Tiedon lisääntyminen helpottaa päätöksen tekemistä
Kokeilevat palvelut toimivat parhaimmillaan tilanteissa, joissa on vaara, että kehittämisen eteneminen pysähtyy pitkäksi venyneen päätöksenteon vuoksi. Tällaisia hetkiä voi tulla ohjelmistoprojektin sisällä, vaiheiden välillä tai ennen itse kehityksen aloittamista. Luonnollisesti on paljon muitakin vaikuttavia tekijöitä, mutta usein pysähtyneisyyden tilan johtuu tiedon puutteesta. Koska riittävää tietoa seuraavaan vaiheeseen siirtymisen vaatiman päätöksenteon pohjaksi ei ole, jätetään päätös mieluummin tekemättä, ettei oteta turhia riskejä. Tosin tällaisessa tilanteessa helposti unohtuu, että päätöksen tekemättä jättäminen on myös päätös, jolla on seurauksensa.
Usein riittävän tiedon ja ymmärryksen puuttuessa, jatkokehittäminen tai kehittämisen aloittaminen nähdään riskipitoisempana kuin se todellisuudessa onkaan.
Usein riittävän tiedon ja ymmärryksen puuttuessa, jatkokehittäminen tai kehittämisen aloittaminen nähdään riskipitoisempana kuin se todellisuudessa onkaan. Pelätään, että tehdään jotain turhaa tai vääriä asioita, koska ei ole riittävästi tietoa nähdä toisin. Kokeilevat palvelut auttavat osaltaan tarvittavan tiedon keräämisessä ja niiden hyödyntämisen todellinen motivaatio tulisikin aina olla tiedon ja ymmärryksen lisääminen päätösten teon tueksi.
Iloitse myös ”epäonnistumisista”!
Palvelukokeilun taustalla tulee aina olla jokin hypoteesi, mitä kokeilulla tavoitellaan. Halutaan tehdä intuitiivisempi käyttöliittymä, halutaan saada käyttäjät toimimaan tietyllä tavalla tai halutaan saada varmuus sille, että jokin uusi palveluajatus on toimiva.
Kun ymmärretään kokeilevien palveluiden tiedon keräämiseen tähtäävä luonne, on helpompi ymmärtää myös, että palvelukokeilun ei aina tarvitse tuottaa hypoteesin mukaista tulosta: kokeilu ei olisi kokeilu, jos se ei voisi epäonnistua. Kyseisessä tilanteessahan tiedettäisiin mitä kokeilu tuottaa, ja päätöksenteon tueksi oleva tieto olisi jo olemassa! On tosin väärin puhua palvelukokeilun epäonnistumisesta, koska tilanteessa, jossa kokeilu ei vahvista hypoteesia, on kokeilu täyttänyt sen tehtävän mikä sillä oli: tuottanut lisää tietoa ja ymmärrystä liiketoiminnallisten päätösten tekemisen tueksi.
Palvelukokeilun taustalla tulee aina olla jokin hypoteesi, mitä kokeilulla tavoitellaan.
Usein jälkikäteen tarkasteltuna palvelukokeilun hypoteesin kumoava tulos on se kaikista tärkein. Jos kehitys olisi aloitettu, tai sitä olisi jatkettu ennen kokeilua tehdyn hypoteesin pohjalta, olisi huonoimmassa tapauksessa käytetty paljon aikaa ja rahaa palvelun kehittämiseen, joka ei loppujen lopuksi olisi toiminut toivotulla tavalla. Näin ollen kokeilevat palvelut ovat myös mitä parhain riskienhallinnan työkalu.
”Sivutuotteena” paljon hyvää
Myös palvelukokeiluiden sivutuotteena voi syntyä yllättävän paljon positiivisia asioita. Kokeilua varten pystytetty kehitysympäristö nopeuttaa mahdollisen kehitysvaiheen aloittamista, kokeilussa käytetystä teknologiasta saadaan lisätietoa ja huomioita tai palvelua kokeiltaessa tuleekin ihan uusia ajatuksia ja innovaatioita loppukäyttäjälle arvon tuottamisesta. Jos palvelukokeilun kohde todetaan toimivaksi, tuotettu kokonaisuus voi parhaimmillaan toimia myös varsinaisen toteutuksen pohjana.
Yllä mainituista huolimatta kokeilevia palveluita hyödyntäessä tärkeimpänä tuloksena syntyy aina lisää tietoa tutkitusta kohdealueesta/palveluinnovaatiosta. Tieto voi vahvistaa ennen kokeilua tehtyä hypoteesia tai se voi kumota sen. Molemmissa tapauksissa kokeilun jälkeen ollaan kuitenkin valmiimpia tekemään parempia päätöksiä ja luomaan parempaa liiketoimintaa. Näin saadaan organisaation resurssit ja ajankäyttö kohdennettua paremmin ja sellaisiin kehityskohteisiin, jotka tuottavat suurinta lisäarvoa.
Antti Kinnunen työskentelee Solitalla Production Managerin roolissa. Hänellä on liiketoimintavastuu avainasiakkuuden projekteista ja ylläpidosta. Lisäksi hän toimii liiketoiminnan kehitystehtävissä.