Näin Solita panostaa projektityön johtamiseen
Viimeistään viimeiset vuodet ovat tuoneet erittäin selvästi näkyväksi sen, miksi pelkästään työtehtävien suorittaminen ei riitä pitämään työyhteisöä tai tiimiä koossa. Miksi se ei riitä siihen, että työntekijät voisivat hyvin, kokisivat kehittyvänsä. Ei siihen, että tiimin tuottavuus kasvaisi ja voitaisiin sanoa, että onnistutaan kaikilla mittareilla.
Miksi tehtävien suorittaminen ei riitä? Siksi, että ihmiset eivät ole koneita. Ihmiset haluavat enemmän. Ihmiset haluavat ymmärtää miksi tehdään mitä tehdään, määrittää mitä ja miten. Ihmiset haluavat jakaa, miten kokevat sen mitä tehdään ja miksi. He haluavat ymmärtää tavoitteita. Omia ja toistensa kokemuksia. Kokea tunteita, kokea ylipäätään. He haluavat puhua siitä mitä tapahtuu, ja mitä tapahtui.
Inhimillinen työelämä rakentuu arkisena maanantaina kohtaamisissa
Solita on kulttuuriyhtiö. On aina ollut. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisyyden ymmärtäminen on aina ollut meille elinehto. Yrityskulttuurimme ytimessä on välittäminen. Se, että yksilön autonomia toteutuu ja kaikki saavat tarvitsemansa tuen – niin yhteisöltä kuin johtamiselta.
Solitalla työtä tehdään asiakastiimeissä, projekteissa, joissa keskiössä on tiimi, joka koostuu niin solitalaisista, asiakasyrityksen työntekijöistä kuin usein myös muiden toimijoiden tiimiläisistä. Jotta ihmissysteemi voi toimia tuloksekkaasti ja ihmisten hyvinvointia tukien, on välttämätöntä panostaa systeemin johtamiseen ja tukeen. Systeemi on muovautuva, joustava ja ajassa elävä – kuten ihminenkin.
Viimeisen vuoden aikana on Solitalla keskitytty johtamisen kehittämisessä erityisesti tähän alueeseen. Aloitimme hankkimalla lisää ymmärrystä siitä, miten johdamme ja tuemme ihmisiä päivittäisessä asiakastyössä. Keräsimme näkemystä haastattelemalla solitalaisia asiakastyön eri rooleissa: asiakkuusjohtajilta, projektipäälliköiltä ja konsulteilta.
Kerätyn tiedon perusteella kävi selväksi, että perusasioiden (riittävä perehdytys, tavoitteiden selkeys ja jatkuva dialogi, riittävän selkeät roolit ja vastuut, tuki arjessa jne.) ohella on olemassa yksi asia, joka tiimeissä koettiin erityisen tärkeäksi.
Ihmissysteemin näkymätön maailma
Niissä asiakastiimeissä, joissa ihmiset voivat erityisen hyvin, ei tehdä vain työsuoritteita mekaanisesti. Niissä tiimeissä on operatiivisen ajan ohella sosiaalista aikaa kahvitteluineen, mutta erityisesti niissä on kohtaamisia, joissa puhutaan siitä, mitä koemme ja tunnemme. Toimiva ihmissysteemi kaipaa toimiakseen dialogia siitä, mitä tapahtuu ja miten koemme sen. Dialogia siitä, mistä puhumme tässä tiimissä, mistä emme. Ja siitä, miksi näin on.
Lähdimme Solitalla testaamaan erilaisia tapoja luoda lisää paikkoja tälle reflektiiviselle dialogille. Toimme pilottiasiakasprojekteihin tilaa käydä tätä dialogia ja ymmärtää tämän dialogin merkitystä. Tarjosimme myös tukea projektipäälliköille siihen, miten ihmissysteemiä johdetaan, miten tiimille luodaan luottamusta puhua ”miten koemme” -maailmasta. Tulokset olivat erittäin hyviä.
Johtamisessa asia, jota meidän on siis erityisesti alettava ymmärtää ja alkaa johtaa paremmin, on ihmissysteemi, ja erityisesti sen näkymätön osa. Ei yksittäinen ihminen, vaan systeemi.
Näkyvä osa ihmissysteemiä on aikatauluja, menetelmiä ja sopimuksia. Se on rooleja, vastuita ja tuotoksia. Niistä toki pitää myös olla selvillä – se on ikään kuin baseline. Mutta inhimillinen työelämä toteutuu vain silloin, kun myös näkymätön saa olla näkyvää: kokemukset, tunteet, odotukset ja käsitykset.
Koska olemme ihmisiä, tuomme aina molemmat puolet mukanamme – halusimme sitä tai emme. Siksi meidän on myös puhuttava ja johdettava molempia osapuolia ja täytettävä ihmisyyden tarpeet.
