Kuten sovelluskehittämisessä yleisesti, myös mobiilikehittämisessä kiinnostus low-code-alustoja kohtaan on kasvussa. Low-code-alustavalmistajat maalaavat kuvaa tulevaisuudesta, jossa tarve perinteiselle ohjelmointityölle vähenee ja mobiilikehittämisestä tulee mahdollista täysin uusille ihmisryhmille. Low-coden hyödyt jäävät kuitenkin helposti realisoitumatta, jos käyttökokemuksen heikko laatu johtaa mobiilisovelluksen huonoon käyttöasteeseen.
OutSystemsin ja Power Appsin kaltaisten low-code-alustojen lupaus on kutkuttava: koodaamisen sijasta visuaaliseen koostamiseen ja valmiisiin komponentteihin perustuva kehitysympäristö piilottaa tai poistaa valtaosan perinteisestä ohjelmistokehitystyöstä. Näin sovellusten kehittäminen nopeutuu samalla kun erikoisosaamisen tarve kehitystyössä vähenee. Organisaation sisäiset ja ulkoiset mobiilisovellukset ovat erityisen kiinnostava low-code-alustojen sovellutusalue, koska korkeatasoinen mobiilikehitysosaaminen on ollut markkinassa perinteisesti kallista ja vaikeasti saatavilla.
Liiketoimintayksiköissä low-code nähdään herkullisena mahdollisuutena vastata siihen todellisuuteen, että liiketoiminnan IT-tarpeet kasvavat nopeammin kuin rinnalla elävät IT-organisaatiot. Tutkimusyhtiö Gartner arvioi, että vuoteen 2025 mennessä jo 70 % yritysten uusista sovelluksista tulee hyödyntämään low-code-ratkaisuja. Low-code-alustojen nousu on synnyttänyt kansalaiskehittämisen käsitteen, jolla viitataan sovelluskehitykseen, joka tapahtuu yritysten liiketoiminnassa työskentelevien henkilöiden voimin. Liiketoiminnan näkökulmasta on varmasti vetoava ajatus, että liiketoiminta voi itse osallistua sovellusten rakentamiseen sen sijaan, että tarvitsisi aina tulkita liiketoimintatarpeita kehitysorganisaatiolle ja sen jälkeen jännittää, mitä putken päästä tulee ulos.
Toisaalta low-codeen kohdistuu paljon skeptisyyttä kehitysorganisaatioiden suunnalta. Sovelluskehittäjät pudistelevat päätään low-code-alustojen teknisille rajoitteille ja sovellusarkkitehtuurin heikkouksille, kun taas käyttöliittymäsuunnittelijat kokevat, että low-code rajoittaa luovuutta ja käyttökokemuksen mahdollisuuksia.
Hyvä käytettävyys edesauttaa sovelluksen tavoitteiden täyttymistä
Hyvä käyttökokemus on mobiilisovelluksen tavoitteiden toteutumisen kannalta kriittistä, vaikka onnistunut käyttökokemus itsessään on käyttäjälle usein huomaamaton. Hyvin suunnitellun sovelluksen sisäinen logiikka ei tule käyttäjän tielle. Huono käyttökokemus on monesti helpompi tunnistaa ja sen seuraukset voivat olla kalliita: jos mobiilisovelluksen tarkoituksena on mahdollistaa vaikkapa nopea tietojen kirjaaminen CRM-järjestelmään myyjän kenttätyön ohessa, mutta sovellus hidastelee tai käyttöliittymä on vaivalloinen, CRM:ssä olevan datan laatu happanee nopeasti.
Mahdollisuudet hyvän käyttökokemuksen luomiselle ovat vasta kypsymässä low-code-markkinassa. Low-code-alustat perustuvat valmiisiin käyttöliittymäkomponentteihin, jotka voidaan ilman koodaustyötä ruuvata kiinni organisaation rajapintoihin ja datalähteisiin. Kaikilla low-code-alustoilla näiden komponenttien tyylittely ja räätälöinti ei onnistu. Jos alusta pakottaa käyttämään valmiita esityspohjia, ja niiden muokkaamiseen ei ole tarjolla paljonkaan vipuja, edellytykset hyvän käyttökokemuksen rakentamiselle tai yrityksen brändi-ilmeen toteutumiselle eivät ole kummoiset.
