Sosiaali- ja terveyspalvelut digitalisoituvat vauhdilla. Älykkäät palvelut eivät kuitenkaan synny vain teknisinä innovaatioina, vaan tarvitaan paljon työtä myös ihmisten käyttäytymisen muuttamisessa. Miten kehitetään tulevaisuuden menestyksellisiä palveluita?
1. Palveluiden kehittämisessä ihmislähtöisyys on valttia – koneet hoitakoot rutiineja
Tervetuloa ohjelmistorobotiikan ja palvelumuotoilun liitto! Ohjelmistorobotiikka ei poista kaikkia ongelmia liittyen esimerkiksi toimimattomiin tietojärjestelmiin, mutta se voi olla merkittävässä roolissa ihmisten käyttäytymisen muutoksen käynnistämisessä.
Käytössä olevien laajojen järjestelmien uudistaminen kerralla on usein vaikeaa, jopa mahdotonta. Uudistaminen joudutaan tekemään harkitusti ja pienin askelin. Työntekijät kokevat suuret IT-hankkeet tuskallisena ja jopa uhkana oman työnsä kannalta toimintatapojen muuttuessa samassa rytäkässä liian suurin askelin.
Ohjelmistorobotiikka mahdollistaa toimintapojen kehittämistä nykyjärjestelmien yhä ollessa käytössä.
Se voi hoitaa ammattilaisten rutiineja ja vapauttaa työntekijän aikaa empaattisempiin tehtäviiiin. Näin toimintatavat alkavat muuttumaan ja liiketoiminnan kannalta tärkeitä prosesseja voidaan kehittää sekä lopulta toteuttaa varsinainen IT-hanke uudistuneen tehokkaan prosessin ympärille.
2. Toimittajaloukoista historiaa – avoimet ratkaisut sekä yhteinen tavoite
Koodin omistaminen on ollut terveystoimialalla alan käytäntö ja käytännössä kaikki järjestelmät ovat olleet suljettuja ja yhden toimittajan omistamia. Toimittajan valta tuotteiden kehittämisessä on ollut suhteettoman suuri varsinkin Suomessa, jossa muutamalla toimijalla on käytännössä monopoliasema. Asiakkaat ovat olleet toimittajaloukossa ja joutuvat maksamaan moneen kertaan samasta ratkaisusta. Julkinen sektori on pirstaloitunut ja ei ole pystynyt hyödyntämään volyymietuja riittävästi vaan jokainen on neuvotellut toimittajien kanssa yksittäisenä toimijana.
Uusi kansallinen arkkitehtuuri ja leveämpien hartioiden tavoittelu (maakuntauudistus) on muuttamassa kaiken. Kansallinen arkkitehtuuri painottaa avoimia ratkaisuja ja laajempaa toimittajaekosysteemiä, joka mahdollistaa uusien toimittajien markkinoilletulon. Maakunnat ovat vahvempia neuvottelukumppaneita kuin yksittäiset kunnat, minkä luulisi tuovan valtavat säästöt julkiselle sektorille.
3. Olemme päätöksenteon kohteena – avoimet ja läpinäkyvät algoritmit ovat tulevaisuutta
Meistä kaikista on kerätty tietoa jo vuosikymmeniä, väestötasolla jo vuosisadan verran. Nyt tietoa ei enää pelkästään kerätä talteen, vaan käytetään yhä enenevässä määrin meitä koskevassa päätöksenteossa.
Tiedon hyödyntäminen on erinomainen asia, mutta pidämme erittäin tärkeänä, että päätöksenteon kohteena oleva yksilö tietää, millä perusteilla häntä koskevat päätökset on tehty.
Tämä edellyttää avoimia ja läpinäkyviä algoritmeja, joita kehitetään jatkuvasti niistä saatavan palautteen perusteella. Pidämme vaarallisena algoritmeja, jotka päättävät puolestamme asioita, mutta eivät kerro perusteita. Tästä on jo olemassa paljon esimerkkejä, joissa ihmisiä on syrjitty esimerkiksi etnisen taustan perusteella.
