittelee – mieluusti niin että kahta kättä vaativissa tehtävissä on molemmat käytössä. Tämän tavan on oltava mukautuva ja ja joustava, mutta kuitenkin kurinalainen ja toistettava. Me kutsumme tätä oppivuudeksi.

Oppivan arkkitehtuurin perusperiaatteemme ovat seuraavat:

  • Johda arkkitehtuuriperiaatteet strategiasta. Yksi arkkitehtuurin pääasiallisia tehtäviä on toteuttaa strategiaa käytännössä.
  • Osallista ihmisiä laajasti arkkitehtuurin periaatteiden suunnitteluun ja ymmärtämiseen mahdollistaaksesi tiimeille ja yksikölle hyvien arkkitehtuuripäätösten tekemisen.
  • Ymmärrä ja sovella standardeja ja viitekehyksiä hyvien toimintatapojen ja työkalujen osalta, mutta älä usko niihin sokeasti.
  • Toteuta todennettuun tarpeeseen, suunnittele tulevaan ja tuntemattomia vaatimuksia varten.
  • Hallinnoi, mutta luota.

Näitä periaatteita hyödyntäen olemme onnistuneet ketterässä arkkitehtuurityössä lukuisissa hankkeissa ja monimuotoisissa ympäristöissä. Onnistuneet kokemukset sisältävät niin palvelumuotoiluhankkeita, joissa on alusta asti huomioitu tekninen toteutettavuus kuin ketteriä teknologiastrategioita, asiakaslähtöisiä menetelmä- ja prosessiuudistuksia kuin loppukäyttäjien ja liiketoiminnan tavoitteet toteuttavia teknisiä toteutus- ja jatkokehityspalveluita.

Autamme mielellämme myös sinua, joten jos kaipaat liiketoimintasi tueksi mukautumiskykyistä ja nopeaa teknologiakyvykkyyttä, ota yhteyttä. Me autamme.

Haluatko kuulla lisää? Tervetuloa webinaariimme: Moderni kokonaisarkkitehtuuri ti 15.6.