Ensimmäiset konkreettiset askeleet on jo otettu kansallisen palveluarkkitehtuurin ja kansallisen palveluväylän rakentamiseksi. Valtiovarainministeriö järjesti aiheesta maalliskuussa hyvin valmistellun info-tilaisuuden. Sen jälkeen palveluväylästä on avattu kehitysympäristö ja ensimmäisen pilottihankkeen loppuraportti on julkaistu.
Hankkeen alkutahdeiksi kiirehdittiin päättämään teknologia
Aiheeseen liittyvissä keskusteluissa on alusta asti pohdittu, mitä kansallinen palveluväylä konkreettisesti on ja erityisesti ollaan keskitytty spekuloimaan varhaisessa vaiheessa kiinnitettyä teknlogiaratkaisua. Hankkeen alkutahdeiksi kiirehdittiin päättämään, että teknologiana tullaan hyödyntämään Virossa pitkään kehitettyä ja vuosien ajan tuotantokäytössä koeteltua X-Road-ratkaisua. Aiheesta kiinnostuneelle yleisölle ei ole kuitenkaan pienellä perehtymisellä auennut mitä X-Road tarjoaa ja toisaalta mitä se ei edes yritä tarjota. Kun koko yhteiskuntamme digitalisoitumisen ytimeen liittyvää asiaa lähdetään ratkaisemaan yhtenäisesti, ei ratkaisu voikaan olla triviaali. Joka tapauksessa Viron ratkaisun valinta on herättänyt niin laajaa hämmennystä, että vähintään viestinnässä on menty metsään.
Suurin hämmennyksen aiheuttaja on ollut vakiintuneiden termien väärin käyttö. Suuret yritykset ja organisaatiot ovat vuosia ratkaisseet järjestelmäintegraation haasteita hyödyntämällä palveluväylätuotteita. Palveluväylä on arkipäiväinen termi ja keskeinen kehityksen työkalu valtaosalle kotimaisten organisaatioiden tietohallinnoissa työnsä tekeville. Nyt kun kansallisen palveluarkkitehtuurin yhteydessä on käytetty samaa termiä ja viitattu Viron X-Road -ratkaisuun, on intuitiivista että teknologioilta odotetaan myös vastaavaa toiminnallisuutta. X-Road teknologiana ratkaisee kuitenkin täysin eri asioita kuin ne ESB (Enterprise Service Bus) -tuotteet, joilla organisaatiot rakentavat palveluarkkitehtuurejaan.
Palveluväyläratkaisuja on tarjolla hyvin monen tyyppisiä. Yhteinen lähestyminen niille kuitenkin on vähintään pyrkimys tukea mahdollisimman monipuolisesti eri integraatiotekniikoita, mahdollistaa koosteisten palveluiden rakentaminen ja nostaa palvelukehityksen abstraktiotasoa perinteisestä ohjelmoinnista. Kansallisen palveluväylän teknologiaksi valittu X-Road ei tarjoa mitään näistä. Mitä X-Road sitten tarjoaa?
X-Road ei ole palveluväylä. Mitä se sitten tarjoaa?
X-Road tarjoaa vakioidun tavan liittyä tarjoamaan tietoturvallisesti julkisia palvelurajapintoja. X-Road muodostuu hajautetusta palvelinympäristöstä, johon organisaatiot voivat liittää omia X-Road palvelimiaan, joiden kautta tarjotaan palvelurajapintoja X-Roadin mukaisessa formaatissa. X-Road tarjoaa myös X-Roadin kautta tarjottaville palveluille yhtenäisen kansalaisten tunnistamispalvelun. X-Road ei siis tarjoa mitään tukea itse palvelujen kehittämiseen. Liikennöinti tapahtuu tietoturvallisesti julkisen internetin ylitse. VM on omassa viestinnässään käyttänyt ilmausta “Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti”. Kuvaus on melko osuva, mutta siitä on todella pitkä matka siihen mitä palveluväylällä on opittu viimeisen kymmenen vuoden aikana ymmärtämään.
Toistaiseksi ollaan vakaasti väylällä!
