18.06.2015Blogi

Avoimuus ja julkishallinto – työ jatkuu

Avoin lähdekoodi ja avoimet rajapinnat ovat termeinä pyörineet muutaman vuoden julkisen hallinnon ICT-kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa. Sipilän hallitusohjelman kokeileva kulttuuri, Timo Vallin ajamat rakenteelliset uudistukset julkisen sektorin ICT-hankintojen kehittämiseen ja spekulaatiot uuden hankintalain sisällöstä pohjautuvat vahvasti näihin kahteen termiin. Mitä ne oikeastaan tarkoittavat? Jos tarjouspyyntöön kirjoitetaan nämä termit vaatimuksiksi, onko hankinta suoraan JulkICT -strategian mukaista toimintaa? 

Avoimet rajapinnat

Suljetut rajapinnat olivat synkkä ajanjakso ICT-kehittämisen historiassa. Niiden avulla saatiin luotua uskomattomia toimittajaloukkuja, joista kärsitään vielä tänä päivänä.

Ikävä kyllä ”avoin” rajapinta -termi ei vieläkään ole sellaisessa asemassa, jossa sen tulisi olla. Mielestäni avoimen rajapinnan määritelmä ei tulisi olla pelkästään avoimiin rajapintateknologioihin perustuva ratkaisu, vaan kokonaispaketti. Tämä kokonaispaketti sisältää avoimen teknologian lisäksi tietomallin ja dokumentaation, jonka avulla rajapinta on helposti otettavissa käyttöön, joko organisaation sisällä tai vaikka julkistettavana avoimeksi rajapinnaksi kaikkien käyttöön. Hyvä määritelmä avoimelle rajapinnalle löytyy verkosta http://avoinrajapinta.fi/.

Avoimet rajapinnat eivät pelkästään helpota järjestelmien integroimista keskenään, vaan ne luovat myös kokonaan uudenlaisia palveluita sekä innovaatiota.

Tässä pari esimerkkiä Solitan toteuttamista palveluista, joissa rajapinnat tietosisällön osalta ovat avoimesti käytettävissä:

Avoin lähdekoodi

Avoin lähdekoodi mielletään usein valmiille tuoteratkaisuille vastakkaiseksi, räätälöidyksi ja kalliiksi vaihtoehdoksi. Vaikka lähes kaikki julkishallinnolle ”räätälinä” tuotettu lähdekoodi on nykyään IPR-ehdoissa määritelty asiakkaalle avoimeksi, ollaan vielä todella kaukana oikeasti avoimesta lähdekoodista.

Mikäli lähdekoodi on saatavissa vain maksua vastaan epämääräisenä pakettina toimittajan versionhallintaohjelmistosta, ei avoimen lähdekoodin ajatus toteudu.

Mitäs jos siitä tehtäisiin suoraan julkista? Avoin versionhallinta Github on loistava esimerkki tavasta, jolla lähdekoodi voidaan julkaista helposti ja samalla nostaa läpinäkyvyys aivan uudelle tasolle. Miksi verorahoilla tuotettua koodia ei jaettaisi vapaasti?  Githubissa on julkaistu jo useita julkishallinnon toteutuksia. Ja kyllä – se on mahdollista noudattaen VAHTI-ohjeistusta.

Alla muutamia Solitan toteuttamia palveluita, jotka ovat hyviä esimerkkejä oikeasti avoimen lähdekoodin järjestelmistä:

  • Liikennevirasto, JUKU (Joukkoliikenteen rahoitus-, kustannus- ja suoritetietojen keräys- ja seurantajärjestelmä)
  • Oikeusministeriö, Kansalaisaloite.fi
  • Opetushallitus, Aitu (Tutkintotoimikuntarekisteri)
  • Opetushallitus, Näyttötutkintohaku.fi
  • Opetushallitus, Aipal (Aikuiskoulutuksen palautejärjestelmä)
  • Opetushallitus, Osaan.fi

Yhteentoimivuus ja kokeileva kulttuuri

Jos Suomessa halutaan oikeasti edistää järjestelmien yhteentoimivuutta ja erityisesti kokeilevaa kulttuuria, ovat avoimet rajapinnat ja avoin lähdekoodi avaintekijöiden asemassa. Valtiovarainministeriön ja Valtorin palvelu https://www.avoindata.fi on hyvä lähtö, mutta erityisesti kokeilevan kulttuurin kannalta lähdekoodien julkaisu esimerkiksi Githubissa, tulisi olla de facto -standardi tulevaisuudessa julkisen sektorin ICT- hankinnoissa.