7.9.2015Blogi

Kokeilevat palvelut, ketterä kehitys – Mitä siis?

Digitaalisuus muuttaa organisaatioiden toimintaympäristöä ja tapaa toimia. Kokeilukulttuuri, ketterä kehitys, testaus ja mittaus kuuluvat osaksi digiaikaa. Jopa hallitus lanseerasi uuden ’kokeilukulttuuri’-termin, minkä tarkoitus ja sisältö saattavat tarkoittaa kuitenkin eri asioita eri tahoille. Lue mitä kokeilukulttuuri ja kokeilevat palvelut tarkoittavat digitaalisen asiantuntijan näkökulmasta ja miten se näkyy projekteissa konkreettisesti.

Kollegani kirjoitti minulle kokeilevista palveluista, että se on terminä ”hankalasti geneerinen”. Hyvin sanottu! Jollekin muulle termin tarkoitus ja sisältö on todennäköisesti erilainen kuin mitä se on esimerkiksi minulle. Ja jollekin termi ei välttämättä vielä aukea lainkaan. Valottaakseni mitä termi tarkoittaa meille solitalaisille, kirjoitin sen auki.

Alussa oli…

Ennen projektin alkua ilmassa on usein paljon kysymyksiä:

  • Mitä me tarvitsemme?
  • Mitä meidän pitää tehdä, että saavutamme tavoitteemme?
  • Mitä tavoitteiden saavuttaminen tulee maksamaan?

Yleensä on myös tiedossa, että kiire on, tuloksia pitää saada nopeasti ja niiden tulee olla erinomaisia.

Perinteisesti ongelmiin pureudutaan projektin elinkaarimallilla: esiselvitetään, suunnitellaan, konseptoidaan, määritellään, toteutetaan ja viedään tuotantoon. Hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty!

Usein tulee kuitenkin mieleen myös muita kysymyksiä:

  • Mitä jos emme onnistukaan?
  • Mitä jos teemme vääriä asioita, vääriä valintoja?
  • Mitä jos aikataulu ei pidä?
  • Mitä jos tämä tuleekin maksamaan paljon enemmän?

Toki voi ajatella, että kaikki selviää aikanaan, esteet on tehty raivattaviksi ja suuntaa muutetaan kun tuuli kääntyy. Olisiko kuitenkin olemassa jotain kevyempää lähestymistapaa?

Yllä oleva kuvaus oli toki kärjistys projektien alkumetreistä. Mutta koska tarina sisältää totuuden siemenen, voidaan sitä käyttää aasinsiltana kokeilevien palveluiden maailmaan ja merkitykseen.

Varsinkin isompien projektien alkumetreillä tehtävät oletukset, eli päätökset ilman faktapohjaa, voivat maksaa projektin elinkaaren aikana hyvin paljon. Meille solitalaisille kokeilevat palvelut tarkoittavat niitä keinoja, joilla päätöksiä ei tarvitse tehdä tuntuman perusteella, vaan tietoon nojaten.

Ketterää kokeilua

Mahdollisesti tärkein yksittäinen asia, joka projektin alussa tulisi varmistaa, on että tehdäänkö projektissa oikeita asioita. Esimerkiksi osana konseptointivaihetta voidaan tehdä ketteriä palvelukokeiluita: demoja tai protoja, joilla voidaan varmistaa, että ainakin isoimmat suunnitellut ominaisuudet vastaavat sitä tavoitetta, joita varten niitä ollaan kehittämässä.

Mikäli ne eivät vastaa, asian huomaaminen tässä vaiheessa projektia antaa mahdollisuuden luoda vielä paremman palvelun. Protojen ja demojen ei tarvitse olla raskaita ja niitä voidaan tehdä myös projektin myöhemmissä vaiheissa. Niiden ei välttämättä tarvitse kuulua osaksi erillistä konseptointiprojektia vaan kokeiluja voidaan tehdä myös nopeasti erikseen paketoidun, mahdollisimman paljon valmiita komponentteja hyödyntävän palvelukonseptin avulla.