Jotkin modernit low-code-alustat, kuten OutSystems, puolestaan tarjoavat komponenttikirjaston, jonka organisaatio voi teemoittaa itsensä näköiseksi esimerkiksi tyylitiedostoilla. Valmis komponenttikirjasto saattaa olla suunniteltu alunperinkin sellaiseksi, että se sopeutuu erilaisiin laite- ja ruutukokoihin, jolloin erilaisille ruutupinnoille skaalautuvan käyttöliittymän koostaminen helpottuu.
Käyttöliittymäkomponentit ja käyttökokemus ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, eikä kaunis ja yrityksen näköiseksi räätälöity käyttöliittymä vielä takaa selkeää ja hyvää käyttökokemusta.
Vaikeiden sovellusten rakentamisen sietämätön helppous
Low-code-sovellusten rakentamisessa kenties hieman paradoksaalista on, että käyttöliittymien vaivaton graafinen koostaminen tekee helpoksi rakentaa sovelluksia, joita on vaikea käyttää. Voi olla turhankin vaivatonta ottaa käyttöön käyttäjän kannalta hankala valmisratkaisu, vaikka alusta sinällään mahdollistaisikin käyttäjäystävällisen toteutuksen pienellä vaivannäöllä. Sovellusta saatetaan alkaa koostaa valmiista palikoista ilman selkeää näkemystä tavoitteista, käyttäjien tarpeista, rakenteesta tai ohjaavuudesta. Vasta kun uusi raportointisovellus tai muu ratkaisu on kerännyt riittävän paksun kerroksen pölyä, havahdutaan siihen, että sitä olisi ehkä pitänyt testata oikeilla käyttäjillä.
Mobiilisovelluksissa mahdolliset rakenteen ja ohjaavuuden ongelmat korostuvat, sillä ruudulle mahtuu vähän asioita kerrallaan ja kosketusnäyttö puolestaan tekee painikkeisiin osumisesta vaikeaa ja hidasta. Näistä syistä toimintojen ja sisällön priorisointi on ensiarvoisen tärkeää mobiilisovelluksen käyttökokemukselle. Low-code-alustan käyttö edesauttaa oikean priorisoinnin löytämistä, sillä vaihtoehtoisia käyttöliittymämalleja on helppo laatia ja kokeilla yhdessä käyttäjien kanssa. Kun yhdessä käyttäjien kanssa tunnistetaan, mitkä asiat sovelluksessa ovat hyödyllisimpiä, käyttöliittymästä voidaan karsia kaikki ylimääräinen. Keskeisimmille toiminnoille voidaan omistaa siten enemmän ruutupinta-alaa, mikä helpottaa sekä käyttöliittymän hahmottamista että painikkeisiin osumista.
Low-code-maailmassa käyttökokemussuunnittelun rooli on erilainen kuin perinteisessä sovelluskehityksessä. Olisi epärealistista odottaa, että jokaiseen low-code-kehitysprojektiin liikenisi käyttöliittymäsuunnittelija. Se myös sotisi kansalaiskehittämisen perusajatusta vastaan. Sen sijaan käyttöliittymäasiantuntija tai -tiimi voi design system -ajattelulla valaa hyvän käyttökokemuksen peruskiven. Selkeästi määritellyt ja dokumentoidut konventiot, parhaat käytännöt ja käyttöliittymäelementit auttavat liiketoiminnan edustajia rakentamaan toimivia mobiilisovelluksia low-code-ratkaisuin. Tässä prosessissa liiketoimintayksiköiden oman design-ajattelun merkitys korostuu.
Joskus low-code-teknologialla ei voida saavuttaa tavoiteltua käyttökokemusta. Jos halutaan käyttää mobiiliteknologioita hyväksi monimutkaisten prosessien ja liiketoiminnan muovaamiseksi uuteen uskoon, törmätään herkästi low-code-alustojen rajoitteisiin ja käyttökokemusta rajoittaviin tekijöihin. Low code -sovellusta on näissäkin tilanteissa kuitenkin monesti mahdollista käyttää idean ensi askeleena eli prototyyppinä perinteiseen tapaan kehitettävälle sovellukselle.
Viime kädessä sovelluksen toteutustavan valinnan tulisi perustua käyttäjien aitojen tarpeiden, liiketoiminta-arvon sekä kehityskustannusten ymmärtämiseen.
