Vuodenvaihteessa CSC otti käyttöön nopeassa aikataulussa ja pienellä budjetilla opiskelijapalautejärjestelmän, joka perustuu Opetushallituksen käyttämään Aipal-palautejärjestelmään. CSC:n tiedote asiasta on herättänyt jonkin verran keskustelua ja kysymyksiä, mutta vaikuttaa siltä, että monille on epäselvää mitä avoin lähdekoodi käytännössä tarkoittaa. Lue tästä, miksi avoin lähdekoodi on asiakkaan ja veronmaksajien etu.
Avoin, julkinen, ilmainen vai vapaa?
Avoin lähdekoodi tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että lähdekoodi on julkaistu ja muiden tahojen käytettävissä omiin tarkoituksiinsa. Se ei tarkoita, että tekijänoikeuksista on luovuttu kokonaan, vaan lähdekoodin yhteydessä kerrotaan millaisilla lisenssiehdoilla sitä saa käyttää. Käyttö voi olla esimerkiksi ilmaista julkishallinnossa ja epäkaupallisessa käytössä, muttei maksullista liiketoimintaa ja voittoa tavoitteleville käyttäjille.
Lisenssiehdot voi itsekin määritellä, mutta julkishallinnossa on luontevaa käyttää EU:n julkishallinnolle suunnittelemaa EUPL-lisenssiä. EUPL on niin sanottu copyleft-lisenssi, mikä tiivistettynä tarkoittaa, että lähdekoodia saa vapaasti käyttää myös kaupallisissa tarkoituksissa, mutta jatkojalostettu versio pitää julkaista omille loppukäyttäjille samanlaisella lisenssillä. Esimerkiksi yrityksen sisäinen käyttö ei siten pakota julkaisemaan omia muutoksia kilpailijoille.
Yhteiset rahat, yhteinen omistus
Kun yhteisillä verorahoilla hankitaan jotain, sen pitäisi lähtökohtaisesti olla kaikkien käytettävissä. Rakennuksia, lyijykyniä tai muita fyysisiä hyödykkeitä ei voida monistaa kaikille, mutta lähdekoodia voidaan, eikä lähdekoodin jakamisesta aiheudu mitään kustannuksia. Ydinvoimalan ohjausjärjestelmän tyyppiset sovellukset eivät voi olla avoimesti pengottavissa, mutta vain pieni osa julkisen sektorin IT-järjestelmistä on tällaisia kriittisiä järjestelmiä.
Kun yhteisillä verorahoilla hankitaan jotain, sen pitäisi lähtökohtaisesti olla kaikkien käytettävissä.
Sovelluksen käyttämä tietosisältö on jossain tilanteissa jopa arvokkaampi kuin varsinainen tekninen toteutus ja sen osalta edetään johdonmukaisesti avoimen datan suuntaan, tietosuoja ja muut rajoitukset huomioiden. Nyt pitäisi edetä myös teknisten toteutuksien osalta rohkeasti ja avata nekin kaikille tutkittavaksi ja hyödynnettäväksi samalla tavalla. Lähdekoodin avaaminen järjestyy nappia painamalla.
Moni asiakkaamme on jo painanut isoa punaista nappia. Tässä muutamia esimerkkejä tekemistämme julkishallinnon IT-järjestelmistä:
Opetushallitukselle tehty palautejärjestelmä Aipal
Oikeusministeriön Kansalaisaloite.fi
Liikenneviraston joukkoliikenteen tietojärjestelmä
Ympäristöministeriölle tehty rakennuslupien sähköinen käsittely
Läpinäkyvyys, toimittajaloukut ja laatu
Lähdekoodin avaaminen tekee läpinäkyväksi sen mitä yhteisillä rahoilla on ostettu. Kun koodi on kenen tahansa tutkittavissa, kansalaisilla on mahdollisuus arvioida, onko lopputulos ollut halpa vai sikamaisen kallis. Järjestelmien budjettiin kuuluu paljon muutakin työtä kuin tekninen toteutus, joten näin ei voida tehdä kuin karkeita arvioita, mikä pitää tietenkin huomioida. Tämä on merkittävä periaatteellinen asia: isot rakennushankkeet ovat kaikkien nähtävillä, mutta IT-järjestelmät ovat piilossa.
Väitän, että julkinen toteutus estää tehokkaasti toimittajaloukkujen syntymistä ja parantaa laatua. Harva ihminen tai yritys haluaa julkaista omissa nimissään koko maailmalle Ö-luokan laatutasolla tehtyä järjestelmää, josta on laskutettu A-luokan hinta. Avoimuus ei sinänsä estä toimittajaloukkujen rakentamista, mutta se tekee niistä julkisia ja asiaan voidaan reagoida ennen kuin on myöhäistä.
Yritysten liikesalaisuudet ja kilpailuetu
Avointa lähdekoodia vastaan on argumentoitu viime vuonna mm. kotimaisten IT-yritysten kilpailuetujen vaarantamisella. Lähtökohtaisesti julkishallinto hankkii räätälöityjä järjestelmiä, koska julkishallinnossa on ainutlaatuisia tarpeita. Samaa tarvetta ei löydy välttämättä naapurimaasta, koska siellä on erilainen lainsäädäntö. Millään yrityksellä ei voi olla valmista tuotetta juuri siihen tarpeeseen, jota ei ole kuin yhdellä taholla maailmassa. Avoimuutta on vastustettu puhumalla kansainvälisistä menestystuotteista, joiden alkupanos on saatu julkishallinnosta ja menestys olisi jäänyt saavuttamatta jos lähdekoodin olisi voinut kopioida naapurimaan viekas IT-yrittäjä. Mutta montako julkishallinnon räätälöidystä projektista alkanutta kansainvälistä IT-tuotteiden menestystarinaa Suomesta on edellisten vuosikymmenten aikana tullut? Tietääkseni ei yhtään.
Lähtökohtaisesti julkishallinto hankkii räätälöityjä järjestelmiä, koska julkishallinnossa on ainutlaatuisia tarpeita.
Suosittelen lämpimästi ennakkoluulotonta suhtautumista avoimeen lähdekoodiin sekä tutustumaan siihen, miten se voi tehostaa räätälöityjen järjestelmien tekemistä. Järjestelmähankintoja tehdessä kannattaa huolellisesti kartoittaa tuotteiden lisäksi onko jollain julkishallinnon toimijalla jo olemassa toimiva järjestelmä, joka muistuttaa sitä mitä ollaan hankkimassa. Kelpo vaihtoehto ratkaisun pohjaksi voi löytyä myös kotimaan ulkopuolelta.
