Pohditteko yrityksessä tai yhteisössä sitä, kuinka pystyisitte vastaamaan yhä nopeammin muuttuvaan toimintaympäristöön ja sen monimutkaisuuteen? Mietittekö, löytyykö nykyään paljon puhutusta ketterästä tekemisestä vastaus tähän ongelmaan? Tai ehkä teillä on jo kokemusta yksittäisistä ketteristä tiimeistä, projekteista tai hankkeista – saatatte miettiä jopa, kuinka muuttaa koko yrityksenne toimimaan ketterien toimintatapojen mukaan. Ketteräksi ja Leaniksi muuttumisessa on kysymys ennen kaikkea ajattelumallien muuttamisesta, joita tietyt toimintamallit ja menetelmät tukevat. Kerron tässä kirjoituksessa muutaman työkalun, joiden avulla pääsette eteenpäin riippumatta siitä, millä tasolla olette ketteryydessä tai mikä on seuraava askeleenne.
Ketterät- ja Lean-arvot sekä menetelmät tarjoavat vastauksia konkreettiseen eteenpäin pääsemiseen. Niiden avulla on mahdollista selvittää, mikä on paras mahdollinen tapa lähteä ratkomaan asioita. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että ketteryyden hyödyntämistä yritystasolla, on pitkä matka, eikä sillä ole edes päätepistettä.
Ketteryydellä ja lean-käytännöillä kilpailukykyä muuttuvaan toimintaympäristöön
Ketterien arvojen ja käytäntöjen hyödyntäminen tuo vastauksia ja mekanismeja siihen ongelmakenttään, miten pysyä kilpailukykyisenä muuttuvassa toimintaympäristössä. Ne tuovat myös keskiöön asiakkaan arvon kokemuksen, arvoketjujen optimoinnin ja jatkuvan systemaattisen oppimisen yritystasolla. Kuitenkaan pelkkä arvojen ja käytäntöjen hyödyntäminen siellä täällä projekteissa ei riitä. Niiden hyödyntämisen lisäksi on kasvettava kohti kokeilukulttuuria ja opeteltava hyödyntämään nopeita ja kokeilevia ratkaisuja.
Kokeilukulttuuri auttaa ymmärtämään asiakkaan kokemaa arvontuottoa ja parantamaan palveluja sekä toimintatapojen laatua.
Ketteräksi organisaatioksi muuttumisessa on huomioitava seuraavat kolme kulmakiveä:
- Ketteryyttä tukeva johtaminen – sen on oltava osallistavaa, palvelevaa ja määrätietoista suunnan ja esimerkin näyttämistä. Myös asiakasymmärrys keskiöön!
- Organisaation ketteryyden taso – on selvitettävä, millä tasolla yrityksenne tavoittelee ketteryyttä. Sen myötä löydätte sopivat ratkaisut eri tarpeisiin.
- Yrityksen ketterän toiminnan kyvykkyyden taso ja arvokeskeisyys – on ymmärrettävä minkälaisia kyvykkyyksiä tarvitaan ja millaista osaamista muutosmatka vaatii. Näin taataan, että ketterän maailman arvot tulevat huomioiduksi.
Muutos vaatii uudenlaista johtamista
Ketterän organisaation johtaminen tulee pohjautua yksinkertaistettuna kolmeen asiaan:
- päätöksenteko on oltava nopeaa ja sen tulee perustua asiakkaalle tuotettuun arvontuottoon ja vaikuttavuuteen.
- päätökset tehdään siellä missä työkin.
- päätöksenteko perustuu jatkuvaan ja systemaattiseen oppimiseen.
Hyvä ja suositeltava malli yrityksesi ketterää muutosta tukevaan johtamistarpeeseen on Management 3.0.
Yrityksen ketteryyden tasot ja erikokoiset ratkaisut
Olen jaotellut yrityksen ketteryyden tasot karkeasti kolmeen eri kokoluokkaan. Nämä tasot sisältävät minimin niille käytänteille, jotka perustuvat myös ketteriin arvoihin. Eri yrityksissä saattaa olla aluksi tarve kokeilla toimintamalleja eri tasoilla johtuen eri tarpeista ja eri konteksteista. Tasoja voi hyödyntää muun muassa silloin, kun on ongelma-alue on selkeästi tunnistettu, eikä koko organisaatiota olla välttämättä valmiita uudistamaan kerralla.
Kuva. Yrityksen ketteryyden eri tasot ja erikokoiset ratkaisut
Tasojen käytännön hyödyntäminen riippuu siitä, minkälainen strategia etenemiselle valitaan; vaikka yritystasoa haluttaisiin ketteröittää pitkällä tähtäimellä, saattaa olla silti täysin perusteltua valita ensin muutamia hankkeita pilotoimaan malleja eri kokoluokissa. Kaikessa tekemisessä ja lähestymistavassa tulee tavoitella nopeaa arvontuottoa pitäen koko ajan mielessä mihin suuntaan ollaan menossa. Kyvykkyyksiä voidaan nimittäin rakentaa askel kerrallaan.
Yrityksen ketterän kyvykkyyden tasot ja arvokeskeinen kehittyminen
On oleellista ymmärtää kyvykkyystaso kokonaisuutena sekä mikä on yrityksen lähtötaso. Tämän helpottamiseksi kokonaisuudet on hyvä palastella mielekkäisiin osiin parhaan ymmärryksen mukaan. Tällöin myös odotusarvo muutokselle pystytään pitämään realistisen kunnianhimoisena.
Kyvykkyyksiä voidaan kasvattaa askel kerrallaan käytännön tekemisen ja oppimisen kautta.
Mitä ylempänä yrityksen kyvykkyydet ovat kokonaisuudessaan, sitä jouhevampaa on myös ketteryyden laajempi implementointi yrityksen kaikilla osa-alueilla. Pilkon alla olevassa kuvassa organisaation ketterän kyvykkyyden karkeasti kolmeen eri kategoriaan. Näitä tulee käsitellä aina kokonaisuutena siinä kontekstissa, missä on tarkoitus toimia ja kehittyä. Samaa mallia voi sovellettuna käyttää mainiosti myös yksilöiden ketterän kypsyystason ymmärtämiseen ja sitä kautta yksilöiden kehittämiseen.
Kuva 2. Ketterän kyvykkyyden tasot ja arvokeskeinen kehittyminen
Kiipeäminen seuraaville tasoille vaatii aina konkreettisesti menetelmien ja arvojen syvällisempää osaamista sekä sisäistämistä. Tulen kertomaan näistä lisää seuraavassa blogikirjoituksessani. Kuten jo heti alussa mainitsin, ketteräksi ja leaniksi muuttumisessa on kysymys ennen kaikkea ajattelumallien muuttamisessa, joita tietyt toimintamallit ja menetelmät tukevat. Keskiössä ovat aina asiakas, arvo ja vaikuttavuus.