Kokeileva-kulttuuri-3

Palvelukonsepti koostuu nopeasta konseptoinnista/esiselvityksestä, jonka tarkoituksena on selvittää tavoitteet kokeiltavalle kokonaisuudelle ja MLP (Minimum Lovable Product) -tyylisestä toteutuksesta, jossa toteutetaan komponentti tai kokonaisuus, jonka avulla kokeilun alussa tehdyt oletukset voidaan todentaa (esimerkiksi loppukäyttäjätestin avulla). Lopputulos voi olla myös, että asetetut tavoitteet kokonaisuudelle eivät täyty, mutta vastauksena tämä on aivan yhtä arvokas kuin toteaminen, että ne täyttyisivät. Projektin alkuvaiheessa on helppo korjata tekemisen suuntaa ja välttää vääristä valinnoista tulevat elinkaarikustannukset. Lisäksi voidaan myös validoida suunnitellun teknologian sopivuutta projektiin ja sen tavoitteisiin.

Kokeilevien palveluiden avulla saavutetut vastaukset auttavat omalta osaltaan alentamaan projektin aloittamisen kynnystä, mutta myös niiden ”sivutuotteena” syntyvät asiat palvelevat samaa tarkoitusta. Konseptin kokeilut tuottavat projektissa tarvittavia käyttöliittymäkuvia ja mahdollisesti myös yleislinjat sivuston ulkoasun määrittämiseen. Harjoituksen tueksi pystytetään yleensä jo projektin tarvitsema kehitysympäristö, jonka ansiosta varsinainen kehitys saadaan aloitettua hyvinkin nopeasti. Tuleepa samalla todennettua, miten ketterä toimintamalli toimii ja miten sitä tulisi hioa, että se toimisi vielä paremmin projektin edetessä.

Kuinkas sitten jatkokehitys?

Kokeilevat palvelut auttavat myös projektin koko elinkaaren aikana. Kehitys- ja jatkokehitysvaiheissa voidaan tehdä konseptiin liittyvien oletusten vahvistuksia, joista toimivimmiksi osoittautuvat voidaan viedä toteutukseen.

Yleisemminkin ”kokeilevan” kulttuurin luominen projektiin on suositeltavaa, koska se osaltaan varmistaa, että missään vaiheessa toteutusta ei haukata liian isoa palaa kerrallaan. Suurenkin kokonaisuuden lopputulos on todennäköisesti parempi, jos se koostetaan pienemmistä paloista, joista lopulta vastaavanlainen kokonaisuus nivoutuu yhteen. Tällä lähestymistavalla on luonnollisesti useita hyviä puolia ketterämmästä kehittämisestä parempaan riskien hallintaan.

Mitä jäi käteen?

Kokeilevien palveluiden tarkoituksena on vähentää projektiin liittyvää riskiä ja epävarmuutta. Varmistuminen siitä, että tehdään oikeita asioita vähentää epävarmuutta ja riskiä siitä, että projekti ei saavuta tavoitteitaan.

Toisaalta varmistuminen siitä, että asioita tehdään oikealla teknologialla vähentää riskiä ja epävarmuutta aikataulun tai budjetin ylittymisestä.

Me Solitalla uskomme, että kokeilevien palveluiden avulla suunniteltu projekti ja sen jatkokehitys auttavat osaltaan projektia pysymään budjetissa ja aikataulussa sekä vastaamaan paremmin asiakkaan todelliseen tarpeeseen. Jos sinä uskot samaan, ota yhteyttä, autamme mielellämme.

Antti Kinnunen työskentelee Solitalla Production Managerin roolissa. Hänellä on liiketoimintavastuu avainasiakkuuden projekteista ja ylläpidosta. Lisäksi hän toimii liiketoiminnan kehitystehtävissä.