1.4.2014Blogi

Ketterä järjestelmäintegraatio

Muuttuva liiketoimintaympäristö ja globalisoituva kilpailutilanne vaativat nykyään yrityksiltä entistä nopeampaa reagointikykyä markkinoiden muutokseen.

Parempi vielä olisi, jos muutoksiin osattaisiin varautua etukäteen.

Ohjelmistokehityksessä alati muuttuva ympäristö ja liiketoiminnan tiukentuvat vaatimukset ovat tulleet tutuiksi ja niihin on vastattu muun muassa ketterin menetelmin. Ketterillä menetelmillä yksinkertaistetaan monimutkaisen projektin hallintaa ja toteutusta pilkkomalla se osiin, ottamalla huomioon vaatimusten todennäköinen muuttuminen projektin aikana sekä korostamalla aitoa yhteistyö asiakkaan kanssa raskaan määrittelytyön sijaan. Tällä tavalla on todettu saavutettavan asiakkaan kannalta parempia tuloksia sekä taloudellisesti, ajallisesti että käytettävyydenkin kannalta monissa tapauksissa. Myös toimitettavien integraatiopalveluiden osalta asiakkaat tahtovat ja heillä on myös oikeus saada entistä parempaa ja tehokkaampaa palvelua.

Pohtimalla hetken voisi kuvitella, että integraatiotyössä tavallista ketterämmät toimintatavat toisivat suoraan samanlaisia hyötyjä ja käyttämällä valmiiksi kehitettyjä menetelmiä, hyödyt olisivat realisoitavissa välittömästi.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että integraatioiden toteuttaminen etenkin isommassa it-ympäristössä vaatii paljon määrittelyjä ja suunnittelua, laajaa eri järjestelmien tuntemista sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Integraatioiden toteuttamiseen vaadittu tieto on jakautunut laajalle yrityksissä ja eri osapuolten toimintatavat saattavat poiketa huomattavasti toisistaan. Ketteriä menetelmiä, kuten vaikkapa Scrum tai Kanban, ei ole suunniteltu ratkaisemaan sellaisia ongelmia, joita integraatioprojekteissa kohdataan päivittäin.

Tämä ei tarkoita sitä etteikö integraatioprojektia voisi toteuttaa ketterästi, valmiit menetelmät eivät vain välttämättä sellaisenaan sovi integraatiotyöhön. Perimmäinen ajatus ketterissä menetelmissä on ottaa kantaa havaittuihin kehitysprosessien ongelmiin ja tarjota niille käytännöllisempiä vaihtoehtoja. Samalla tavoin integraatiotyössä voidaan soveltaa ketteriä menetelmiä ottamalla huomioon integraatiotyön erot perinteiseen ohjelmistokehitykseen verrattuna.

Tällöin asiantuntijoiden työ on tehokkaampaa projektiin liittyvän byrokratian vähentyessä ja projektipäällikölle jää enemmän aikaa projektin johtamiseen.

Esimerkiksi lyhyet iteraatiot eivät yleensä integraatiotyöhön liittyvien osapuolien määrän vuoksi tuota haluttuja tuloksia, jos kaikki osapuolet eivät ole sitoutuneet samanlaisiin projektin kannalta tehokkaisiin toimintatapoihin. Integraatiotyön luonteesta johtuen projektinhallinnan kannalta tuottavampaa on jakaa vastuuta projektin osakokonaisuuksista ja integraatioista niitä toteuttavien asiantuntijoiden kesken, jolloin projektipäällikön tehtäväksi muodostuu muun muassa kokonaisuuden oikeaan suuntaan ohjaaminen ja koko projektin laajuisten haasteiden ratkaiseminen yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tällöin asiantuntijoiden työ on tehokkaampaa projektiin liittyvän byrokratian vähentyessä ja projektipäällikölle jää enemmän aikaa projektin johtamiseen.

Ketterä integraatio ei kuitenkaan ole sellainen prosessi-innovaatio, joka kerralla ratkaisisi kaikki olemassa olevat haasteet. Se on toisenlainen näkökulma integraatioiden toteuttamiseen, missä pyritään tehostamaan työskentelyä korostamalla aitoa, rikasta kommunikaatiota asiantuntijoiden välillä vanhenevien ja moneen kertaan ennen toteutusta muuttuvien vaatimusten ja määritysten sijaan.

Käytännössä ketterällä integraatiolla voi projektissa saada aikaan parempia tuloksia lyhyeämmässä ajassa käyttämällä resursseja tehokkaammin niin asiakkaan kuin integroijankin toimesta.

Tämä vaatii kuitenkin vankkaa kokemusta integraatioprojektien johtamisesta, itse integraatiotyöstä sekä asiakkaalta tahtoa ja valmiuksia saada tuloksia aikaan nopeammin.