Onko Viron pohjalta valitussa X-Roadissa jotakin vikaa? Ei ole. Yhtenäinen tapa julkaista palveluita on yksi keskeisimmistä, ellei jopa se kaikkein keskeisin, edellytys palveluarkkitehtuurin laajalle hyödyntämiselle. Kansalaisten yhtenäinen tunnistautumisratkaisu on karvaasti todettu Suomessa haastavaksi ja kalliiksi harjoitukseksi. Jos se saadaan tämän hankkeen puitteissa kuntoon, niin hattu pois päästä välittömästi. Teknisistä valinnoista en löydä myöskään naputettavaa. Rajapintateknologiaksi valittu SOAP on yleisimmin käytetty vastaavissa tarpeissa. X-Road-palvelimet on rakennettu Linux-käyttöjärjestelmän (Debian-pohjaiset jakelut) pohjalle, joka on koeteltua tekniikkaa verkon kriittisimmissäkin palvelimissa, eikä tuota lisensointikustannuksia käyttävälle organisaatiolle. Hajautettu palvelinarkkitehtuurimalli on osoittanut käytännön toimivuutensa Viron käytössä. Keskitetystä ratkaisusta tulee väkisinkin mieleen hurja koko yhteiskunnan lamauttava “single-point-of-failure” -skenaario.
Termit on termejä ja tekniikka tekniikkaa, eikä vielä ole menty metsään missään. Ongelmana näen sen että kansallisen palveluarkkitehtuurin teknologiavalinta keskittyy vain yhteen kulmaan massiivista haastetta. Tällä hetkellä valitulla teknologialla ei vielä kuuhun lennetä. Tarvitaan paljon ohjeistusta ja itse palveluiden kehittämistä tukevaa teknologiaa. Palveluarkkitehtuurin hyötyjä päästään mittaamaan vasta kun palveluväylän kautta on saatavilla riittävästi palveluja. Tässä vaiheessa pitäisi siis tukea organisaatioita palveluiden kehittämisessä, eikä vain keskittyä niiden julkaisuun, joka siis on nyt kiinnitetyn X-Roadin fokus.
Valmiita, yhtenäisiä ratkaisuja pitää saada tarjolle myös paljon X-Roadia laajemmin
Looginen jatkumo nyt aloitetulle työlle olisi valita myös organisaatioiden sisäisiin palveluiden- ja integraatioiden kehitystarpeisiin yhtenäinen teknologia. Espoon pilottihankkeen yhteydessäkin todettiin, että X-Road ei ratkaise organisaation sisäisen integraation haasteita vaan siihen tarvitaan erillinen yhtenäinen teknologia. Tällä teknologialla siis kulutettaisiin X-Roadin kautta saatavilla olevia palveluja ja kehitettäisiin uusia palveluja julkaistavaksi X-Roadin kautta. Nämä sisäiset integraatioteknologiat ovat juuri niitä, joita on perinteisesti totuttu kutsumaan palveluväyliksi. Kansallisen palveluväylän henkeen sopivia avoimen lähdekoodin ratkaisuja on myös tarjolla.
Yhtenäinen ratkaisu pitäisi olla kuitenkin vain suositus. Jos organisaatiolla on jo osaaminen ja ratkaisut valmiina niin mitään hyötyä ei saada samaan muottiin pakottamisesta. Palveluväylän perusajatuksen mukaan kansallisen palveluväylän läpi ei näy taustalla olevat yksityiskohdat. Hyvin ohjeistettu ja pitkälle valmisteltu ratkaisu kuitenkin lyhentäisi monen organisaation matkaa siihen kun päästään ensimmäisen kerran tekemisiin itse kansallisen palveluväylän kanssa. Valmiiksi mietitty kokonaisuus säästäisi monta veronmaksajien euroa, kun monella rintamalla ei yhtä aikaa tehtäisi teknologiavertailuja ja jauhettaisi läpi raskaahkoa julkista hankintamenettelyä.
En ole ollut tekemisissä minkään hankkeen vaiheen kanssa vaan seurannut julkista keskustelua ja tutustunut aiheeseen liittyviin julkisiin materiaaleihin. Kommentointi on avoin tässäkin blogissa.
Kiinnostuitko? Lue lisää www.solita.fi/integraatioratkaisut
