On ennustettu, että vuoteen 2025 mennessä internetiin yhdistettyjen laitteiden lukumäärä nousee nykyisestä noin 6 miljardista noin 100 miljardiin. Näihin laitteisiin liittyy jopa biljoona (miljoona miljoonaa, eli 1 000 000 000 000) erilaista sensoria, jotka keräävät dataa. Kymmenessä vuodessa internetpalveluita jatkuvasti hyödyntävien kuluttajien lukumäärä kasvaa nykyisestä noin 3 miljardista 8 miljardiin. Nämä uudet kuluttajat eivät tule verkkoon hitailla modeemiyhteyksillä, kuten me aikanaan, vaan nopeilla langattomilla yhteyksillä ja päätelaitteilla. Kaikki olemassa oleva tieto saavuttaa yhä suuremman osan ihmisistä yhä nopeammin.
Kuka kerää voittopotin?
Markkinat kasvavat voimakkaasti, se on selvää, mutta toinen asia on se, ketkä tästä kasvusta saavat eniten hyötyä ja menestystä. Tiedon eksponentiaalisen kasvun ja ”diginatiivien” määrän lisääntymisen myötä täysin uusia innovaatioita ja palveluja tullaan näkemään yhä enemmän, eikä yksikään toimiala tule välttymään merkittäviltä tai yllättäviltä disruptioilta. Disruptiomalli pohjaa Harvardin yliopiston taloustieteen professorin Clayton Christensenin näkemyksiin, jossa vakiintuneelle ja stabiilille alalle tulee uusi toimija, jota tyypillisesti kukaan ei aluksi ota vakavasti. Tämä toimija sitten hitaasti, tai yllättäen, rapauttaakin olemassa olevat rakenteet ja toimintamallit huomattavasti halvemmilla ja ketterämmillä ratkaisuilla. Menestyjät markkinoilla vaihtuvat yhä nopeammin, mistä esimerkkeinä mm. Nokia & Apple, Blockbuster & Netflix tai vaikkapa levykaupat & digitaaliset musiikkipalvelut kuten Spotify. Digitalisaatio ei vain kasvata nykyisiä markkinoita, vaan mahdollistaa myös täysin uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia, ja peli kentällä sen kuin kiihtyy!
Digitalisaatio ei vain kasvata nykyisiä markkinoita, vaan mahdollistaa myös täysin uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia, ja peli kentällä sen kuin kiihtyy!
Disruptiotilassa reaktiiviset toimenpiteet kilpailukyvyn säilyttämiseksi ovat usein jo liian myöhäisiä, sillä silloin kilpailijat menevät jo kaukana edellä. Olemassa olevan liiketoiminnan tehostaminenkaan ei ole enää ”se juttu”, koska disruptiossa ei ole kyse hetkellisestä kriisistä, vaan pysyvästä rakennemuutoksesta. Kehitysinvestointien pienentäminen tässä tilanteessa on ehkä se kaikista vaihtoehdoista huonoin. Menestyäkseen yrityksen on välttämätöntä suunnata katse eteenpäin ja investoida uusiutumiseen, sillä nopeasti muuttuvassa, kansainvälistyvässä ja jatkuvasti digitalisoituvassa taloudessa jatkuva uuden etsiminen, innovointi ja rohkea kokeilu ovat menestyksen ja markkinaosuuksien kannalta välttämättömyyksiä.
Johtamismallin muutostuulet
Menestyäkseen tarvitaan siis rohkeutta ja kykyä uusiutua. Viimeistään nyt kannattaa heittää romukoppaan kaikki autoritääriset, hierarkkiset ja/tai historiadataan perustuvat johtamismenetelmät. Digitalisaation myötä johtaminen on muuttunut, eivätkä vanhat opit enää toimi kuten ennen. On mahdotonta johtaa toimintaa norsunluutornista, kun päämäärä ja keinot ovat tuntemattomia. Johtajan ei odoteta enää vain käskevän, vaan innostavan ja sitouttavan alaisiaan. Nykyaikainen johtaja poistaa esteitä joukkueensa jäsenten tieltä ja auttaa kaikkia menestymään. Johdolta täytyy löytyä rohkeutta luopua kontrollista ja antaa sitä enemmän koko organisaatiolle.
Menestyvän organisaation tärkeimpiä tunnuspiirteitä ovat vahva kokeilukulttuuri, avoimuus sekä ymmärrys siitä, että innovaatiot syntyvät jalostamalla tietoa yrityksien ja erehdyksien kautta. Innovaatiot eivät valmistu johtajien kulmahuoneissa vaan yhdessä tekemällä sekä asiakkaita ja asiantuntijoita kuuntelemalla. Rohkeiden kokeilujen tuloksena saadaan luotua, jos ei disruptioon johtavia innovaatioita, niin lisää arvokasta tietoa parempien liiketoimintapäätöksien ja -palveluiden mahdollistamiseksi tulevaisuudessa. Tieto ja ymmärrys markkinoista ovat paljon arvokkaampia menestystekijöitä kuin esimerkiksi yrityksen sisäinen prosessikuri tai dokumentaation määrä. Aika ja energia täytyy fokusoida oikealla tavalla juuri niihin asioihin, jotka luovat eniten lisäarvoa asiakkaille.
Aika ja energia täytyy fokusoida oikealla tavalla juuri niihin asioihin, jotka luovat eniten lisäarvoa asiakkaille.
Miten kokeilevan toimintakulttuurin rakentaminen sitten voidaan jalkauttaa? Kaikki lähtee siitä, että kokeilevalle kehittämiselle on olemassa ylimmän johdon tuki. Tämän jälkeen tulee sopia pelisäännöt ja yrityksen toimintaan sopiva kokeilevan kehittämisen toimintamalli. Toimintamallin tulee perustua vaiheittaiseen etenemiseen ja asiakasnäkökulman hankkimiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kokeiluja. Toimiakseen organisaation toiminnalta edellytetään toiminnan läpinäkyvyyttä, valtuuttamista, erilaisten ihmisten ja ryhmien yhteistyötä sekä itseohjautuvuutta. Näillä on myös selvä positiivinen vaikutus työntekijöiden työtyytyväisyyteen, tuottavuuteen ja luovuuteen, jotka ovat yleensäkin innovoinnin mahdollistavia perusedellytyksiä.
Jarno työskentelee Solitalla Business Managerin roolissa liiketoimintajärjestelmien puolella. Hän on kiinnostunut erilaisista digitalisaation ilmentymistä ja mahdollisuuksista luoda innovatiivisia palveluita ja uutta liiketoimintaa. Jarno uskoo, että parhaisiin tuloksiin päästään avoimuuden, ketteryyden ja rohkeuden kautta.