19.04.2017 | Blogi

Dataohjautuva kulttuuri, vaihe 3: Priorisoi mahdollisuutesi

Miksi priorisoida analytiikan mahdollisuuksia ja miten se konkreettisesti tehdään? Lue tästä vinkit aloituspisteen valitsemiseksi ja hyödynnä hyväksi todettuja työkaluja matkallasi kohti dataohjautuvaa kulttuuria!

Tämä kirjoitus käsittelee kolmatta vaihetta dataohjautuvaan kulttuuriin pyrkivässä blogisarjassani. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistimme organisaationne analytiikan maturiteettitason. Toisessa vaiheessa löysimme organisaationne analytiikan mahdollisuudet. Tässä kolmannessa vaiheessa – joka on erittäin tärkeä analytiikan potentiaalisten hyötyjen realisoinnin kannalta – priorisoimme nämä edellisessä vaiheessa löydetyt mahdollisuudet. Toisin sanoen, nyt pystymme tunnistamaan eri mahdollisuuksien joukosta juuri ne asiat, joihin keskittymällä dataohjautuvuus tulee maksamaan itsensä takaisin jo parin kuukauden jälkeen.

Priorisoinnin tehtävä on laittaa erilaiset kehitysideat ja -toiveet toteutusjärjestykseen

On selvää, että haluamme priorisointijonon kärkeen niin kutsutut “Low Hanging Fruits”-ratkaisut, eli mahdollisimman yksinkertaiset ja paljon liiketoiminta-arvoa tuottavat toteutukset. Onkin siis perusteltava, miksi tietyt mahdollisuudet kannattaa sijoitettaa priorisointijonon kärkeen.

Matkalla dataohjautuvaksi kulttuuriksi olemme julistaneet sodan “musta tuntuu siltä”-kulttuurille, joten emme voi langeta jo suunnitteluvaiheessa perinteiseen “kuka huutaa koviten”-metodiin.

Sen sijaan tavoitteena on tuottaa selkeä vastaus kysymykseen: ”Mitä hyötyä kukin mahdollisuus tuottaa ja kuinka vaikea se on toteuttaa?”

Perustelun tekemiseen sovellamme Motorolalta lähtöisin olevaa Six Sigman priorisointimatriisia ja visualioimme lopputulokset “Prioritization Square”-työkalulla.

Six Sigma-priorisointimatriisi – työläs, mutta tekemisen arvoinen

Priorisointimatriisi on yksi osa laajaa Six Sigman laatujohtamisen työkalupakkia. Six Sigman priorisointimatriisi on metodina melko raskas toteuttaa, mutta sen vahvuuksiin kuuluu päätöksentekoprosessin dokumentoiva rakenne ja ison pulman pilkkominen ihmiselle intuitiivisiin “kumman kanssa olisit?”-kysymyksiin. Valmiin priorisointimatriisin pariin voi palata myöhemmin uudella priorisointikierroksella ja sitä voi myöhemmin päivittää esimerkiksi arviointikriteerien vaihtuessa.

Six Sigman priorisointi koostuu kuudesta eri vaiheesta. Siinä määritellään tavoite ja onnistumisen mittarit, joita vasten analytiikan mahdollisuuksia verrataan. Lopputuloksena saadaan koostettua yksinkertainen liiketoimintahyöty/työmäärä-suhde.

6 vaihetta yksinkertaiseen lopputulokseen

Six Sigma –työkalupakin hyödyntäminen tapahtuu kuudessa eri vaiheessa, joita selvennän nyt lyhyesti alla. Mikäli kaipaat konkreettisia esimerkkejä eri vaiheista, katso tämä esimerkkisuoritus. Alla vaiheet kuitenkin yksinkertaistetusti.

Vaihe 1. Yhteisen tavoitteen määrittäminen

Määrittäkää priorisointiin osallistuvien henkilöiden kanssa analytiikalle yhteinen tavoite, johon kaikki voivat sitoutua. Konkretisoimalla tavoitteet, vältetätte väärinymmärryksiä ja seuraavan vaiheen kriteerien listaus on helpompaa.

Vaihe 2. Vertailukriteerien määrittäminen

Listatkaa tavoitteen perusteella kriteerit, joiden perusteella eri toteutusideoita verrataan. Tässä vaiheessa on hyvä muistaa listata riskit yhdeksi vertailukriteeriksi.

Vaihe 3. Kriteerien vertailu

Kaikki kriteerit eivät ole samanarvoisia, joten antakaa kriteereille suhteelliset painoarvot prosentteina.

Vaihe 4. Tulevaisuuden mahdollisuuksien listaus

Tämän vaiheen olemme jo toteuttaneet blogisarjamme edellisessä vaiheessa. Kaivakaa esiin aiemmin ideoimanne analytiikan mahdollisuudet ja katsokaa niitä juuri listaamienne prioriteettien valossa.

Muokatkaa tarvittaessa ideoitanne niin, että pystytte arvioimaan niitä laatimianne kriteerien näkökulmasta. Tehkää niistä konkreettisia ja pilkkokaa ideat tarvittaessa useampaan osaan. Seuraavan vaiheen toteuttaminen on sitä helpompaa, mitä yksiselitteisemmäksi olette ideanne puristaneet.

Vaihe 5. Mahdollisuuksien arviointi

Arvioikaa mahdollisuudet kriteereitä vasten joko Six Sigman vastinparimatriisin avulla tai nopeaan kokeiluun sopivalla suhteellisella prosenttiarvioinnilla.

Vaihe 6. Yhteenveto

Arvioikaa työmäärät ja piirtäkää kuvaaja, jonka x-akselina on työmäärä ja y-akselina on mahdollisuuden potentiaali pisteytettynä kriteereitä vasten. Priorisoikaa eniten liiketoimintatuloksia tuovat mahdollisuudet ensin kevyimmästä työmäärästä. Lopputuloksena tulette saamaan yksinkertaisen matriisin, joka kertoo teille selkeästi, mitkä löytämänne analytiikan hyödyntämisen mahdollisuudet ovat potentiaalisimpia toteuttaa suhteessa työmäärään.

Kuva. Mahdollisuuksien potentiaali suhteessa työmäärään. Vasemmassa alalaidassa työläimmät ja vähiten tuottavat mahdollisuudet.

Seuraavassa vaiheessa kerron, kuinka hankitte mahdollisuuksien konkreettiseen toteuttamiseen tarvittavan osaamisen. Mikäli haluat päästä nopeasti liikkeelle, otathan rohkeasti yhteyttä, niin autamme teidät alkuun.

Kiinnostuitko? Lue ajankohtaisista blogeistamme ja palveluistamme verkkosivultamme. Kurkkaa lisäksi avoimet työpaikkamme, sillä haemme uusia työkavereita joukkoomme jatkuvasti. Oletkohan sinä seuraava solitalainen?

Olli Lindroos työskentelee Solitalla Agile Data-tiimissä. Hän on intohimoinen oppija ja datakulttuurin puolestapuhuja, jota innostaa teknologia kaikissa muodoissaan niin käyttökokemuksena, teknisinä toteutuksena ja liikejohdon strategiamahdollisuutena. Olli kuvailee itseään myös isäksi, nörtiksi ja ruoka- ja juomahifistelijäksi. Vapaa-ajallaan Olli koeponnistaa kaikkea uusimpia trendejä kuluttajan roolissa ja tarvittaessa rakentaa tarvitsemansa IoT-mittauslaitteiston itse. Seuraa Ollia Twitteristä @ollilind-käyttäjätunnuksella.