5 vinkkiä hyvän low-code-käyttökokemuksen rakentamiseen:
- Testaa sovellusta yhdessä käyttäjien kanssa
Kansalaiskehittäminen ei estä käyttäjillä testaamista. Käyttäjätestaus on paras tapa varmistaa sovelluksen hyödyllisyys ja käyttökokemuksen laatu, vaikka projektissa ei olisikaan käyttöliittymäsuunnittelijaa tai käytettävyystestaajaa. Low-code-mobiilisovelluksen testiversion voi jaella esimerkiksi TestFlightin (iOS) ja Play Storen (Android) kautta rajatun testiryhmän puhelimiin. Kenties vielä matalamman kynnyksen tapa on viedä testilaite kollegoiden työpisteille hypisteltäväksi. - Suunnittele kontekstiin
Low-code-sovellusta rakennettaessa on tärkeää ymmärtää konteksti, jossa sovellusta tullaan käyttämään. Mitä muita sovelluksia ja järjestelmiä kohderyhmä käyttää arjessaan? Millaisissa arjen tilanteissa sovellusta käytetään? Kun on selvillä, miltä käyttäjän arki sovelluksen ulkopuolella näyttää, on helpompi suunnitella käyttöliittymä, jossa oikeat asiat tuodaan esille oikeaan aikaan. - Tee yhteistyötä
Low-codessa piilee tilaisuus parantaa vuoropuhelua liiketoiminnan, IT:n ja design-osaamisen välillä. Kansalaiskehittämisen laatua parantaa, jos liiketoiminnan konseptointiosaamista kasvatetaan ja suunnittelutyö huomioidaan liiketoiminnan projektisuunnitelmissa. Käyttökokemusasiantuntijat voivat tukea liiketoiminnan työtä käyttökontekstiin sopivilla valmispalikoilla. Myös sovellusarkkitehtien näkemystä kannattaa hyödyntää, kun mietitään, mihin sovellus tallentaa tietoa tai mistä lähteistä dataa haetaan. Yhteisten pelisääntöjen ja käytäntöjen muodostaminen on kaikkien etu.
- Kunnioita konventioita ja standardeja
Low code -mobiilisovellus toimii käyttäjänsä puhelimessa aivan tavallisten sovellusten rinnalla, ja siksi käyttäjän on luontevaa odottaa, että low code -sovelluksen toimintalogiikka muistuttaa muitakin mobiilisovelluksia. Käyttäjäkunnalle tuttujen parhaiden käytäntöjen soveltaminen helpottaa sovelluksen käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi on arvokasta perehtyä Applen ja Googlen käyttöliittymäohjeistoihin sekä tutkailla muita sovelluksia – riippumatta siitä, miten ne on teknisesti toteutettu.
- Kiinnitä huomiota ymmärrettävyyteen
Jos sinulle on selvää, mitä käyttäjän odotetaan low-code-sovelluksessa tekevän, tee se selväksi myös käyttäjälle. Selkeät toimintopainikkeet ja navigointipolut auttavat käyttäjää kohti maalia. Niin rakenteen kuin käyttöliittymän tekstienkin tulisi heijastaa sitä, mitä käyttäjän odotetaan tekevän – ei järjestelmän sisäistä logiikkaa.
Käyttökokemus on aina tärkeää sovelluksen onnistumisen kannalta, tehtiin sitten organisaation sisäistä sovellusta tai ulkoista sovellusta B2B- tai B2C-asiakassegmenteille. Sovelluksen käyttäjää ei lähtökohtaisesti kiinnosta, miten sovellus on rakennettu vaan se, auttaako sovellus käyttäjää saavuttamaan tavoitteensa. Jos sovelluksen käyttökokemus on huono, ja sovellusta ei siksi käytetä, ei ole merkityksellistä, että low-code mahdollisti nopeamman tai edullisemman kehitystyön. Low-coden mahdollistamat hyödyt realisoituvat vain, jos sovellusta käytetään riittävästi ja se tuottaa käyttäjilleen ja organisaatiolle arvoa.
Haluatko oppia lisää mistä low-code -hypessä on kyse? Katso tallenne webinaaristamme Low-code -hype kasvaa – miten käy perinteisen mobiilikehityksen?
