27.10.2014Blogi

Markkinatalous ulotettava julkiseen palvelutuotantoon

Suomalaisen julkishallinnon rakenteet ovat aikoinaan luotu nykypäivästä rajusti eroavaan maailmaan ja erilaisia tarkoituksia varten. Kaikkialle leviävä digitaalisuus on korostanut rakenteellisia ongelmia, mutta tarjoaa niihin myös ratkaisuja.

Yhteiskunnan rakenteiden uudistaminen mahdollistaisi tehokkaamman digitaalisuuden hyödyntämisen, joka nostaisi tuottavuuden uudelle tasolle.

Digitaalisuus vaikuttaa suoraan myös siihen, kuinka yhteiskunnan palvelut tulisi tuottaa ja miten kansalaisia palveltaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä edellyttää keskustelua yksityisen ja julkisen puolen rooli- ja vastuujaoista.

Perinteisesti julkishallinnon organisaatiot ovat tuottaneet palvelunsa valtaosin itse. Näitä palveluita voitaisiin hankkia merkittävästi enemmän yksityisiltä toimijoilta, joille niiden tuottaminen on ydinliiketoimintaa. Se tarkoittaa valmiiksi tehokkaita prosesseja ja ajantasaista osaamista. Julkisen ja yksityisen puolen yhteistyö palvelutuotannon osalta on vasta alkutekijöissään ja sen mahdollisuudet on ymmärretty vasta muutamilla toimialoilla. Vanhustenhoito palvelualana toimii ehkä parhaana esimerkkinä ennakkoluulottomasta yhteistoiminnasta. Paineet vanhustenhoidon ratkaisemista on saanut toimialan liikkeelle, mutta todellinen herätys on tapahtunut markkinaehtoisten toimijoiden ansiosta.

Yrityselämässä on päivänselvää, että mikäli ulkopuolinen kumppani kykenee tuottamaa toiminnot kilpailukykyisemmin, hankitaan ne sieltä. Toiminnan tehostaminen ja sitä kautta kilpailukyvyn parantaminen ovat yritystoiminnan peruskiviä.  Viimeistään nyt sama ajatusmalli täytyy ulottaa myös julkishallintoon. Tällä hetkellä kallista koneistoa pyöritetään velkarahalla. Julkishallinnon kustannuksia on pakko leikata.

Julkishallinnon ICT-palveluiden hankkimisessa olisi usein järkevää, että yksityinen yritys tuottaa palvelun ja kehittää, ylläpitää ja tukee sitä omana liiketoimintanaan julkishallinnon määrittelemien tarpeiden mukaisesti avoimen markkinatalouden ehdoin.

Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin täysin päinvastainen. Julkisissa organisaatioissa puuttuu rohkeutta ja muutosvastarinta on vahvaa.  Julkiset organisaatiot eivät tohdi luovuttaa ICT-palveluita käsistään, vaikka oma osaaminen ei ole terävintä. Omiin palvelimiin on rakastuttu ja kuntakentässä omien tarpeiden kuvitellaan poikkeavan oleellisesti muiden tarpeista. Itselle tehty ratkaisu on monelle toki turvallisen tuntuinen, mutta kansallisesti toteutettuun ja nykypäivän palvelumallein tuotettuun palveluun verrattuna se on auttamattomasti kankea ja kallis. Järjestelmän myyneelle yritykselle se toki voi olla kultakaivos. Saman muutostyön saa myytyä useaan paikkaan, tukimaksut perustuvat neuvoteltuihin kuukausihintoihin ilman selkeää kytköstä henkilötyöhön ja sitä kautta todelliseen kustannusrakenteeseen. Palvelun tietosisältö tuskin on avointa ja integroitavuus muihin järjestelmiin on usein huono.

Nykymaailmassa palvelun hinnoittelu voisi toimia esimerkiksi transaktiopohjaisesti. Pikainenkin laskutoimitus osoittaa kustannustehokkuuden useisiin omiin järjestelmiin verrattuna.

Pieneen Suomeen ei ole mielekästä rakentaa omia palveluita jokaiselle pienelle joukolle. Palvelujen tulisi olla kansallisia ja ne tulee rakentaa kaikille käyttäjille kerralla.

Mikäli julkishallinnon palvelutuotannon asenteita voitaisiin muuttaa enemmän markkinatalouden ajatusmaailmaa vastaavaksi, voitaisiin kansalaisille tuottaa parempia ja laajempia palvelukokonaisuuksia sekä toimivia lisäarvopalveluita. Palvelun tuottaa se, jolla on siihen paras osaaminen.  Samalla karsitaan pois nykyiset toimimattomat palvelut. Edes julkishallinto ei voi pyörittää palvelua, joka ei toimi, tai jota ei käytetä.

Kun uusia palveluita toteutetaan, tulee ne ajatella alusta alkaen varsinaista palvelua pidemmälle, palveluketjun loppuun saakka.

Työ ei lopu siihen, kun palvelu saadaan teknisesti valmiiksi. Niitä täytyy myös markkinoida käyttäjille, sillä vasta sellainen palvelu, jolla on merkittävästi käyttäjiä, tuo tehokkuutta. Tämä on asia, joka julkishallinnolta usein unohtuu, ja on yksi syy vähäisiin käyttäjämääriin. Vähäisen käyttäjämäärän palvelu ei tehosta toimintaa, vaan tuo yhden lisäkanavan hallinnoitavaksi.

Markkinataloudessa kukaan ei kyseenalaista markkinoinnin tärkeyttä. Julkishallinnon toimintoja ja palveluita kehitettäessä ovat markkinatalouden lainalaisuudet hyvä tukikeppi tulevaisuuteen.

Kirjoitus on julkaistu myös Kauppalehdessä 13.10.2014