Liikenteen perinteiset toimintatavat natisevat digitalisaation myötä liitoksistaan. Meille kuluttajille se tarkoittaa uusia mahdollisuuksia vaivattomampaan ja saumattomampaan liikkumiseen, elämää ilman omaa autoa ja liikkumista automatisoiduilla autoilla jne. Liikenteen digitalisaatio on mahdollisuus myös kitukasvuiselle taloudelle. Se tuo mukanaan uusia palveluja ja toimintamalleja, joiden avulla nykyiset resurssit voidaan hyödyntää tehokkaammin. Suomen ja koko maailman talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta liikkumisen tehokkuus on keskeisessä asemassa. Tähän liikkumisen mullistukseen tarvitaan laajaa yhteistyötä julkisten toimijoiden, yritysten ja erilaisten yhteisöjen välillä. Siitä rakentuu uudenlainen liikenteen ekosysteemi.
Kuten suurin osa meistä on jo huomannut, liikennettä mullistavat uudet palvelut ovat jo täällä. Helppo esimerkki on Uber, joka on jo useamman vuoden ajan tarjonnut uuden tavan ajatella taksipalvelua. Samalla se on mahdollistanut huonolla käyttöasteella olevan valtavien henkilöautoresurssien hyödyntämistä tuottavaan liiketoimintaan.
Vastaavia tuotteita ja palveluja, jotka kirjoittavat toimialan säännöt uudelleen, tulee takuuvarmasti koko ajan lisää.
Uber on samalla esimerkki palvelusta, joka on kasvanut vahvasti markkinalähtöisesti. Leviäminen uusille markkina-alueille on paikoin ollut ristiriitaista ja tapahtunut voimalla, saaden aikaan tiukkaakin vastustusta. Aina eri maiden lainsäädännön uudistaminen ei ole pysynyt perässä.
Uberin toimintatapa on kuitenkin todistetusti toiminut ja saa varmasti seuraajia. Yksi sellainen voi olla Bostonissa toimiva Bridj-palvelu, joka yhdistää palvelumielessä perinteisen bussiliikenteen, Uberin ja limusiinikuljetukset. Paljon suomalaista Kutsuplussaa muistuttava palvelu lupaa hakea asiakkaat viiden minuutin kävelymatkan päästä asiakkaan sijainnista ja viedä hänet viiden minuutin päähän hänen haluamastaan kohteesta. Palvelukonsepti hyödyntää laajasti avointa dataa kaupungin tarjoamista rajapinnoista, väestötietoja, Twitteriä ym. reaaliaikaista Big Dataa ennustaessaan ihmisten liikkumista ja kulkureittejä, joiden avulla asiakkaiden lähtö- ja kohdepaikkoja suunnitellaan. Kuvitelkaa Bridj-palvelu tulevaisuudessa hyödyntämässä automaattiautoja, jotka kuljettavat asiakkaitaan älykkään analytiikan mahdollistamana paikasta toiseen!
Kilpailuetu uusien palvelujen kokeilemisessa ja kehittämisessä on laaja ja tiivis yhteistyö.
Konkreettinen esimerkki on Suomen Lappiin perustettava testialue automaattisen ajamisen ja liikenne palveluna (MaaS) -kehittämishankkeille. Aurora-hankkeessa ainutlaatuista on älykkään liikenteen kehittäminen ja pilotointi huomioiden laajasti eri liikenteeseen vaikuttavat osa-alueet. Kokeilussa yhdistyy älykkäät ajoneuvot, digitaalinen infrastruktuuri, älykäs väyläomaisuuden hallinta ja MaaS-tyyppiset liikkumisen palvelut. Aurora on loistava esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin voimien yhdistämisestä, jonka tavoitteena on saavuttaa edelläkävijyyttä teknologian ja palvelujen kehittämisessä. Julkisten ja yksityisten toimijoiden välisien roolien määrittely onkin yksi tärkeä avoin kysymys, kun puhutaan uusien palvelujen, liiketoiminnan ja palvelualustojen (PaaS) kehittämisestä liikenteeseen.
Suomi on pieni maa suurella pallolla. Suurien pääomien ja laajojen markkinoiden varaan on täällä vaikea luoda uutta liiketoimintaa ja maailmaa mullistavia palvelualustoja. Meillä vaihtoehdoksi jää korkea osaaminen, dynaamisuus ja yhteistyö. Yhteistyö tulee ulottaa yli organisaatioiden, yritysten, teknologioiden ja tieteenalojen. Suomalaisilla on ainutlaatuinen mahdollisuus olla suunnannäyttäjiä siinä, kuinka tulevaisuudessa liikutaan!
