Koronavirusepidemia on saanut suomalaiset yhtenäiseksi rintamaksi kriisin taltuttamiseksi. Valtioneuvoston päätöksillä ohjataan kansaa suurella kädellä, mutta arkeamme huomattavasti muuttavien pakotteiden lisäksi kansalaiset ovat aktivoituneet vaikuttamaan myös itsenäisesti, omilla tavoillaan. Tässä tekstissä tarkastelemme kotisohvalta käsin tehtyjä havaintojamme suomalaisten poikkeustilan vaikuttamisteoista ja peilaamme niitä Sitran kanssa tekemäämme tuoreeseen selvitykseen suomalaisista kansalaisvaikuttajina.
Selvitimme miten suomalaiset vaikuttavat kansalaisina ja mitkä eri asiat motivoivat heitä vaikuttamaan. Tarkastelimme laajasti eri kansalaisvaikuttamisen tapoja, ja keskityimme siihen, mikä saa ihmiset aktivoitumaan kansalaistoimintaan ja mitkä asiat toisaalta estävät heitä toimimasta. Selvityksen perusteella suomalaisista erottuu kuudenlaisia kansalaisvaikuttajia, joita jokaista motivoi omanlaiset ja toisistaan poikkeavat tekijät. Lisää tutkimuksesta ja profiileista voit lukea täältä.
Kokosimme kansalaisvaikuttajaprofiilit akselille, joka kertoo miten vahva usko ihmisillä on omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa (ei usko – uskoo) sekä mihin asioihin he haluavat pääosin vaikuttaa (omat & lähipiirin asiat – muut & isot yhteiskunnalliset epäkohdat):
Lähivaikuttamisen renessanssi
Arki rakentuu kriisitilanteessa hyvin rajatussa elinympäristössä — elämme nyt pakotettua hyperlokaalia aikaa. Elinympäristön pienentyessä myös kansalaisvaikuttamisen huomio kiinnittyy helpommin paikalliseen ja lähellä tapahtuviin asioihin.
Näyttäisi myös, että rajat meidän ja muiden välille jäsentyvät niin ikään uudelleen. Ulkona tarkkailemme toisia uusin, varautunein silmin, ja esimerkiksi turvavälin rikkominen voi saada yhtäkkiä mielemme kiehumaan. Poikkeuksellisen tuomitsevia ja epäempaattisia katseemme ovat ulkona “pörrääviä” vanhuksia ja Uudeltamaalta karanneita mökkeilijöitä kohtaan.
Lähiympäristöä voidaan huomioida samaan aikaan silti myös aiempaa solidaarisemmin. Monet pohtivat, miten voi omalta osaltaan edesauttaa kriisin lyhenemistä, pienentää sen vaikutusta tai auttaa muita selviämään henkisesti kriisiajan yli. Haavoittuvassa asemassa olevien vaikeudet tulevat iholle ja saavat meidät pohtimaan, miten juuri minä voisin auttaa ja tukea heitä?
Kansalaisvaikuttamisen profiilit jäsentävät ihmisten eri tapoja toimia yhteisen hyvän eteen. Pohdimme omiin havaintoihimme perustuen, miltä ne saattavat näyttää nyt koronan aikaan, esimerkiksi:
- Yleisen hyvän edistäjää motivoi toisten konkreettinen auttaminen ja hyvän tekeminen muiden kanssa. Hän uskoo aidosti, että yksittäisistä positiivisista teoista rakentuu joukkovoima, joka muuttaa maailmaa paremmaksi. Koronakriisiin hän voisi reagoida esimerkiksi ilmoittautumalla riskiryhmän auttajaksi taloyhtiön ilmoitustaululla tai ryhtymällä laajemminkin haavoittuvassa asemassa olevien tueksi. (ks. mm. Nappinaapurin korona-apu).
