3.3.2015Blogi

Internet-äänestys ja Viron vaalit 2015. Totta vai tarua?

Mediassa ja erityisesti internetissä on viime vuosina käyty kiivasta keskustelua naapurimaamme Viron nettiäänestysmahdollisuudesta. Varsinaisesti uudesta asiasta ei ole kyse, sillä nettiäänestys otettiin käyttöön Virossa jo vuonna 2005. Sunnuntaina 1.3.2015 käydyt vaalit olivat jo kahdeksannet kansalliset vaalit, jossa äänestäminen oli mahdollista verkon kautta vaikka oman kodin sohvalta.

Nettiäänestäminen puhutti erityisesti viime vuonna ja jotkut jopa vaativat Viron nettiäänestämisen kieltämistä EU-vaaleissa.

Tämän vuoden parlamenttivaaleissa minulla oli etuoikeus seurata prosessia paikan päällä. Yllätyin erittäin positiivisesti tavasta, jolla eteläinen naapurimme hoitaa tätä asiaa. Ilmeisesti myös virolaiset äänestäjät ovat samaa mieltä, koska nettiäänestyksellä annettiin 2015 parlamenttivaaleissa 31 % kaikista äänistä. Vastaava luku 2011 vaaleissa oli 22 %.

Tässä muutamia väitteitä, joihin törmää vilkkaissa nettikeskusteluissa.

Nettiäänestäminen on ainoa tapa äänestää: Tarua

Nettiäänestäminen Virossa toimii ennakkoäänestyksen tavoin. Netissä pystyi äänestämään näissä vaaleissa seitsemän päivän ajan siten, että nettiäänestys suljettiin keskiviikkoiltana sunnuntain ollessa varsinainen vaalipäivä. Sunnuntaina kello 18.00 aloitettiin vaaliuurnassa olleiden äänten salauksen purku ja tulokset julkaistiin välittömästi vaalipaikkojen sulkeuduttua kello 20.00. Ennakkoäänestäminen oli mahdollista myös paperiversiona.

Nettiäänestys Virossa on suljettu järjestelmä: Tarua

Lähestulkoon kaikki lähdekoodi on kenen tahansa ladattavissa Githubin kautta. Ainoa osuus lähdekoodista, joka ei ole kaikkien saatavilla on äänestäjän asiakasohjelmisto. Tämäkin on teoriassa mahdollista tehdä itse, jos vain tiedot ja taidot riittävät.

Nettiäänestäminen on suunnattu nuorille henkilöille: Tarua

Moni suomalainen yllättyy perehtyessään tarkemmin Viron nettiäänestäjien ikäjakaumaan. Nuorten äänet eivät yllättäen painotu nettiäänistä erityisesti, vaan ikäryhmäjakaumassa 18-24-vuotiaat äänestäjät ovat selkeästi pienin osajoukko.

Nettiaanestys_blogi_030315

Sukupuolijakauma oli äänestäjillä hienoisesti kallellaan naisten suuntaan. 53 % netissä äänestäneistä oli naisia ja 47 % puolestaan miehiä.

Blackbox-vaaliuurna: Totta ja tarua

Yleisesti ottaen nettiäänestyksen tärkeimpänä periaatteena pidetään universaalia todennettavuutta äänestäjän äänilipukkeen rekisteröitymisestä sellaisena kuin se oli annettu ja äänilipukkeen huomioimista muuttumattomana lopullisessa laskennassa.

Viron järjestelmä ei täysin toteuta vielä tätä universaalin todennettavuuden periaatetta. Äänestäjällä on mahdollisuus tarkistaa oman äänensä rekisteröityminen vaaliuurnaan ja se, kenelle ääni rekisteröityi, mutta lopullisessa laskennassa tähän ei enää tarjota mahdollisuutta. Tasapainottelu vaalisalaisuuden ja avoimuuden välillä on hankala kysymys, johon parasta mahdollista ratkaisua vielä etsitään. Virossa asiaan suhtaudutaan hyvin vakavasti ja paraikaa yliopistoissa tehdään tutkimustyötä todennettavuuden parantamiseksi.

Nettiäänestäminen toimii vain tietokoneella: Totta

Jokaisen Viron vaaleissa nettiäänestävän täytyy asentaa koneelle verkosta ladattava vaalilautakunnan tarjoama asiakasohjelmisto. Tarkoituksena on vähentää ratkaisun kompleksisuutta tarjoamalla mahdollisuus äänestää vain tähän toimintoon tarkoitetun ohjelmiston kautta. Päätöksellä on pyritty takaamaan mahdollisimman hyvin toimiva ”kynä” vaalilipukkeen täyttämiseen. Näin vältetään esimerkiksi selainversioista tai Java-ympäristöistä mahdollisesti aiheutuvat ongelmat.

Varsinainen oman äänen tarkastusohjelmisto tarjoillaan applikaationa älypuhelimille, jota jaellaan esimerkiksi Applen App Storen kautta iPhone -puhelimille.

Mitään estettä ei verkkoapplikaation kirjoittamiselle ole. Githubista koodit vain alas ja kirjoittamaan…

Vielä loppuun

Oma kantani nettiäänestykseen on hyvin selvä. Äänestäminen on demokratian kulmakivi ja äänestämisen digitalisointi Suomessa olisi todellakin askel oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä nettiäänestämistä harkitaan kymmenissä maissa. Suomen tulisi olla etujoukoissa digitalisoimassa demokratiaa.