Pankkialalla algoritmit ovat osa liiketoimintaa ja niiden arvo omistajalleen voi olla satoja miljoonia. Terveys- ja hyvinvointialalla päätös voi vaikuttaa monella tapaa henkilön koko elämään. Datan hyödyntämisen ja tieteen välistä rajapintaa tulee pystyä kaventamaan ja tarjoamaan yhä avoimempaa arviointia. Suden erottaminen koirasta ei saa jatkossakaan perustua pelkästään kuvan taustasta eikä kohteesta saatavaan informaatioon, kuten kävi kun oppiva kuvantunnistuksen tekoäly opetettiin kertomaan päätöksen kannalta merkittävin informaatio.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojohtaja Pekka Kahri kirjoittaa blogissaan, että ”Tarvitaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden ekosysteemi, joka ymmärtää korkeatasoisen osaamisen, tietovarantojen laadun ja hyödyntämisen merkityksen, ja joka osaa tunnistaa ratkaisemattomia tarpeita. Ja ennen kaikkea toimijoiden on pystyttävä panemaan toimeksi, ei riitä että vain keskustellaan asiantuntevasti.” Tästä olemme täysin samaa mieltä! Ekosysteemien keskeisin ongelma on se, että niiden toimijoiden keskinäisiä rooleja ei osata määritellä, jolloin pallot jäävät ilmaan. Solitalla teemme niin lääkinnällisten laitteiden kehitystä kuin puhdasta datapohjaista analytiikkaa. Tarvitsemme kuitenkin merkittävästi enemmän yhteistyötä ja ymmärrystä – mitä jo useamman vuosikymmenen aikana on epidemiologian ja tilastotieteen keinoin voitu hyödyntää mm. kansallisista tietovarannoista.
Pohjoismaisten aineistojen yhteiskäyttö voi nousta arvokkaaseen rooliin. Paikalliset ja sisällöltään rikkaat ns. sairaaladatat ovat käytössä niin Suomessa kuin Euroopassa. Näkemyksemme mukaan tarvitsemme koko kansakuntaa koskevia tietoja tai isommassa mittakaavassa myös kaikkia Pohjoismaita, jotta voimme ponnistaa kansainvälisille markkinoille. Suomen kasvussa ja kansainvälistymisessä yritysten rooli on erittäin merkittävä. Sillä kentällä haluamme pelata. Suomi on liian pieni maa tehdä asioita yksin!
4. Pienessä maailmassa data kuuluu ihmisille – luottamuksen säilyttämiseksi oma näkyvyys tietoon tärkeää. Yritysten haasteet rajapinnoissa.
Suomalaiset luottavat edelleen etenkin viranomaistahoihin, jotka keräävät heistä tietoa. Tietoa kertyy sen ensisijaisessa käyttötarpeessa esimerkiksi ammattilaisilta potilaan hoitotilanteessa. Tietoa kerätään myös tilastointia varten, jolloin keruu usein tapahtuu ihmisiltä tai yrityksiltä suoraan. Tiedon hyödyntämistä vaikeuttaa olemassaoleva lainsäädäntö. Tiedon toissijaisen käyttöön liittyy tilanteita, joissa tiedolla olisi erityistä merkityksellisyyttä myös ensisijaiseen käyttöön kuten hoitamiseen. Uskomme, että ensisijaisen ja toissijaisen käytön (analytiikka/tutkimus) välinen raja tulee tulevina vuosina hämärtymään merkittävästi.
Meidän on otettava vakavasti luottamukseen liittyvät lähtökohdat.
Ihmisten on luottamuksen säilyttämisen vuoksi saatava aiempaa parempaa näkyvyyttä ja omistajuutta omaan tietoonsa.
Näin taistelemme määrätietoisesti myös sen puolesta, että ihminen voi itse enemmän päättää, missä hänen tietojaan voidaan hyödyntää. Sitran IHAN-hankkeen perusidea on kannatettava. Pidämme kansallisia keruualustoja (mm. Kanta, Omatietovaranto) keskeisinä luottamusta herättävinä tekijöinä hyvinvointiedon keräämisessä ja luottamuksen säilyttämisessä.
Solita toimii terveys- ja hyvinvointitoimialan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välittäjänä. Lue lisää terveys- ja hyvinvointialan palveluistamme ja avoimista työpaikoistamme
Kirjoittajat:
Risto Kaikkonen
Director, Health and Wellbeing Division, Solita
Vesa Sainio
Director, Operations
Health and Wellbeing Division, Solita
