Dataohjautuvuudesta puhutaan paljon, mutta sen jalkauttaminen yrityksen tai organisaation kulttuuriin ei ole niin helppoa. Väitän, että parhaat tulokset dataohjautuvan kulttuurin luomiseksi (data-driven culture) saavutetaan lähtemällä nopeasti liikkeelle. Kun valitset oikean aloituskohteen, osaajat ja asiakkaat, sinun on helppo jatkossa tarkastella saavutettujen tuloksien toimivuutta omassa organisaatiossasi.
Aloitan tästä kirjoituksesta sarjan bloggauksia, joiden tarkoituksena on antaa konkreettisia vinkkejä ja neuvoja kuinka onnistut dataohjautuvan organisaation luomisessa. Tulen antamaan käytännön esimerkkejä miten organisaatiosta voidaan tehdä dataohjautuva ja kerron havaintojani tosielämässä muodostuneista muutoksen kipupisteistä.
Mistä dataohjautuvuudessa on kysymys?
Perinteisessä maailmassa organisaatioiden hallituksissa istuu alansa kokeneimmat ja ahkerimmat työntekijät. He johtavat liiketoimintaa ja hallussa olevia resursseja kokemuksellaan kohti parhaita mahdollisia tuloksia.
Mutta mitä kokemukseen perustuva johtaminen sitten pohjimmiltaan on? Se on itse koettuihin ja kuultuihin tapahtumiin perustuvaa toimintaa, eli yksilön elämän varrella kertyneeseen tietämykseen perustuvaa toimintaa. Sekoittamalla kertyneeseen tietämykseen sopivasti tunnetta ja tilannetajua syntyvät nykyiset organisaatioiden päätökset.
Entä mitä tietämys sitten taas on? Se riippuu millä tasolla sitä tarkastellaan. On olemassa dataa, informaatiota, tietoa ja tietämystä, eli tiedon tasot voidaan jakaa seuraavaan neljään alla olevaan tasoon:
1. Data on perusyksikkö. Esimerkiksi numero ilman merkitystä ”5”
2. Informaatio on dataa, johon on liitetty merkitys. Esimerkiksi ”5 astetta lämmintä”.
3. Tieto on tulkittua informaatiota, joka on totta. Esimerkiksi: ”Ulkona on 5 astetta lämmintä”
4. Tietämys on tietoa, jolla on merkitys sitä ympäröivässä kokonaisuudessa. Esimerkiksi: ”Ihminen palelee ilman vaatteita ulkona olevassa 5 asteen lämpötilassa, koska ihmisen kehon lämpötila on n. 37 astetta. Puen siis päälle, kun menen ulos”
Data on siis tietämyksen jalostamatonta raaka-ainetta. Keräämällä, käsittelemällä ja tutkimalla dataa on mahdollista saavuttaa tietämystä, jonka avulla organisaatio voi toimia aiempaa tehokkaammin.
Dataohjautuva kulttuuri onkin pohjimmiltaan samaa perinteisen maailman faktoihin perustuvaa toimintaa. Se eroaa perinteisestä tiedolla johtamisesta korostamalla itse datan merkitystä ja ajantasaisuutta tiedon muodostamisessa.
Dataohjautuvaan kulttuuriin kuuluu, että organisaation jäsenet osaavat kyseenalaistaa olemassa olevia käytäntöjä ja vaatia perusteluita tehdyille toimille.
Dataohjautuvassa organisaatiossa mutu-tuntumalle ei ole sijaa vaan päätösten pitää perustua nykyaikaiseen tietämykseen.
Miksi dataohjautuvuus on tärkeää juuri nyt?
Dataohjautuvuuden merkityksen nousulle Forbes listaa kaksi yksinkertaista syytä.
- Saatavilla olevan datan määrä on kasvanut valtavasti
- Datan käsittelytavat ja -teknologiat ovat kehittyneet merkittävästi
Viime vuosien teknologinen kehitys on mahdollistanut valtavien datamassojen käsittelyn lähes reaaliaikaisesti (lue Tuomaksen ’miksi tehdä reaaliaikaista analytiikkaa’-blogikirjoitus) ja yhä useammat yritykset ovat alkaneet ymmärtää datan tuoman kilpailukyvyllisen arvon.
Esimerkillisenä datan tarjoana Suomessa on kunnostautunut julkinen sektori. Jo nyt esimerkiksi Liikenne- ja viestintäministeriö ja Valtiovarainministeriö ovat avanneet dataansa koko maailmalle käytettäväksi kilpailukyvyn parantamiseksi ja uusien innovaatioiden synnyttämiseksi nostamalla datan käyttöastetta. Tarjolla on siis ilmaista tietämyksen raaka-ainetta usean eri toimijan palvelussa.
Ne jotka pystyvät yhdistelemään sopivasti yrityksen sisäisten järjestelmien dataa ja rikastamalla sitä ulkoisten tietolähteiden avulla, saavuttavat uusia näkökulmia liiketoimintaympäristöstään hyvin nopealla tahdilla.
Johtajan tulisikin kysyä itseltään seuraavat kysymykset: onko orgnaisaatiollani varaa olla katsomatta ympärilleen? Miten organisaationi voisi hyötyä olemassaolevista (ilmaisista) ulkoisista tietolähteistä?
Mikäli haluat tietää lisää datakulttuurin merkityksestä ja sen aliarvioinnin riskeistä, lue Topin ’datakulttuurin merkitys aliarvioidaan tai se ymmärretään väärin’-bloggaus.
Mistä kannattaa aloittaa?
Koska lähtötilanteita on yhtä paljon, kuin organisaatioita, jokaisen tie dataohjautuvaan kulttuuriin on erilainen. Totuus on, että vaikka kulttuurimuutos tapahtuu kovalla työllä ja ketterällä kokeilemisella, on olemassa jo hyväksi havaittuja toimintatapoja, joilla organisaatiot ovat onnistuneet muutosprosessissaan.
Onnistuneista esimerkeistä on tunnistettavissa samoja piirteitä, ja niistä voidaankin tunnistaa eri vaiheita, jotka näyttävät toistuvan aina uudelleen ja uudelleen. Dataohjautuvaan organisaatiokulttuuriin pääseminen vaatii, että tunnistat ainakin nämä kuusi vaihetta:
- Tunnista analytiikan maturiteettitasosi
- Löydä ja tunnista tulevaisuuden mahdollisuudet
- Priorisoi parannuskohteet
- Hanki tarvittava osaaminen
- Lähde nopeasti liikkeelle
- Jaa ja aloita alusta
Seuraavat blogikirjoitukseni tulevat käsittelemään näitä kuutta askelta yksityiskohtaisemmin. Aloita jo hahmottelemaan kutakin kohtaa ylätasolla ja ota yhteyttä, mikäli haluat päästä nopeasti liikkeelle.
Olli Lindroos työskentelee Solitalla Agile Data-tiimissä. Hän on intohimoinen oppija ja datakulttuurin puolestapuhuja, jota innostaa teknologia kaikissa muodoissaan niin käyttökokemuksena, teknisinä toteutuksena ja liikejohdon strategiamahdollisuutena. Olli kuvailee itseään myös isäksi, nörtiksi ja ruoka- ja juomahifistelijäksi. Vapaa-ajallaan Olli koeponnistaa kaikkea uusimpia trendejä kuluttajan roolissa ja tarvittaessa rakentaa tarvitsemansa IoT-mittauslaitteiston itse. Seuraa Ollia Twitteristä @ollilind-käyttäjätunnuksella.
