Valitettavan usein dataan liittyviä haasteita yritetään ratkaista teknisillä ratkaisuilla, vaikka usein haasteet liittyvät organisaatioon. Virheet datassa, sen vähäinen tai vääränlainen käyttö, heikko käyttäjähallinta ja datan siiloutuminen ovat organisaation sisäisiä haasteita, joita voidaan korjata vain johtamismalleja ja sisäisiä prosesseja muuttamalla. Kasvaminen tieto-ohjautuvaksi organisaatioksi vaatii erityisesti yhteistä strategiaa, näkemystä ja yhteisiä tavoitteita, joihin koko henkilökunta voi sitoutua. Tekniset ratkaisut rakennetaan lopulta vain tukemaan näitä tavoitteita.
Johtaminen on murroksessa
Johtaminen tulee jatkossa perustumaan yhä enemmän analytiikan keinoin hankittuun tietoon ja ymmärryksen luomiseen. Parhaimmillaan kone pystyy tekemään toistuvat ja pienehköt liiketoimintapäätökset ihmisen sijaan, jolloin meidän aikaamme jää enemmän muihin asioihin. Voimme keskittyä esimerkiksi palvelun kehittämiseen, uusien liiketoiminta-alueiden löytämiseen ja tietenkin parempaan asiakkaiden henkilökohtaiseen palvelemiseen, jota esimerkiksi tekoälyyn perustuva asiakkuuksien hoitomalli voisi tukea.
Katse on käännettävä pois pelkistä talousluvuista kohti montaa muutakin datan tuomaa faktaa.
Edistyksellisimmät yritykset rikastavat jo nyt olemassa olevaa dataansa ulkoisilla tietolähteillä, jolloin sen hyödyntäminen on monipuolisempaa ja datasta saadaan enemmän irti. EU:n tietosuoja-asetus ja sen myötä tuleva tietojen siirto-oikeus tuo tähän entistä enemmän uusia mahdollisuuksia.
Datan johtaminen on paras tapa valmistautua EU:n tietosuoja-asetukseen
On helppo ennustaa, että datan johtaminen tulee kiinnostamaan eurooppalaisia yrityksiä EU:n tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n myötä enemmän kuin koskaan. GDPR tuo yrityksille monia uusia vaatimuksia, joista voit lukea mm. edellisestä bloggauksessani. Datan johtaminen on avainasemassa henkilötiedon lainmukaisessa käytössä, kun asetuksen siirtymäaika ensi vuonna päättyy.
Vertailuksi voidaan ottaa Yhdysvallat, jossa datan hallintoon alettiin panostamaan mm. finanssikriisin jälkeisten tiukentuneiden sääntelyiden myötä. Useat Data Governance -viitekehykset tulevatkin Yhdysvalloista ja datan johtaminen on noussut siellä ehkä jopa isommaksi puheenaiheeksi kuin datan varsinainen hyödyntäminen; ainakin jos vertaa Eurooppaan tai Suomeen. Tähän asti Euroopassa ei kenties olla nähty erityistä tarvetta panostaa datan johtamiseen, mutta GDPR tulee todennäköisesti muuttamaan asian.
Mikäli haluat perehtyä asiaan tarkemmin, katso Solita Frontline Summit 2017 -tapahtumamme paneelikeskustelu, jonka aiheena oli EU:n tietosuoja-asetus ja asiakasdatan hyödynnettävyys. Panelisteina ovat Jari Perko ASML:sta, Johanna Jäkälä Finnairilta, Mika Nikkola Postilta ja Jarno Peltoniemi Solitalta.
7 askelta alkuun pääsemiseksi
Vallitsevat Data Governance -viitekehykset ovat suomalaisille yrityksille usein liian raskaita ja massiivisia, sillä ne on suunniteltu huomattavasti isommille yrityksille kuin mitä suomalaiset yritykset keskimäärin ovat. Monellakaan yrityksellä ei ole mahdollista ottaa niissä suositeltua koneistoa käyttöön.
Datan Governance on oikeastaan kuin pisaran tiputtaminen veteen: paljon ei tarvita alkusysäykseen, mutta vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Koska tiedon tulisi palvella erityisesti liiketoiminnan kehittämistä, tulee liiketoiminta kytkeä vahvasti prosessiin. Tässä seitsemän askelta, joiden avulla pääset alkuun datalla johtamisessa:
- Sitouta johto, erityisesti liiketoimintajohto, sekä sidosryhmät prosessiin. Datalla johtaminen muuttaa toimintatapoja ja edistää tieto-ohjautuvaa yrityskulttuuria. Näiden jalkauttaminen lähtee sitoutuneesta johdosta.
- Määrittele vastuut ja roolit. Kuka omistaa datan? Kuka on siitä vastuussa ja tekee siihen liittyvät päätökset, kenellä on pääsy dataan ja millä perusteella? Datan johtajan rooliin suositellaan liiketoiminnan edustajaa, jotta kaikissa dataan liittyvissä ratkaisuissa huomioidaan erityisesti liiketoiminnan tarpeet.
- Määrittele yhteinen kieli ja käsitteistö. Miten määritellään asiakas? Entä keskiostos? Onko tieto mallinnettu tietokantoihin yhteisen käsitteistön mukaisesti?
- Olemassa olevan datan sekä tarvittavan datan määrittely. Millä perusteella ja mihin käyttöön dataa on kerätty, onko sitä riittävästi liiketoiminnan tarpeisiin? Miten sitä voitaisiin rikastaa ja kehittää? Kurkkaa tähän liittyen kollegani Ollin bloggaus siitä, kuinka tunnistat todellisen analytiikan maturiteettitasosi.
- Datan oikeellisuuden määrittely. Miltä osin se on puuttellista, virheellistä tai päällekkäistä? Johtuuko virheet ihmisistä vai järjestelmistä?
- Datojen sijaintien selvittäminen sekä tiedon siirtyminen tietokannoista ja tietojärjestelmistä toisiin. Missä kaikilla on henkilötietoa? Onko tietosuoja- ja tietoturva-asiat kunnossa eri järjestelmissä?
- Henkilökunnan osaamisen taso. Tietävätkö kaikki miten, miksi ja koska tietoa meillä käsitellään. Määrittele tarvittaessa koulutusuunnitelma ja hanki tarvittava osaaminen.
Jokainen vaihe on luonnollisesti hyvä dokumentoida – ihan jo tietosuoja-asetuksen vaatimusten täyttämiseksi.
Oletko valmis ottamaan ensimmäisen askeleen kohti datan parempaa johtamista ja tieto-ohjautuvaa yrityskulttuuria? Solitalla on laaja osaaminen niin organisaation opastamisessa eri vaiheissa, kuin teknisten ratkaisujen toteuttamisessa. Lue lisää palveluistamme verkkosivuiltamme ja lataa itsellesi maksuton datapalvelun ostajan opas. Ota rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinut alkuun!Sanna Öster työskentelee Solitan analytiikka-tiimissä datakonsulttina. Hänellä on kokemusta asiakastiedon projekteista, asiakkuuksien johtamisesta ja tiedon hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Vapaa-ajalla Sannan pitää vauhdissa kaksivuotias tytär, juoksulenkkarit ja erilaiset itsensä kehittämisen projektit kuten jatkuva opiskelu.
