On hienoa elää aikaa, jolloin sivistyvä ihmiskunta löytää merkittäviä uusia tuottavuuden ja hyvinvoinnin lähteitä. Erilaiset globaalit ja nopeat tietoverkot ja hurjasti kasvava laskentateho parantavat elämäämme lähes kaikkialla. Emme oikeastaan kiinnitä näihin enää huomiota, kuten emme kiinnitä huomiota polttomoottoreihin tai sähköönkään. Eikä meidän pidäkään.
Kehitys vie meitä eteenpäin, mutta aina jää katveita, joissa voimme vielä parantaa. Eniten parannettavaa on siinä, miten tulkita ja ymmärtää maailmaa joka on muuttunut, ja joka jatkossa muuttuu sellaisella tahdilla ettemme pysty hallitsemaan sitä enää vanhentunein keinoin ja työkaluin. Meidän pitää päästä pois reaktiivisesta ihmettelystä älykkääseen skenaariomallinnukseen. Tällöin yllätykset muuttuvat datasta ennustetuiksi käänteiksi.
‘Iso’ data ei koskaan mene hukkaan
Datan ylenkatsomiseen on useimmiten syynä se, että sen hyödyt aliarvioidaan. Ylin johto ei usko miten kriittistä se on liiketoiminnan kilpailukyvyn kannalta.
Kaikista populäärein esimerkki datakulttuurin – ja sen nykyaikaisuuden – kriittisyydestä on Yhdysvaltain poliittisen elämän ytimessä oleva mielipidetutkimus (polling). Olemme kaikki varmasti hämmästelleet viimeisen 10 vuoden aikana mielipidetutkimusten ja vaalien lopputulosten välisiä isoja eroja, ja sitä miten mielipidetutkimuksista saadaan niin kirjavia tuloksia.
Tämä Wiredin mainio juttu kertoo syyn. Maailma on muuttunut niin ratkaisevalla tavalla, että sen ymmärtäminen ei onnistu enää edes välttävästi, vaikka asialla olisivat maailman johtavat tahot mutta vanhentunein menetelmin. Vanhassa maailmassa syntynyt osaaminen voi vanhentua salamannopeasti.
Wiredin jutussa mainittu polling-bisneksen markkinajohtaja Gallup ei enää halunnut osallistua USA:n presidenttivaalimielipidetutkimuksiin, koska he pelkäsivät koituvaa brändihaittaa, jos (tai kun) heidän ennusteensa epäonnistuisivat. Pysähdytäänpä asian äärelle. Gallup ei enää halua tehdä ydinbisnestään päämarkkina-alueellaan, koska se tietää, että oma ammattitaito ei enää riitä tuottamaan luotettavaa lopputulosta. Kuulostaako uskomattomalta? Jos kuulostaa, niin uskallamme varmasti antaa kunnioitusta uuden ajan data-ajattelulle ja -osaamiselle, jota työnantajani Solitakin edustaa.
On turha odottaa, että ihminen pystyisi käyttämään dataa sillä tasolla, millä oppiva tekoäly sitä tekee. Talouselämä raportoi esimerkistä, jossa tekoälyn avulla tunnistettiin vakava sairaus ja pelastettiin ihmishenki. Datan keruu oli vain pohja, ja tiedon jalostaminen ymmärrykseksi palkinto, jota ei olisi saavutettu ilman tekoälyä.
Muutoksen tuulet puhaltavat monesta suunnasta
Datan kerääminen, mallintaminen, varastointi, jalostaminen ja ymmärryksen tuottaminen (insighting) ovat kaikki muuttuneet. Kokonaisuuteen liittyy vielä oppiva tekoäly ja modernit pilvipalvelut. Sen lisäksi joidenkin yritys- ja hallintokulttuurien suhde dataan on ongelmallinen. Ongelmia syntyy pääosin kahdesta virheellisestä uskomuksesta:
1) “ei meidän bisneksessä ole kiinnostavaa dataa”, ja 2) “me ollaan kerätty dataa jo vuosikymmeniä, me osaamme jo tämän”.
Solitan kokemuksellani kumpikin näistä väitteistä on vähintäänkin kyseenalainen. Ensimmäiseen väitteeseen vastaisin, että kaikissa bisneksissä, tilanteissa, prosesseissa ja toiminnoissa syntyy dataa, jonka täyttä potentiaalia, toimivuutta, optimaalisuutta ja dynamiikkaa muuhun ekosysteemin ei ole selvitetty. Usein on myös niin, että näissä tilanteissa ei ole tutkittu tai mallinnettu asiakkaiden elämää, jonka kautta olisi mahdollista selvittää heidän todelliset tarpeensa. Toiseen väitteeseen puolestani vastaisin, että mitä pidempään on tehty jotain, sitä todennäköisempää on että datakulttuuri on kokonaisvaltaisesti huteralla maaperällä. Aivan kuten yllä mainitussa Wired-lehden esimerkissä – maailman muuttuminen koskee kaikkea liike- ja inhimillistä toimintaa.
Dataan kannattaa suhtautua vakavasti
Rohkaisen kaikkia meitä suhtautumaan dataan vakavasti. Sitä ei ole syytä aliarvioida ja ilman sitä ihmiskunta ei tule saavuttamaan seuraavaa askelta terveydessä, onnellisuudessa, turvallisuudessa ja resurssitehokkuudessa. Maapallolla ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta.
Mitä enemmän on dataa, sitä paremmin sitä voidaan hyödyntää. Mitä paremmin sitä hyödynnetään, sitä nopeammin ja tehokkaammin se parantaa elämäämme. Ja kyllä, sitä paremmin se myös parantaa yritysten kilpailukykyä ja tuloksentekoa.
Joten, kun mietit yrityksesi tai organisaatiosi datakulttuuria, voit olla varma, että joku siitä hyötyy. Jos hyötyjä ei tule heti seuraavalla kvartaalilla tuloslaskelmassasi, niin aivan varmasti pitkällä juoksulla kaikki hyötyvät siitä ekosysteemissäsi.
Ketju kuitenkin katkeaa, jos heikoin lenkki ylenkatsoo datan potentiaalia. Datasta jalostettavan ymmärryksen luotettavuus kärsii samalla tavalla kuin rokotteiden teho kärsii, mitä vähemmän ihmiset rokottautuvat. Meitä kaikkia tarvitaan yhteiseen hyvään. Dataa pitää ja kannattaa jakaa. Näin hyöty matkustaa paremmin läpi yhteiskunnan eri tasojen.
Data on siitä kiitollinen potentiaalinen lähde, että aloittaminen on helppoa, kustannukset ovat maltillisia ja isoja asioita voidaan tehdä nykyisten rakenteiden päälle, lomassa ja ohella. Datakulttuurin suhteen arvon lukijalla ei ole jäljellä kuin tekosyitä ja ylpeys, jos koet että datakulttuurin syvällinen jalkautuminen ei ole työpaikallasi ajankohtaista.
Edistyneimmät firmat ovat jo niin kaukana edellä, että välillä hirvittää. Kilpailukykykuilu kasvaa koko ajan. Mikä on oma aikataulusi datan potentiaalin valjastamiseen?
Kiinnostuitko? Tustustu palveluihimme verkkosvuillamme sekä lue lisää ajatuksiamme ajankohtaisista blogikirjoituksistamme.