- Arjen sohvavaikuttaja haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin helposti oman arjen keskellä tai kotisohvalta käsin. Kiinnostus toimimaan nousee helpoiten omista sosiaalisen median ryhmistä, jotka nostavat keskeiset yhteiskunnalliset teemat esiin. Vaikuttamista Arjen sohvavaikuttaja haluaisi tehdä enemmänkin, jos se vain olisi tehty hänelle riittävän helpoksi. Korona-aikana hänelle ominaista vaikuttamista voisi olla mm. lähialueen pienyrittäjien tukeminen lahjakorttien, etukäteisostosten tai vaikkapa mesenoinnin kautta. Sosiaalisessa mediassa hän tykkää esimerkiksi postauksista, joissa pyydetään tukemaan paikallista toimintaa ja arvostella ihmisiä, jotka pyytävät takaisinmaksua keikkalipuistaan. “Ostatko mun kanssa puokkiin Rivieraan sarjalippui? — en haluu et se menee konkkaan, ois kamalaa”
- Aktiivinen rakentaja on kansalaistoiminnan moniosaaja. Hän tietää ja tuntee vaikuttamisen eri tavat ja haluaa olla itse vaikuttamassa vahvasti siihen, mihin suuntaan yhteiskunta ja kansalaistoiminta kehittyvät. On vaikea kuvitella, että hän korona-aikanakaan vain jäisi odottamaan muiden ratkaisuja, vaan esimerkiksi kokoaa porukan kasaamaan korona-data-alustaa tai pienyrittäjiä tukevaa verkkokauppaa. Hän mahdollistaa ja aktivoi muita rakentamalla tilanteita ja paikkoja, jossa joukkovoima voi helposti konkretisoitua lähialueen ja itselle tärkeiden asioiden avuksi ja tueksi.
Tärkein ja vaikuttavin koronateko, johon suomalaiset ovat huomattavan ryhdikkäästi terveysviranomaisten ja hallituksen suosituksesta ryhtyneet, on sosiaalinen etääntyminen. Tähän tekoon on osallistunut varmasti kansalaisia kustakin profiilista kautta linjan. Joidenkin kansalaisten on kuitenkin, esimerkiksi työnsä luonteen puolesta, vaikeampaa harjoittaa sosiaalista etäisyyttä kuin toisten, ja erilaiset kansalaisvaikuttajat toteuttavat varmasti myös tätäkin tekoa eri tavoin.
Vaikka selvitystä tehdessä koronakriisistä ei ollut tietoa, jäsentää raportti edelleen ajankohtaisesti ihmisten erilaisia taustalla olevia motivaatioita yhteisiin asioihin vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Kriisi ja sen aikaiset henkilökohtaiset kokemuksemme varmasti osaltaan vaikuttavat siihen, miten reagoimme kansalaisina ja millaisia kansalaisvaikuttajia meistä muotoutuu kriisin aikana. Osa kansalaisista aktivoituu, koska itselle luontaisia vaikuttamisen keinoja (keräyksiä, lahjakortteja, naapurin auttamista, yms.) on tarjoutunut enemmän. Toiset taas passivoituvat, koska kriisi on lamaannuttanut tai itselle luontaiset keinot vaikuttaa eivät kriisiaikana ole enää mahdollisia. Jos esimerkiksi yhdessä tekeminen on oman yhteiskunnallisen vaikuttamisen ydin, voi olla vaikea löytää keinoja saman toteuttamiseen etänä. Monet meistä ovat myös joutuneet lomautetuksi tai sairastuneet vakavasti, jolloin oma huomio on pakostakin siirtynyt hetkellisesti täysin henkilökohtaisesta vastoinkäymisestä selviämiseen.
Yleisesti arvioimme kunkin profiilin tipahtaneen hieman alemmaksi kohti ”minä ja läheiset” -päätä, ja läheiset voi tässä ajassa sisältää laajemmin myös lähialueen kanssatoverit. Globaalin pandemian aikana maailmankuva voikin yllättäen pienentyä: Suomi on yhtäkkiä uusi globaali maailma, Uusimaa uusi Suomi, Kruununhaka uusi Helsinki sekä naapurin Ismo se uusi paras kaveri.
Pyrimme Solitalla aktiivisesti seuraamaan miten koronakriisi vaikuttaa suomalaisten käyttäytymiseen ja kuinka kriisin jälkeen palveluiden ja liiketoimintojen tulee muokkaantua muuttuneeseen maailmaan. Lue lisää Sitralle tekemästämme tutkimuksesta täältä.
Linkkejä:
Lue lisää projektista Sitran sivuilta: https://www.sitra.fi/julkaisut/suomalaiset-kansalaisvaikuttajina/
Tutustu Suomalaiset kansalaisvaikuttajina -raporttiin: https://media.sitra.fi/2020/03/18123803/suomalaiset-kansalaisvaikuttajina.pdf
Lue Sitran Tuula Tiihosen blogi profiileihin liittyen: https://www.sitra.fi/uutiset/oletko-arjen-sohvavaikuttaja-vai-valveutunut-skeptikko/
